Salkoruusu, nimittäin. Tarhasalkoruusu 'Black Knight', musta ritari, kukkii oikein komeasti. Tämä on ensimmäinen kerta, kun saan ihailla salkoruusun kunnollista kukintaa puutarhassani – kerran aiemmin olin ostanut 'Crème de Cassis' -lajikkeen taimia, mutta nehän kuuluivat peurojen ruokalistalle, eikä niistä herunut kuin yksi kukka yhden varren alaosassa. Seuraavana vuonna salkoruusut eivät enää nousseet.
Tämä kaksi vuotta sitten istutettu taimi on nyt päättänyt alkaa kukkia oikein kunnolla. Olen alusta asti pitänyt huolen siitä, että lehtiä ei syödä, jotta kasvi saa kerättyä voimaa kukintaan. Kukkavarsia onkin nyt useita, ja vaikka niistä parin latvat ehdittiin haukata ennen kuin ennätin verkon kanssa hätiin, on komeaa kukintaa silti luvassa. Verkko meni tietysti kesän tuulissa vinoon ja ruusu kasvatti osan varsista sen läpi, mutta näillä mennään.
Lähikuva ritarin aukeavista kukista.
Salkoruusu, kukkaan puhkeava tiikerililja, vaaleanpunainen väriminttu ja harmaakäenkukka. Kuten huomaat, ei Rohanin kohtalokkaan tumma/vaalea värimaailma ole ihan toteutunut, ihan niin väritön en vain pysty olemaan. Ja oranssit kasvit tarvitsivat jonkun sijoituspaikan oranssi-ruskeaa penkkiä odotellessa. Hyvä tekosyy, eikö?
Paitsi että tällä välin olen jo alkanut suunnitella oranssi-sinistä penkkiä.
Mutta takaisin Rohaniin.
Harmaakäenkukka ja väriminttu ovat kiva pari. Sininen ei kuulu Rohanin värimaailmaan ollenkaan, mutta en raaski nyhtää entisen kasvimaan muistona maasta nousevia kurkkuyrtin siementaimia pois. Ne ovat niin karvaisia ja söpöjä, vähän niin kuin Ransu.
Kippuravarpaat helteessä, kuin kurkkuyrtin nuput.
Nuppulaisen yläpää. Hellepakolainen keittiön varavuoteella.
Takaisin Rohaniin. Jättikarhunputkea ei kyllästy katselemaan ja kuvaamaan. Ampiainenkin tuntee vetoa kukkaan.
Tummanpuhuva väripari koristekirsikka 'Royal Burgundyn' kanssa.
Kirsikan vierellä on tulossa kukkaan uusi ruusu. Tämä olisi jo kukassa, ellen olisi murjonut kasvia kevään istutusvimmassani – olin unohtanut tämän olemassaolon ja teloin kaksi isoa oksaa poikki lapiolla.
Miten ruusun, jossa on sentään maanpäällisiä oksia, voi unohtaa ja olla huomaamatta? Olin tietysti kasannut tämän päälle risuja talvisuojaksi sekä peuroilta että pakkaselta, kai nostin ne sivuun ja kuvittelin, että siinä oli vain risukasa. Jossain vaiheessa kesäkuuta aloin miettiä, että mielestäni istutin tänne myös uuden David Austin -ruusun...
Onneksi ruusuun oli jäänyt jäljelle yksi ohuempi oksa, jota se sitkeästi kasvatteli ja johon se on nyt tuottanut kolme nuppua. Saanko esitellä: 'Winchester Cathedral'. Kukka on valkoinen, nupulla punertava. Jane Austen, yksi Englannin rakastetuimpia kirjailijoita, on haudattu katedraaliin, siksi ruusu on varmaankin nimetty katedraalin mukaan, tai sitten siksi, että katedraali muuten vain komea. David Austin haluaa tulla tunnetuksi nimenomaan englantilaisia ruusuja tuottavana jalostajana, ja monilla ruusuista onkin tärkeiden brittiläisten henkilöiden tai esimerkiksi kirjallisuuden nimiä: William Shakespeare, The Lady of the Lake, Heathcliff ja niin edelleen.
Purppuratulikukka 'Rosetta' kukkii koko rahalla, se on tehnyt kaksi uutta kukkavartta ja lisääkin näyttää tulevan. Keväällä kukkakaupasta ostetut viininpunakukkaiset pikku orvokit ovat myös kukkineet koko kesän, toinen niistä näkyy kuvassa taustalla. Kasvit ovat levinneet tuuheiksi kukkatyynyiksi. Todellakin parin euron sijoituksen väärti.
