Saunan nurkan kosteassa maaperässä viihtyvät rusopäivänliljat.
Rusopäivänliljojen vyöhyke ylettyy saunan päätyyn. Siellä ovat vaaleanpunakukkaiset keto- ja idänmesiangervot ohikukkineet, mutta seuraava vaaleanpunainen kukkija on nupulla: rantapunalatva.
Viereisessä ojassa viihtyvät rentukka ja itsekseen tullut ratamosarpio, tervetuloa! Sillä on valkoinen kevyt kukinto ja ratamomaiset lehdet.
Näkymä saunan päätyyn kevätniityn yli. En vieläkään ole voinut niittää sitä kokonaan, sillä osa narsissien lehdistä on edelleen vihreinä! Tämä on kyllä niiden ennätys, yleensä voin niittää tämän kohdan jo heinäkuun puolivälissä.
Entiseen lipputankoon kiipeää keltalehtinen humala.
Niityn toisessa päässä tulee kukkaan täpläpunalatva 'Atropurpureum'.
Palmusara on kosteassa maassa viihtyvä koristeheinä, mutta pärjää se kuivemmassakin. Sen vieressä kasvaa tarhapäivänlilja 'Béla Lugosi'. Tarhapäivänliljat eivät pärjää aivan märässä maassa, niinpä tämä on vähän ylempänä pikku rinteessä.
Valitettavasti peurat syövät päivänliljojen kukkanuppuja hanakasti, mutta täältä heinän seasta ne eivät ole löytäneet kukintoa.
Lopuksi haluan esitellä oman piilopaikkani. Yksi sadevesitynnyri on kuistin nurkalla, missä kasvaa kultapalloja, jotka unohdan joka vuosi latvoa. Se pitäisi tehdä alkukesällä. Niinpä ne kasvavat parimetrisiksi. Helteellä on ihana sukeltaa kultapalloviidakkoon hakemaan vettä kastelukannuun.
Humala, keltalehtinen – Humulus lupulus 'Aureus'
Idänmesiangervo – Filipendula palmata
Ketomesiangervo – Filipendula purpureaKultapallo – Rudbeckia laciniata, kerrotut lajikkeet
Palmusara – Carex muskingumensis
Rantapunalatva – Eupatorium cannabinum
Ratamosarpio – Alisma plantago-aquatica
Rentukka – Caltha palustris
Rusopäivänlilja – Hemerocallis fulva
Tarhapäivänlilja – Hemerocallis Hybrida-Ryhmä
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum
.png)
.jpg)
.JPG)
.JPEG)
.jpg)
Våra Gullbollar blir nog toppade, så mycket att de tyvärr inte blommar alls i år. Eländiga hjortar, inte ens sina hortonomstudier har de slutfört!
ReplyDelete#|†#rrr!
DeleteHelteellä pihan viileämmät puolet ovat arvossaan. Niin kissoilla kuin ihmisillä :)
ReplyDeleteJuu, kasvillisuus alkaa yhtäkkiä houkutella puoleensa. Kitkiessäni ison lipstikkapehkon alla olin ihan tyytyväinen, vaikka sateella se on perin ärsyttävää.
DeleteNo ilmankos meillä edellisessä kodissa nuo kultapallot kasvoi aina tosi pitkiksi...en meinaan tiennytkään, että pitäisi latvoa..:)
ReplyDeleteEi niitä pakko ole leikata, mutta se vähentää kaatuilua.
DeleteSinun kuvasi ovat niin hauskasti otettuja. Näitä on mukava katsella. Tuo verkonläpikin......
ReplyDeleteEnpä ole minäkään tiennyt että kultapalloja pitää latvoa- Joka vuosi ovat todella korkeiksi kasvaneet. Kiitos tiedosta.
Kiitos!
DeleteJos haluaa, että ne kasvavat vähemmän korkeutta, voi ne leikata alkukesällä.
Rusopäivänliljat ovat niin pehmeän oranssin värisiä - sellaisia elokuun värisiä. Ja vesitynnyri on maalattu kivan väriseksi.
ReplyDeleteKultapalloja olen haikaillut meillekin.
Ahaa, olen tässä suunnitellut koukkaavani sitä kautta joku kerta kirjosorsimon taimen kanssa. Nyt on sitten tuplasti syytä, kun voin tuoda kultapalloakin! Se on tonttini vanhaa kantaa.
DeleteAhaa, kultapallot voi siis latvoa. Sehän olikin tärkeä ja korvan taakse laitettava tieto. Kiitos!
ReplyDeleteJuu, se ehkä kannattaisi tehdä jos muistaisi. Munhan siitä pitäisi uutiskirjeessä muistuttaa :-D
DeleteIhana piilopaikka! <3 <3
ReplyDeleteJuu, on, ja auringonvalo siivilöityy tuonne ihanasti! Mun oli tarkoitus ottaa kuva myös sieltä kultapallojen keskeltä, mutta en tiedä, voiko se edes onnistua.
DeleteMinä muuten kokeilin ensimmäisen kerran tuota kultapallojen latvomista, kun Pentti Alanko sattui poikkeamaan meillä kesäkuun puolivalissä ja mainitsi asiasta.
ReplyDeletePuolet kukista latvoin ja toisen puolen jätin kasvamaan. Ne latvotut ovat nyt noin metrin korkuisia ja vapaasti kasvaneet parimetrisiä.
Sepä kiinnostava tieto, että eroa on niin paljon! Vaikka tänä kesänä kaikki on kasvanut niin kovin korkeaksi.
DeleteEnpäs minäkään ajatellut, että kultapallon voisi leikata. Rusopäivänlilja meilläkin kukassa.
ReplyDeleteJuu, sitä voi leikata, jos se pyrkii joka vuosi kaatuilemaan. Minä yritän ensi vuonna muistaa leikata etummaiset ja reunimmaiset, jotka aina kaatuvat. Kuitenkin haluan, että on myös niitä hujoppeja, joiden lomaan voi sukeltaa, eli en leikkaa taimmaisia.
Delete