Varjopaikkoja ja tarkkailtuja kukkia

Tässä pieni katsaus tonttini varjoisiin penkkeihin. Vuokko-esikkopuutarha on näin keskikesällä aika varjoisa sen yllä kasvavan suuren saarnen takia. Tällä hetkellä penkissä rehottavat ojakärsämöt, pidän niistä niin kovin. Tämän kuvan ottamisen jälkeen kyllä jo vähän perkasin, alkoi olla niin holtiton meininki.

Here are some shady borders.

Seuraavaksi kukkaan tulee kerrottukukkainen pallohortensia.

Talon lähellä olevassa herkkujen nurkkauksessa on tarhasyysvuokko 'September Charm' tehnyt kukkanuput aiemmin kuin koskaan ennen!

Hieman alempana rinteessä kukkii amerikankullero, tämän varsinainen kukkimisaika oli jo keväällä, tämä on bonuskukka.

Alkukesällä ostettu helmisaniainen on ilahduttavasti rehevöitynyt vaikeassa paikassa vaahteran alla.

Keltaneidonkannus eli keltakiurunkannus kukkii vähän matkan päässä.

Vaahteran toisella puolella näyttää tältä. Keltapeippi ja lehtosinilatvat kansoittavat maan ja hyvä niin.

En ole muistanut näyttää tätä, safiirikiurunkannusta! Kuva on kahden viikon takaa, nyt kukinta alkaa olla viimein ohi, kauan se kesti.

Siirrytään takaisin tähän päivään. Vaahteranaluspenkistä vähän matkaa kohti mäntyjen alustan metsäpuutarhaa kukkii isotähtiputki.

Sen vieressä kasvaa itsekseen ilmestyneitä tummasyyläjuuria. Ne ovat pörriäisten suosiossa, vaikka kukat ovat pieniä.

Ransu esittelee. Se on jo laskenut päänsä hyökkäävän härän asentoon, mikä merkitsee ankaraa puskemista ja pusukohtausta.

Päästetään sitten lukijat jännityksestä, sillä henkeä ei ehkä enää jaksa pidättää. Jaloängelmä 'Hewitt's Double' on alkanut availla ensimmäisiä kukkiaan! Nämä ovat niin suloisia, niiiiiiin suloisia. Kukin kukka on vain noin 6 mm halkaisijaltaan, pallomaisesta nupusta paljastuu mitä täydellisin keijuprinsessan balettihamonen. Kukkavarsia on nousemassa kaksi lisää!

Samettihortensian kukintaa saa vielä odottaa. Vasta ensimmäisen kukinnon pari ensimmäistä reunuskukkaa alkaa hitaasti raottaa terälehtiään. Vai olivatko nämä reunimmaiset nyt kukkia laisinkaan, miten se nyt taas menikään.

Lopuksi yksi pieni nolo juttu, jota en ehkä saisi kertoa ollenkaan. Musti teki hienon syöksyloikan ojaan ja tuli sieltä myyrä suussaan. Kantoi sen pihakuusen alle (minkä vieressä on nyt alkava saniaistarha), ja Ransu tuli paikalle. Musti päästi irti ja myyrä juoksi kivenkoloon.

Sinne se jäi. Ransun kaivuuyrityksistä huolimatta.
Miten näin voi käydä, kaksi kissaa eikä yhtään myyrää?


Amerikankullero – Trollius laxus
Helmisaniainen – Onoclea sensibilis
Isotähtiputki – Astrantia major
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Keltaneidonkannus –  Pseudofumaria lutea
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Lehtosinilatva – Polemonium caeruleum
Ojakärsämö – Achillea ptarmica
Pallohortensia – Hydrangea arborescens
Safiirikiurunkannus – Corydalis flexuosa
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Tarhasyysvuokko – Anemone ✕ hybrida
Tummasyyläjuuri – Scrophularia nodosa