Monday, 3 August 2015

Lempipunaiset (ja vähän sinistä)

Valitsin kokoelman punaisia kukkia. Se alkoi tästä ihanan harjaneilikan kuvasta. Tähän kukkaan olen ihan lääpälläni.

My favourite red flowers (right now, in spring the choices will be different!)

Koska harjaneilikka on niin mahtavan ihana, on tässä kasvamassa uusia ihanuuksia violetin ja tumman purppuran sävyissä. Kasvaa tässä vähän muutakin, mm. tulikukkia, kirahvinkukkia ja Pionin lähettämistä siemenistä loistotädykkeitä. Ne kasvavat hyvin, vaikka kylvämiseen kului monta vuotta – kiitos Pioni ♥

Loistotädyke tulee olemaan ihanan sininen, ja istutan sen aikanaan tänne muotopuutarhaan. Kirjoukonhattu ottaa mittaa ikkunankunnostusta varten pystytetyistä tikkaista. Vasemmalla on keltakaunokin kukkanuppuja, kuin käpyjä.

Hehkuvan punaista löytyy puolestaan villin punaisen penkin liljasta. Tämä on sivullepäin katsova / nuokkuvakukkainen tarhasarjalilja. Taustalla kukkii ennätyspitkään apteekkarinruusu. Musti esittelee, huomaatko?

Myös ylöspäin katsovat tarhasarjaliljat kukkivat punaisessa penkissä, näiden väri on maltillisempi.

Ja 'Nippon Beauty' -kiinanpioni, kukinnan pituusennätys takuulla.

Leiskuvan pinkki harmaakäenkukka kukkii Rohanissa. Vaikka muuten kavahdan tätä väriä, tässä kasvissa se on vaan niin kohdallaan. Edessä yksi peurojen hampailta säästynyt kurkkuyrtti.

Roosan sävyinen purppuratulikukka 'Rosetta'.

Verihanhikki.

Tumma 'Rubrum' -fenkolikin on herennyt kukkimaan. Sen alla helminukkajäkkärää.

Musti esittelee Rohania sen toisesta päästä käsin.

Kohdassa, josta otin kuvan, on illakko ryhtynyt taas kukkimaan. Se on huippuahkera! Vaaleanpunaiset pioniunikot ovat kylväytyneet tähänkin, vaikka tämä on puolivarjoisa metsäpuutarhapenkki.

Sama unikko on onnistunut kylväytymään myös rakennusprojekti-taloni puretun kuistin kohdalle maakasaan, vaikka tässä ei ole kukkapenkkiä lähimaillakaan. Ihana yllätyskukka!

Rintamamiestalon kuistin kulmalla on yksi kauneimmista loistokärhöistä, 'Hagley Hybrid'.

Näkymä Rohanista mutapuutarhan kosteikkokasvien yli. On kivaa, että tänä vuonna sarjarimpiä ei ole syöty, sen kukat ovat niin kauniin vaaleanpunaisia. Kukkia voi juuri erottaa oikealla. Kirjosorsimo on ennätyskorkea.

Pienen nurmialueen toisella puolella kukkii tarhapäivänlilja 'Béla Lugosi'.

Sitten on päivän 'Hewitt's Double' -jaloängelmäkuvan aika. Musti esittelee.

Tälle sopii aluskasviksi tummalehtinen purppuraorvokki niin maan perusteellisen ihanasti!


Fenkoli – Foeniculum vulgare
Harjaneilikka – Dianthus barbatus
Harmaakäenkukka – Lychnis coronaria
Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
Illakko – Hesperis matronalis
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Kirjoukonhattu – Aconitum stoerkianum 'Bicolor'
Loistokärhö – Clematis Patens-Ryhmä
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Purppuraorvokki – Viola adunca 'Purpurea'
Purppuratulikukka – Verbascum phoeniceum
Sarjarimpi – Butomus umbellatus
Tarhapäivänlilja – Hemerocallis Hybrida-Ryhmä
Tarhasarjalilja – Lilium Hollandicum-Ryhmä
Verihanhikki – Potentilla atrosanguinea

16 comments :

  1. Unikot voivat tehdä ihania yllätyksiä. Mielummin unikko kuin voikukka-yllätyksiä.
    Taas niin paljon kaunokaisia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Totta, voikukkayllätykset ovat vähemmän ilahduttavia :-D

      Delete
  2. Harjaneilkat ovat kauniita ja verihanhikki...tuollaista en ole ennen nähnytkään!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Verihanhikissa on mahtava sävy.

