Kaupungissa on vierähtänyt viikko. Edellisestä kaupunkireissusta oli puolitoista kuukautta ja odotin, että parvekekasvit olisivat kuukahtaneet pienistä kastelujärjestelyistä huolimatta. Mitä vielä!
Keväällä muutamalla lantilla ostettu pikkuinen passio-raasku (kärsimyspassio) on intoutunut tekemään pitkiä liaaneja ylös ja sivuille. Mikä hurmaava elinvoima!
Liaanit näyttävät kasvavan jopa 10 cm päivässä. Mihin tässä vielä päästäänkään kesän aikana?
Otin käsityön mukaan, sillä lankavarastoni on kaupungissa ja tarvitsin uusia värejä aloittamaani isoon Kaffe Fassett -huiviin. Monella värillä tehtävän työn kuljettaminen on riskihommaa, sillä langat menevät silloin solmuun kuin itsestään. Työtä neuloessa eivät välttämättä niinkään, sillä käännän joka toisella kerroksella työn ympäri vastakkaiseen suuntaan, muuten langat menevät spiraalille. Mutta meneväthän ne silti jotenkin sekaisin aina. Fassettin töitä tehdään usein lyhyillä langanpätkillä kullekin kuviolle erikseen, sekin auttaa, etteivät samat lankakerät pyöri pitkään mukana.
Poikien mielestä tämä oli taas aivan turha reissu.
Kärsimyspassio joo. Voitais jo mennä kotiin.
Patient passionflower
I was away from my city flat for one and a half months. Being fairly certain I had lost most of my plants to drought, I was very surprised to find a blue passionflower taking over my balcony!
Kärsimyspassio – Passiflora caerulea
Monday, 11 July 2016
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Voi noita Ransun ja Mustin ilmeitä :) Ymmärrän heitä kyllä hyvin.
ReplyDeleteOlen ollut pari viikkoa pois kotoa koulutusten ja työkeikan vuoksi. No joo, olin muutaman päivän välillä paikalla, mutta silloin oli puolestaan isäni käymässä. Olen eilisestä kotiinpaluusta lähtien ihmetellyt, miten kasvit ovat aivan villiintyneet huimaavan kasvuun. Kaikki on niin ihanan rehevää, tänään olen kitkenyt ja huomenna taas jatkuvat keskustelut kasvien kanssa. Oi oma koti!
Passioköynnöksen kukka on aivan ihmeellisen, ylimaallisen kaunis.
P.S. Keijuängelmä kukkii, se messuilta ostettu. Se on niiiin hieno purppuraheisiangervon kainalossa.
DeleteIhana kotiinpaluu ja omissa oloissa kotoilu sinulla nyt, oi onnea! Joo, passion kukka on kuin taidetta, siksi tämän halusinkin, tosin onhan lehdet ja kasvutapakin kivat. Toivottavasti onnistun talvettamisessa.
DeleteMulla oli kerran passion tuoksuista hajuvettä rakastan myös kukan tuoksua, hmm... valmistetaankohan sitä hajuvettä vielä... täytyy selvittää. Oli meinaan ihanaa.
Keijuängelmä on niin kaunis, sekin on kuin unesta!
Hih, naurahdin huolella tuolle kärsimyspassiolle. Toinen vetäytynyt kaappiin murjottamaan ♥ Upea sisustus muuten partsillasi ja hieno kasvi tuo passio. Onpahan hillitön urakka tuossa huivissa, mutta lopputulos näyttää kyllä uniikilta ja kauniilta.
ReplyDeleteNoo, ei urakka ole hillitön, kun tykkää neuloa. Oikeastaan mä tykkään siitä, ettei työt valmistu kovin nopeasti. Ja kun langan väriä saa vaihtaa vähän väliä, pysyy mielenkiinto yllä!
DeleteVoi poikaparat ♥
ReplyDeleteNiin rankkaa. Musti on tässä koneen edessä vaatimassa suurta lohdutusta kauheassa vääryydessä.
DeleteHieno huivi! Todella upea. Toivottavasti saat langat selvitettyä.
ReplyDeleteKiitti! Juu, hyvin sujuu, vaikka olisi vähän solmussa, kunhan ei vedä solmua kireälle :-D
DeleteMustilla on EVVK-ilme eikä Ransukaan innostuneelta näytä.
ReplyDeleteFassetilla on upeita neulomuksia - tuosta tulee sitten sunnuntaihuivi. Siinä on kauniit sinisävyiset langat - sopii Sinulle.