Kuva Rohan-penkistä, edessä jättikarhunputki, sen takana lipstikka.
Siirsin myös yhden punaisen karviaisen tähän Rohan-penkkiin, se kasvoi huonossa paikassa ja sopii värinsä puolesta tänne. Maistoin yhden marjan, ihan hyvää se oli. Syön yleensä marjat suoraan puskasta, mutta nämä punaiset kasvavat niin ojan partaalla, ettei sinne tule mentyä. Korjaan muotopuutarhan penkissä kasvavat mehevät ja makeat vihreät aina suoraan suuhun, ihania karkkeja pihatöiden lomassa!
Näkymä pihan poikki kohti Rohania. Se siistiytyi, kun leikkasin ohikukkineen ohdakkeen varret.
Iltakuva, tässä ohdakkeen varret olivat vielä pystyssä käenkukan vieressä. Valkoiset kukat ovat helminukkajäkkärää.
Musti muistuttaa ottamaan rennosti kuumalla säällä.
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
Jättikarhunputki – Angelica gigas
Kurkkuyrtti – Borago officinalis
Lipstikka – Levisticum officinale
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Tarhasalkoruusu – Alcea rosea
Tiikerililja – Lilium lancifolium
Väriminttu – Monarda
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Voi kyllä on upea tuo salkoruusu! Haapsalussa noita ihsilkn js tietysti yritin mutta tuloksetta nyyh.
ReplyDeleteYrititkö kylvää, vai istuttaa taimia? Oma kylvöni joskus muutama vuosi sitten itiohan hyvin, mutta kuoli, kun olin pari viikkoa pois kotoa... taimien istuttaminen on varmempaa.
DeleteNyt mulla on tosin tässä vieressä pussillinen 'Blackcurrant Whirl' -lajiketta... :-) Sitä on mukava hypistellä ja haaveilla kukista peurattomalla pihalla. Olisi ehkä viisaampaa kylvää parimetristä pensasaitaa ;-)
Huikeaa värikylläisyyttä kuitenkin minusta, mustasta ruususta huolimatta:) Mustahan ei ole kuulemma väri, mutta minä senkin sellaiseksi ajattelen sillä siinäkin on sävynsä ja intensiteettinsä. Oih, Ransu ja Musti, komiat pojat. Yritämme ottaa heistä oppimme.
ReplyDeleteJoo, mustassa on monia sävyjä, minkä huomaa kun katsoo Mustia ;-)
DeleteUpean dramaattinen tuo salkoruusu!
ReplyDeleteMuutoinkin Rohanissa on värit tosi upeita. Ja nuo Englantilaiset osaavat nimetä noita kasveja tosi uljaasti, me Suomalaiset ollaan kasvien nimeämisessä aika vaatimattomalla linjalla.
Juu, ihania tarinoita mieleen tuovia ruusuja! Nimeäminen esimerkiksi presidenttien mukaan on minusta tylsyyden huippu. Tai joku Stubb-pioni, heh :-D
DeleteOvatpa kauniita! Mäkään en onnistunut salkoruusun kanssa. Nätit taimet tuli siemenistä, mutta sitten maassa ne vain kuolivat. Höh, en vain osannut!
ReplyDeleteNiinkö, sepä harmillista. Tuli mieleen, että ehkä salkoruusut ovat arkoja esimerkiksi taimipoltteelle, joka vie nuoret siementaimet. Sekin on mahdollista.
DeleteSaa nähdä, ehdinkö nähdä omat salkoruusuni ollenkaan kukassa. Pihamme on niin varjoinen, että ei ehkä ehdi kukkia. Ja ihan itse olen siemenestä kasvattanut viime vuonna ja osa niistä on talvehtinutkin ja kasvanut pituuttakin, mutta ei ehkä tarpeeksi.
ReplyDeleteTuo omanikin kasvaa aika lailla varjossa puolenpäivän jälkeen. Yleensähän nuo kasvattavatkin vain lehtiä ekan vuoden tai parikin, kuten tämäkin yksilö teki. Toivottavasti sinun salkoruususi kukkivat komeasti ensi kesänä!
DeleteMusti nauttii olostaan.
ReplyDeleteSitä ei paljon huolet paina, eikä hellekään :-)
DeleteMITEN MAKEE MUSTA RUUSU!! Ikinä nähnyt tai kuullutkaan moisesta!
