Tuesday, 25 August 2015

Harvinaisia kuvakulmia

Menin kuvaamaan huussin viereiseen punaiseen villiin penkkiin yhtä väriminttua ja tajusin, että tästä paikasta en usein kuvia otakaan. Villin penkin kuvat tuppaavat aina olemaan penkin alaosasta kohti kirsikkapuuta. Puu on kaunis iltavalossa näin lähempääkin. Siihen kiipeilee alppikärhö.

Otin kuvan harvinaisesta suunnasta punaisen villin penkin takaosasta käsin. Värimintussa ei kovin paljon kukkia ole näin puolivarjoisalla paikalla, lisäksi siirsin sen alkukesällä penkin reunasta keskemmälle, kasvihan on aivan liian korkea penkin reunakasviksi. Tämä kirkkaanpunakukkainen on lajiketta 'Squaw'.
Huussin takaseinällä kasvaa upea Suvikummun Marjan lähettämä keltalehtinen kuunlilja 'Sun Power'. Se on mahtava! Minun vain täytyy laittaa pitkävartiset hanskat käteen ja ryhtyä kitkentäpuuhiin. Näin kuivalla ei ole voinut kitkeä, rikkakasvien juuret on kuin valettu betoniin.

Punaisen villin penkin vieressä on vanhan talon päätyseinä ja sen edustalla hobittipenkki, sillä siinä kasvaa pääosin matalia kasveja. Tämä ängelmä 'Splendide White' ei ole matala, mutta se kaatuilee poispäin seinästä. Tämän kukinta-aika on ihanan pitkä.
Sinipiikkiputket pitäisi korvata matalalla lajikkeella 'Blue Hobbit', sitäkin tässä kasvoi, kunnes se menehtyi yhtenä talvena. Ehkä siirrän kaikki korkeat piikkiputket pois ja toivon, että hobitti on osannut tehdä matalia siementaimia.

Sitten päivän todellista elämää -kuva. Pöllityömaa villin penkin edustalla.

Alempana rinteessä, tontin alaosassa, on paahdepenkki. Pallo-ohdakkeet nousevat kedon kasvillisuuden yli, paahdepenkki on alempana pienen kivipengermän jälkeen. Valkoinen pilvi ohdakkeista oikealle on helminukkajäkkärä.

Talon toisella puolella on puolestaan tämä istutus, josta olen viime päivinä kuvannut vain syysvuokkoa. Se kukkii vasemmalla aika matalana. Olen erittäin tyytyväinen kokonaisuuteen, joten se ansaitsee laajemman esittelyn.
Vuokko sointuu täpläpunalatva 'Atropurpureumin' sävyyn, ja myös keltakaunokkien keskellä kasvavaan vaaleanpunaiseen liljaan. Syysvuokon takana on korkea siniheinä, sen kukinnot saavat pian marjapuuron sävyä.

Tässä on keltakaunokkien joukossa kukkiva lilja lähempää. Onnekseen tämä on kääntynyt kaunokkikasvustoon, sillä tästä ei ole yletytty syömään kuin muutama nuppu. Lilja on risteymälajike 'Black Beauty', Mustin nimikkokasvi pantterililjan lisäksi.

Musti puutarhapantteri on tänään viettänyt sairauslomaa. Hän tuli aamulla sisään tassuaan aristaen. En löytänyt tassusta lasinsirua tai muuta vauriota, myöhemmin se hieman turposi (kuva liioittelee, tassu on etualalla, oikeasti turvotusta juuri ja juuri huomasi). Käärmeenpisto varmaankin.
Musti on saanut nesteytystä ruiskulla suoraan suuhun ja ollut kotiarestissa. Onneksi se on maailman kiltein pantteri ja suhtautuu siihen tyynesti. Nyt se jo laittaa painoa tassulle ja olen päästänyt sen ulos, sillä ei sitä raaski vankina pitää. Sadeyö tuo sen kuitenkin pian kotiin.
Kyllä, sadeyö! Sellainen on tiedossa. Unelmien täyttymys!

Sateiden alku tietää hyvää kasveille, mutta kaipa se tietää myös syksyn saapumista. Haikeaa. Haarapääskyt kokoontuvat sirkuttaviksi parviksi, suunnittelevatkohan jo muuttoa. Oi voi, on surullista aikaa, kun linnut jättävät meidät tänne hytisemään.
Ei onneksi hytistä ihan vielä kuitenkaan. Lämpömittari näyttää vieläkin 21 astetta, ihanan lämpimiä öitä on viime päivinä ollut.


Alppikärhö – Clematis alpina 
Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Kuunlilja – Hosta
Pallo-ohdake – Echinops
Siniheinä – Molinia caerulea
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
Syysvuokko, kuvan lajike – Anemone hybrida 'September Charm'
Täpläpunalatva – Eupatorium fistulosum
Väriminttu – Monarda
Ängelmä – Thalictrum

24 comments :

  1. Pääskyt alkaa parveutua täälläkin ja kurjet ovat aloittaneet syyshuudot. Syksy on kohta ei voi mitään. "Black Beauty"-lilja on kaunis.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Syksyisiä ääniä nuo kurjen huudot. Voi että. Onneksi talvi ei kuitenkaan tule vielä!

      Delete
  2. Kivoja kuvakulmia ja kaikki kukkuvat taas niin kauniita! Syysvuokossa on mulla vasta nuput ja yksi yksilö vaan kukkii. ¨

    Hyvä, että Musti topiui hyvin, terkkuja ja rapsutuksia molemmille!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Syysvuokoissa näyttää olevan eroja lajikkeiden ja lajien väleillä. Mulla on toinen laji nupulla, mutta tämä kukkii nyt aikaisemmin kuin edellisinä vuosina.
      Kiitos!