      Delete
  3. Oi tuota kukkivaa kärhöä kuinka se onkaan kaunis

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on ihana, niin nätti roosaväri. Ja on kukkinut jo viikkotolkulla.

      Delete
  4. Harjaneilikoita pitäisi kasvattaa enemmän, niillä on niin ihana tuoksu ja kukkien värin variaatio huikea! Tuo ängelmä vaivaa...se on niin herkkis! Mulla oli tuota päivänliljaa 'Béla Lugosi' aika paljon...halusin siitä eroon ja jätin vain yhden taimen, reppuruiskumies hoiti loput. Nyt tilalla kasvaa herkempää ja valoisampaa, penkki ei ole ihan valmis vielä...pioneja uupuu vielä, keltaisia :) se on siis mun keltainen penkki, kai!

    Tavattoman kaunis kärhö ja tuo 'Rosetta'. Kas kun illakko on innostunut kukkimaan vielä! Pioniunikoita pitää kylvää meillekin! Tuo kirjoukonhattu on kyllä kaunis!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Harjaneilikassa on ihanaa tuoksuKIN. Kukkia on tosiaan vaikka minkä värisiä, odotan vesi kielellä, josko joku purppuraisista kukkisi jo ensi vuonna, mutta en uskalla toivoa - nämä nyt kukkivat kasvoivat pari vuotta ennen kuin alkoivat kolmantena vasta kukkia.
      Oi voi, eihän Béla Lugosista voi haluta hankkiutua eroon!

      Delete
  5. Onpa jännittäviä kylvöksiä meneillään sinulla. Ja muitakin kukkaihanuuksia. Minua surettaa kun en onnistu päivänliljojen kanssa ja pitäisin niistä niin kovin. Yksi vaivainen kukkii, muut eivät. Ja se sinun antamasi rusokin mököttää eikä kuki vaikka naapurilla kukkii upeasti. Noh, nyt lopetan tämän valituksen. Ihania aurinkopäiviä sinne!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi harmi päivänliljoja, mutta luulen, että tontillasi on niille liian kuivaa. Ne viihtyvät mun pihassa erittäin muhevissa paikoissa, rusopäivänlilja suorastaan kosteassakin. Ehkä se jonakin kesänä sitten yllättää.

      Delete
  6. Verihanhikistakin niin ylväs kuva!
    Sinun pitäisi alkaa vuokrata tuota Mustia esittelemään muidenkin puutarhoja, kun hän sen niin upeasti tekee.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hih, niin voisin, mutta en suostu eroamaan Mustista!

      Delete
  7. Mahtavan pitkä kukinta kiinanpionilla. Samaa ilmiötä on täälläkin, vallan mukavaa minun mielestä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, koska aiemmin on pioni kukkinut elokuussa? Vastaus lienee: ei koskaan. Ei tää nyt ihan surkea kesä ole :-)

      Delete
  8. Nyt olikin monta lempikukkaa samassa postauksessa :-)

    Harjaneilikan tuoksu palauttaa lapsuuteen ja niiden värivariaatiot on vaan niin hauskoja! Täytyy kyl sanoo, ett yks perussuosikki on silti puhtaanvalkoinen,,, Purppuratulikukka multa hävisi, eli sitä haikailen ja verihanhikki vaan on niin erityisen värinen. Lehtien harmaus kohtaa punaisen syvyyden, mahtavaa. Harmaakäenkukka on todellakin samanaikaisesti spooky ja harmaine lehtineen kuitenkin omituisen erityinen..

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hihii, niin hyvät kuvaukset! Spooky käenkukka esimerkiksi, no niin onkin. Tulikukkia mäkin olen istuttanut harva se vuosi, ja onnekas olen, jos se seuraavana vuonna vielä on hengissä. Joskus kuolevat saman tien jo. Toivotaan nyt parasta! Vain se tienposkesta itsekseen tullut ukontulikukka tms. mennä porskuttaa ja kylväytyy itsekin aina.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!