ReplyDeleteIhan makee musta Mustikin, ja Ranen jarpaat :)
Salkoruusun tummissa lajikkeissa on yhdet mustimmista kukista, mitä on. On se hieno livenä, olin nähnyt sen vain kuvissa.
DeleteUpea salkoruusu!
ReplyDeleteMinulla oli joskus vuosia sitten salkoruusuja, eräänä kesänä myös komea puska mustia, lajiketta en muista. Ne eivät meillä menneet kuin kaksivuotisina, vaikka kaiketi ovat monivuotisia, tai ainakin usein kylväytyvät ihan itsekseen. Jotenkin on sitten se homma jäänyt kun pikkutaimet eivät aina talven yli selvinneet ...
Pitäis ehkä taas ensi kesänä kokeilla. Miehen isoäiti kasvatti pikkutaimet siemenistä aikaisin keväällä, niin se saattoivat kukkia jo samana kesänä.
No voi... harmillista, jos taimet eivät selvinneet, ja hyvä tietää. Otan siemenistä osan talteen ja kylvän keväällä. Kyllä nuo kai kaksivuotisia ovat, tai tuo omani on nyt kolmannella kasvukaudellaan vasta kukassa.
DeleteOnpa se ihana, musta ritari. Poitsuilla varmaan rankkaa tuo helle nyt. Minun tekisi mieli kylvää tuota kurkkuyrttiä ensi vuonna, kylväytyykö se siis itsekseen monivuotiseksi? Ruusu vaikuttaa ihanalta, kiva nähdä pian kukka, toivottavasti. Hei miten fagukset ovat lähteneet kasvuun?
ReplyDeleteKurkkuyrtti ilmestyy aina itsekseen, mä en kylvänyt sitä kuin kerran joskus kahdeksan vuotta sitten. Voin yrittää kerätä sulle siemeniä, jos löydän - peurat syövät tuota niin hanakasti, että ihmettelen, miten se ylipäätään onnistuu siementämään.
DeleteFagukset, aitafaguksiako tarkoitat? Kaikki ovat hengissä, ei juurikaan pituuskasvua, mutta toivonkin, että ne kasvattaisivat ensin juuria pari vuotta. Ne olivat niin onnettomat pienet haivenet, niin kuin paljasjuurisissa piiskataimissa nyt aina on.
Mullakin on salkoruusu nupuilla, mielestäni sama kuin viime kesänä. En tiedä onko se mahdollista kylläkään, luulin niitä kaksivuotisiksi!
ReplyDeleteSepä kiva juttu! Olisi mukavaa, jos tuo olisi 2+ -vuotinen ;-)
DeleteMustia kukkia näkee ani harvoin esim. kukkakauppojen valikoimissa. Mielikuvitukseni lähti heti laukkaamaan, miten dramaattisenhienoja sidontoja saisi mustan kukan ympärille- mustavalkoinen kimppu. Persoonallinen ojennus! Saisimme ottaa Mustilta oppitunnin siitä, kuinka lomalla pitää loikoa, eli raajat levälleen MARS...pieni kutitus masusta - käsi ojentuu kohti ruutua. Sirpa
ReplyDeleteNiin, varmaan saisi näyttäviä kimppuja. En yhtään tiedä, onko salkoruusu kestävä leikkokukka.
DeleteMusti tykkää masun kutittelusta :-)
Tämä kesä on kai ollut salkoruusjen mieleen. Omani on istutettu jo kaksi vuotta sitten ja vasta nyt kukkivat. Kukan väri on kyllä vielä arvoitus, mutta tiedän ettei noin komea ole kuin sinulla. Todella tumma ja taitaa olla niin lähellä mustaa kuin olla ja voi!
ReplyDeleteJoo, tämäkin on kaksi vuotta sitten syksyllä istutettu. Ei tule heti mieleen, olenko nähnyt missään muussa kasvissa näin mustaa kukkaa. Odottelen, millaista väri-ilottelua sinun ruusuistasi tulee. Ruman väristä salkoruusua ei ole keksittykään :-)
DeleteOi miten kaunis salkoruusu. Mä en kyll tajuu miksen saa salkoruusua kasvamaan..siemen itää ja lehdelle nousee ja siihen kuolee.
ReplyDeleteJaahas, et ole ainoa, joka sanoo näin käyneen. Aion nyt kumminkin kokeilla niiden kylvämistä, ja ehkä ne sitten selviävät, tai sitten eivät.
Delete