      Delete
  3. Onko totta, että siellä helminukkajäkkärä on noin matala? Meillä se on n. 70 cm korkea. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei, kun se kasvaa alempana, tuossa on pengermä. Jäkkärästä näkyy vain latvat.

      Delete
  4. Oi Musti! Oliks se kipee kovasti? Nukuttiko sua srn jälkeen? Toivottavasti paranet pian! - Pepsi

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Pepsi! Musti aristaa vielä tassuaan vähän, mutta ei millään haluaisi levätä - yöllä se tuli eteiseen kaksi kertaa saaliin kanssa ja välillä vähän nukkui päälläni ja sitten taas piti päästä ulos. Nyt se tosin loikoo vintillä. Toivottavasti tassu paranee, en löydä siitä mitään vikaa.

      Delete
  5. Voi Mustia! Tulethan pian kuntoon!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Musti on omasta mielestään ihan kunnossa, mutta aristaa se tassua vielä hieman, ei laske koko painoa sen päälle.

      Delete
  6. Voi pientä, Mustia, paranemisia

    ReplyDelete
  7. Mustille monta rapsutusta. Tänään tuli siemenet, kiitos niistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oho, nehän tulivat nopeasti! Musti kiittää, mitä nyt myyrähommilta kerkiää. Ei yksi tassu sitä paljoa hidasta, ja pientä ontumista tuskin enää on, nyt se on parantunut kai lähes täysin jo.

      Delete
  8. Onpas kivoja kasveja ja uudet nurkat kuvissa, hauska nähdä. Liljat makeita ja kaikki muutkin. Toivon mukaan puutarhapantteri on pian iskussa, hurjaa jos käärme pistää. Olepa itsekin varovainen kun siellä nyhdät. Jos kuvassa on villanukkajäkkärä (kommentti tässä edellä) eikä helminukkajäkkärä niin saanko kainosti pyytää close-uppia :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, puutarhapantteri alkaa taas olla iskussa. Kiitos, kyllä käärmeet pysyvät yleensä ihmisestä kaukana, ja Musti metsästää ne, jotka eivät pysy. Paitsi yksi rantakäärme sai rauhassa luikerrella pihan läpi tänä kesänä, se olikin ainoa laatuaan jota olen pihallani nähnyt, niitä on lukuisasti rannoilla.
      Minulla ei ole villanukkajäkkärää, missähän blogissa juuri näin siitä kuvan? Olisiko ollut Suvikummun Marjalla.

      Delete
  9. Mustille kaikkee hellää; toivotaan nopsaa ja täydellistä paranemista!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, pidin pitkän hellittelyhetken sinun terveistesi kera ja se oli kovasti Mustin mieleen.

      Delete
  10. Paranemista Mustille! Kivoja kuvia ja kauniita liljoja! Mukavaa elokuun loppua!

    ReplyDelete
  11. Voi Mustia, mikä tassussa? Miten epäilit käärmeenpistoa, jos esim. kyy puree, näkyiskö se jotenkin muutenkin kuin tassun turpoamisena, olisko kissa muutenkin flegmaattinen ja jotenkin "outo" ja "houreinen"? Paranemisiin.

    Kerran oma kissani tuli kuin apua huutaen suoraan syliini, jalkaansa ontuen, mutta mitään jälkeä ei näkynyt, arvailuksi jäi ja seuraavana päivänä jalka oli entisensä, ainakin päällepäin, ei ontumista. Olisko mennyt lujempaa kuin jalat antoi myöden (pieni venähdys)?

    Kamalaa. Minua alkaa jo ahdistaa syksyn tulo, minun kesäni loppuu heinäkuun 31. päivään. Elokuu on laskeutumista saapuvaan syksyyn. Aamupimeät ja vain muutaman tunnin valo, karmeaa. Tuntuu kuin olisi jokin säkki päässä, kun päivän pituus lyhenee, virtaa olisi vielä, mutta päässä ajatus "päivä on loppu". Pitänee hankkia "valohoitoa", eli lamppuja. Vuodenajat ovat ihan OK, mutta rospuuttoaika saisi olla paljon lyhyempi. Sirpa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Epäilen käärmettä, koska jokin pisto tassussa varmaankin oli, kun se oli turvonnut päältä. Kissan tavat huomioon ottaen se on todennäköisemmin kyyn kuin ampiaisen pisto, Musti nimenomaan metsästää käärmeitä ja rakastaa kaikkea luikertelevaa. Puremajäljet voisi periaatteessa nähdä, mutta en erottanut niitä karvan seasta.
      Pisto oli varmaan vähäinen, kun turvotustakin oli hyvin vähän. Ransulla oli pienenä isompi turvotus ja se oli unelias koko päivän. Musti olisi ollut valmis metsästämään lisää saman tien, mutta en päästänyt sitä eilen ulos, se poti pakkolepoa sisällä.
      Voi että, voimia syksyn kohtaamiseen! Tämä on vaikeaa aikaa minullekin, vaikka en ole ihan noin voimaton. On vaikeaa kulkea monta kuukautta kohti pimeää ja kylmää kautta, se tuntuu niin toivottomalta. Tsemppiä.

      Delete
  12. Replies
    1. Kiitos! Musti vaikuttaa jo 98 % parantuneelta, ihan pientä aristusta enää. Omasta mielestään se ei ole kipeä ollutkaan ;-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!