Josko tuo kärsimyskukka vaati vähän "heitteillejättöä", kun noin innostuu liaaneja kasvattamaan?!
Hih, kirkkohuivi ;-)
DeleteJotkut kasvit selvästi nauttivat kuivumisesta, yksi amppelipelargonikin oli aivan voimissaan, vaikka oli ollut rutikuivassa mullassa varmasti pitkään. Sellaiset kasvit sopivat tietyille ihmisille, huithapeleille ja niille, jotka ovat poissa kotoa välillä.
Pojat mököttää ihan tosissaan. Nyt langat järjestykseen ja äkkiä takaisin saareen! ;)
ReplyDeleteKyllä, näin juuri teimme!
DeleteViimeiset kiusaukset voisi olla myös Ransun ajatuksena. Ihme miten kisut e ivät sotke lankojasi tai ehkä sotkevatkin. Kauniit nuo siniset pallovalot partsiilla ja passion lehdet on kauniit. Kukkia odotellessa!
ReplyDeleteEnpä tajunnut Lidlissä köynnöksen alkua katsellessa että se kantsisi ostaa ihan lehtien takia.
Ehkä vähän joskus sotkevat vahingossa...
DeleteOlisi kivaa, jos joskus tulisi kukkia. En edes tiedä, mihin aikaan vuodesta tämä saattaa kukkia. Toivottavasti joskus, kun olen paikalla ;-) Totta tosiaan, nuo lehdet on nätit ja kasvutapa kiva, noi minitornadospiraalit, joilla se etsii kiinnittymiskohtaa, jotenkin niin hauskat.
Ihania nuo kissat kun osaavat mieltään osoittaa kaupunki käynnistä. Upea kärsimyskukka, jahka vielä kukat tulee niin on siinä kauneutta kerrakseen.
ReplyDeleteOlisi hienoa, jos kukkiakin saisi ihailla!
DeleteVai on kissat mökötys tuulella kaupunki reissusta. Upean näköistä kaulahuivia teet.
ReplyDeleteOsallistu kastehelmi kulhojen (6) arvontaan mun blogissa.
Kiitos!
DeleteKärsivällisyyttä pojat, vielä se iloksi muuttuu :) Hieno käsityö sinulle menossa Saila!
ReplyDeleteKiitos Sesse!
DeleteYmmärrän poikia....tottuneet vaputeen..:)
ReplyDeleteJuu, kerrostalossa ei pääse toteuttamaan itseään...
DeleteTykkäät elää vaarallisesti? Neuletyö kissaperheessä...
ReplyDeleteElämä ilman riskejä on hukkaan heitetty elämä.
DeleteVoi pojat! Keskellä kesää kaupunkireissu! Ei voi turhempaa olla!
ReplyDeleteNyt siis heti kutimet kassiin ja takaisin saareen!
Muutaman kuukauden tauon jälkeen kutimiin tarttuminen on niin terapeuttista, juhlahetki. Skumpan paikka.
Sain keväällä Kivipeelon Sailalta banaanipassion siemeniä, kahdesta niistä on kehittynyt jo pieni köynnöksen alku, lehdet samanlaiset kuin sinunkin köynnöksessäsi. Olenkin miettinyt, että haluaako se kiivetä, vai tykkääkö ikäänkuin olla riippuvassa asennossa. Nähtävästi menee, minne itse haluaa. Hmm...voikohan sitä talvettaa, ei varmasti hirveän isoksi ehdi kesän aikana kasvarissa.
Mitä, muutaman KUUKAUDEN tauon??? Mulla on neule käsissä joka ilta, ja jos jää ilta väliin, tulee vieroitusoireet ;-)
DeleteBanaanipassio kuulostaa aivan ihanalta. Tuossa kärsimyspassiossa ainakin tuntuu olevan pyrkimys ylöspäin, tosin tuen puuttuessa lähtevät versot sitten kauas sivulle etsimään kiipeilykohtaa. Onnistunut talvettaminen olisi hieno juttu.
Ihan ymmärrettävää, että poikien mielestä on tylsää. Manuleiden ja panttereiden mieluinen elinympäristö myyrineen on aivan toisaalla!
ReplyDeleteKyllä manuleiden ja panttereiden elinympäristössä kuuluu olla lehtien kahinaa ja myyrien suhinaa!
DeleteVoi poikia ♥
ReplyDeleteOnneksi pääsitte kaikki takaisin saareen keittelemään mehuja ja myyräjahtiin.
Joo, täällä on virikkeellinen ympäristö.
Delete