Tuesday 4 August 2015

Lempparisinistä (ja vähän muutakin)

En osaa päättää, minkä väriset kukat ovat ihanimpia. Sikurit nyt ainakin. Pinkki on tarhajalomalva 'Purpetta'.

Tähkälaventeli 'Munstead' näyttää holtittomalta, kun se on niin kenollaan.

Ritarinkannusten sini on intensiivistä.

Pihapantterin juomahetki.

Tänään on surun päivä, sillä saimme tietää, että Mustin verivihollinen Vippe-kolli on kuollut. Otin kuvan pihan kauneimmasta kukasta Vipen muistolle ♥
Kuvassa on pioniunikko.

Päivän muotopuutarhakuva keittiön ikkunasta käsin.

Sitten päivän ängelmäkuviin: 'Splendide White'.

'Hewitt's Double'.

Ransun helleraja ylittyi. Rassukka oli aivan voipuneena keittiön varavuoteella iltapäivällä.

Suu oli raollaan kuin vanhalla ukkelilla.

Menin viereen rapsuttelemaan ja johan irtosi hymyäkin.

Rapsutuksia ja pusuja tähän, kiitos.

Loppuun päivän jymyuutinen. Olen yrittänyt saada pihalleni jättikarhunputkea istuttamalla ja kylvämällä, mutta ne eivät ole onnistuneet. Mahdollisten taimien kukkiminen on kaatunut siihen, että kukkavarret on syöty, jos taimi on ylipäätään selvinnyt siihen asti tai edes itänyt. Kaksivuotisena tämä kuolee kukinnan jälkeen tuotettuaan siemenet.
Viime keväänä ostettu taimi on ollut heti istuttamisesta lähtien korkean verkon sisällä turvassa. Kukkanuppuja on useita, tänään avautunut on niistä ylimmäinen. Mikä väri!
Nyt ei voi kuin toivoa, että siemenkylvö onnistuisi. Otan osan talteen ja laitan ruukkuun talven yli avomaalle, niin ne taimet ainakin löytyvät eikä tule kitkettyä vahingossa. Jos siis ylipäätään itävät...
Tähän on hyvä lopettaa. Aurinkoista viikon jatkoa!


Jättikarhunputki – Angelica gigas
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Ritarinkannus – Delphinium
Sikuri – Cichorium intybus
Tarhajalomalva – Sidalcea cultorum
Tähkälaventeli – Lavandula angustifolia

Ängelmä – Thalictrum

29 comments :

  1. Voi Vippe ♡ Nyt sai Vippekin rauhan.
    Sikurisi on söpö...kaikki kukat on söpöi, jokku enemmän ku toiset.
    Kyllä on rehevää, kun kasvit on saaneet vettä ja jos nyt alkaa helle eivät enää niin kärsi kuivuudesta.
    Nyt tuo Vippe rassu mietityttää..

    ReplyDelete
  2. Ransun masukkiin pusu! Onneksi meidänkin poikia saa pusuttaa masulle.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ransu kiittää! Sikurissa on tosiaan ihanat kukat. En muista, missä sen ensi kertaa näin, taisi olla jokin niitty tai muu villimpi alue, jossain ulkomailla kai. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä!
      Rauha Vipen muistolle.

      Delete
  3. Voi, se on aina niin surullista, kun kisun elämä päättyy. Vaikka kuinka olisi verivihollinen.
    Sikurit ovat kyllä kauniin sinisiä, Reposaaressa olen nähnyt niitä kasvavan siellä rannoilla, muualla en ole tavannutkaan.
    Noita jättikarhunputkia kuvasin kun viimeksi käytiin Vakka-Taimessa, siellä niistä osa jo kukki, ne nuput olivat aikas hassun näköisiä!
    Ängelmät ovat myös kiehtovia, vaikka kukat ovat ovatkin lähes miniatyyrikokoa. Mun Hewitts Doublet eivät vielä ole avautuneet ja keijuängelmään on tulossa varmaan neljä kukkaa, kunhan vaan aukeaisivat :)
    Pus, pus Ransun masuvillat ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Surun päivä tämä on ollut, pala kurkussa vieläkin.
      Toivottavasti ängelmäsi rehevöityvät, mullakin keijuängelmässä vain vähän nuppuja, mutta tämä hullu Hewitti on tekemässä kaksi kokonaista uutta kukkavarttakin!

      Delete
  4. RIP Vippe ja pusut Pojille, karvamassulle ja janoiselle. On nuo sun ängelmät niin huippu-upeita, pikkiriikkisine kukkapalloineen. Onnea jättikarhulle, toivottavasti nyt lisääntyypi kun noin komia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivotaan! Tämä on nyt neljäs kerta kun yritän epätoivoisesti saada jättikarhunputkesta pysyvää iloa pihalleni. Toki sitä täytyy aina kasvattaa verkon sisällä, kunnes aitaprojekti on valmis ja tiivis. Nyt ollaan ainakin päästy kukintaan asti, lupaavaa.
      Ängelmissä on ihanaa lumoa, pilviä tosiaan. Kuvaaminen on vaikeaa.

      Delete
  5. Peukut pystyyn että saat tuon upean karhunptken pysymään pihallasi, innola odotan sen kukan avautumista.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo on jo kukinto, mutta kaikki päällimmäiset kukat eivät ole auki. Täytyy ottaa uusia kuvia tänä iltana, jos saisi kokonaan avautuneesta kukinnosta paremman kuvan. Eikö ole mahtava väri.

      Delete
  6. Vaikka mitä ihania kasveja ja kuvia taas.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vaikka mitä ihania kasveja on olemassa :-)

      Delete
  7. RIP Vippe. On surullista, kun elämä jättää, mutta onneksi hyvät muistot jäävät. Ängelmäsi ovat upeita. Toivottavasti saat karhunputken kasvatetuksi. Mukavaa viikkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä lemmikin poismeno on aina kovin surullista, ne ovat niin rakkaita.
      Kiitos samoin!

      Delete
  8. Pihapantterilla on mainio juoma-astia! :)

    Ransun masu oikein houkuttelee rapsuttamaan. <3

    ReplyDelete
  9. Musti ei ehkä sure Vippeä hetkeäkään, mutta meiltä muilta kepeät mullat. Surullistahan se on aina kun kissa kuolee.

    Ransun pörrömasu!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On tosi surullista, komea katti oli Vippe.
      Ransu masu on aika pörrö, kuten koko Ransu.

      Delete
  10. Kyllä kissat osaa tuon rentoilun taidon;)
    Ja upeaa, että jättikarhunputkesta edes yksi yksilö pääsi kasvamaan niin kuin piti. Tuntuu varmasti hurjan hyvälle!!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, on tätä monta vuotta yritettykin, kasvi on niin upea että on ollut pakko aina vaan uudestaan ja uudestaan yrittää.

      Delete
  11. Pusipusi ja rapsraps Ransu ♥

    Vipelle hyvää matkaa sinne Toisille Tassuttelutantereille! Surullistahan se poismeno on, muiden kuin Mustin mielestä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eläimet suhtautuvat kadehdittavan luontevasti lajitoverin poismenoon. Elämä jatkuu, ja niinhän se oikeasti jatkuukin heille, jotka ovat elämään jääneet. Vaikka kuinka surettaisikin.
      Ransu kiittää saamastaan huomiosta!

      Delete
  12. No voihan, arkkivihollinen kuollut, nyyh. Omistajalla varmasti rankkaa nyt. Kiva, että olet saanut jättikarhunputken menestymään pihallasi, peukut siemennyksille myös. Mikäs mikäs on samettihortensian tilanne, päivän kuva uupui...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä Vipen isäntä on varmasti surullinen, ja syystäkin. Lemmikit ovat tärkeitä perheenjäseniä.
      Voi, otin päivän kuvan samettihortensiasta mutta unohdin laittaa sen tähän. Muutos päivästä toiseen on silti olematon, älähän hätäile!

      Delete
  13. Mihinkäs se Vippe kuoli? On surullista kun lemmikki menehtyy:( Mietin usein miten elämä on vain kuolemista, eikä osaa ehkä nauttia hetkistä joista pitäisi, Ransu ainakin osaa...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vippe menehtyi valitettavasti pitkällä retkellään, joita hän teki kun ei ollut leikattu :-(
      Kyllä elämä on kuolemista, kuolema on varmempaa kuin syntymä. Pitää nauttia elämästä niin kauan kuin sitä on! Ja terveydestä, niin kauan kuin on terve, jne. Ottaa oppia kissoilta, toden totta.

      Delete
  14. Vippe eli vaarallisesti, mutta luultavasti nauttien elämäntavastaan.
    Voi miten upea jättikarhunputki, tuollaisen minäkin haluaisin. Pihallani kasvaa tavallista karhunputkea ja sekin on minusta kaunis, eikä leviä liikoja. Luontoportista luin, että sen kehitys kukkivaksi kestää kymmenkunta vuotta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sillä täytyy aina yrittää lohduttautua, että elämässä oli hyvää.
      Jättikarhunputki on niin upea, ja kuulemma kylväytyy itsekseen - siinä nyt vaan on se riski, että siementaimet ehditään syödä ennen kuin edes huomaan niitä. Täytyy olla tosi haukkana niiden kanssa. Osan siemenistä tulen keräämään visuun talteen ja kylvämään ruukkuihin.
      Olen ottanut sulle vähän käärmeenlaukan itusilmuja, mutta toivon, että ne ei ole raakoja. Varmuuden vuoksi odotan vielä jonkun toisen tähkän varmempaa tuleentumista.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!