Friday 13 June 2014

Varjopaikkoja

Akileijat viihtyvät sekä auringossa että varjossa, mutta nyt seuraa varsinaisten varjopaikkakasvien juttu. Tai puolivarjossahan nämä ennemminkin elävät. Mäntyjen alustan metsäpuutarhapenkissä kasvaa keltapeippiä 'Herman's Pride', illakkoa ja ukkolaukkaa 'Purple Sensation', joita siirsin tähän ison mättään vasta pari viikkoa sitten, siksi varret kaatuilevat joka suuntaan. Illakosta olen haaveillut vuosikaudet, mutta en ollut onnistunut sitä hankkimaan, vaikka se on niinkin tavallinen kasvi. Tämän sain lehdistölahjuksena Uudenkaupungin Kukkamessuilta, mikä oli todella mukava ele, kiitos sinne ♥

A lot happens everywhere in the garden. Hence this marathon-post on shady and woodland parts. It is a hard choice to decide on what to write, at this time of the year I may take closer to a hundred photographs per day in my garden.

Mäntyjen alustan metsäpuutarhapenkki on tässä puusillan takana. Musti esittelee.

Ja tässä vielä kauempaa, äskeinen penkki on tuolla kottikärryn vieressä. Tässä edustalla on vaahteran alustan metsäpuutarhapenkki.

Tänä kesänä siinä kukkii pari ukkolaukkaa, joiden siementaimia olen siirtänyt muualta. Ukkolaukka näyttää viihtyvän yllättävän hyvin varjossa ja myös märässä maassa. Edessä kukkii pieni rönsytiarella.

Hiukan aurinkoisemmassa kulmauksessa kukkii rotkolemmikki 'Silver Wings'.

Vaahteran aluspenkki on tässä vasemmassa reunassa. Oikealla näkyy muotopuutarhan omenapuu.

Vaahteran alla kukkii särkynytsydän ja näkymä on sama kuin vuosi sitten otetussa blogini otsikkokuvassa. Oikealla oleva höyhenmäinen saniainen on kivikkoalvejuuri 'Linearis Polydactyla'. Taustalla näkyy vanhan katajan aluspenkki, jossa on enemmän happaman maan lajeja.

Tässä katajan ympäristöä vähän laajemmin, Musti esittelee.

Puistoalppiruusu 'Catawbiense Grandiflorum' on yhä pieni, mutta ainakin se kukkii runsaasti. Otin tämän ympäriltä vasta nyt peuraverkon pois, ja se täytyy laittaa heti elokuussa takaisin, kun väki kylässä vähenee ja peurat änkeytyvät pihoille aggressiivisesti. Muuten alppiruususta jää jäljelle vain lyijykynän pituiset tapit, tämä on kantapään kautta opittu.

Katajan toiselta puolelta on kulku Rohaniin, missä purppuraiset tulppaanit lopettelevat kukintaa nyt vasta. Tällä puolella katajan edessä kasvaa taikapähkinä, joka ei tänäkään keväänä kukkinut, mutta on muuten virkeä.

Katajan alla kukkivat 'Nestor'-mätästädykkeet suloisesti.

Edellisen kirjoituksen kommenteissa mainittiin, että Ransu on söpö vastaheränneenäkin. Tässä todistusaineistoa, että on se söpö nukkuessaankin.

Täällä sataa hiljalleen. Odottelemme nuohoojaa kylään.


Illakko, tarhaillakko – Hesperis matronalis
Keltapeippi – Lamium galeobdolon
Kivikkoalvejuuri – Dryopteris filix-mas
Mätästädyke – Veronica prostrata
Puistoalppiruusu – Rhododendron Catawbiense-Ryhmä
Rotkolemmikki – Brunnera macrophylla
Rönsytiarella – Tiarella cordifolia
Särkynytsydän – Lamprocapnos spectabilis
Ukkolaukka – Allium hollandicum

32 comments :

  1. Keltapeippi kukkii edelleen. Se sopii kauniisti laukan ja illakon kanssa yheen.
    Mahtavat akilleija-apajat sinulla.
    Tähkädyke kukkii ihanan runsaasti.
    Tänä vuona rodot ovat kukkineet runsaasti. En muista tällaista kukintaa aiemmilta vuosilta. Ehkä ne pitivät lempeästä talvesta?

    ReplyDelete
  2. Juu, siellä se sinun Hermannisi yhä kukkii ;-)
    Akileija-apajat, heh! Hyvin sanottu. Vuosien mittaan niistä onkin syntynyt aikamoiset parvet.
    Juuri luin Tina's-blogista, että hänellä kukkii alppiruusu surkeasti. Jotain paikallista vaihtelua asiassa selvästi on.

    ReplyDelete
  3. Joka kerta saan täältä jonkin mielihalun tai uuden ihastuksen. Kuten nyt keltapeipin ja Nestor-mätästädykkeen. Ransu on tosiaan aika suloinen nukkuessaan.

    ReplyDelete
  4. Kiitos Musti-isännälle esittelystä. Kyllä se Ransu vaan on melkoinen hurrrrrmuri!

    ReplyDelete
  5. Alppiruu kukkii ihanasti! Ihme, että sekin peurojen herkkua. Minäkin pääsin juuri harmittelemasta, etten ole saanut illakkoa viihtymään tontilla, kun löysinkin yllättäen kaksi siemenestä lähtenyttä kukkivaa illakkoa marjapesaiden välistä -iloinen yllätys :)

    ReplyDelete
  6. Okei, Ransu on vielä söpömpi nukkuessaan kuin vastaheränneenä. Tekisi mieli hiipiä tuohon viereen köllöttelemään :)

    ReplyDelete
  7. Paula; Ransu on aina suloinen!

    Myrsky ja Minna; Ilo on minun puolellani, vastaa Musti.

    Saraheinä; Alppiruusu, atsaleat, hortensiat ja syreenit kalutaan maahan asti jos ei ole verkkoa. Se on harmi, mutta minkäs teet. Kiva, että illakkoa löytyi!

    Mama; Se on söpön lisäksi magneetti ;-)

    ReplyDelete
  8. Sormet uppoaisi niin kivasti noihin masuvilloihin...

    ReplyDelete
  9. Niin uppoaakin! Ja sinne uppoaa myös pusuja.

    ReplyDelete
  10. Onpa rehevää ja rehevä Ransukin on. :)

    ReplyDelete
  11. Kyllä, Ransu on muhkea :-)

    ReplyDelete
  12. No sulla on toden totta aika lailla muhkeampi kukinta alppiruusussa kuin mulla täällä! Nestorit näyttävät varsin romanttiselta ja kepeältä kukkapilveltä.

    ReplyDelete
  13. Ihana tädyke! Suloinen Ransu! Kaunista ja rehevää!

    ReplyDelete
  14. Siis ihanko totta peurat syö alppiruusujakin? Meillä mökillä sitä ei vielä ole tapahtunut, vaikka ne lähestulkoon kaikkea muuta ovatkin maistaneet.

    Ps. Missä vaiheessa ne tulppaanin sipulit kannattaa nostaa ylös ja miten niitä säilytetään syksyyn asti, jos entraan sitä värisekasortoa penkissä?

    ReplyDelete
  15. Musti isäntämies ♥
    Ransu kuin Veikka ♡
    Papu pitkäkarvainen on kyllä yhtä pusutettavan söpö maatessaan selällään ja levittäessään jalat haralleen ..masua pitää pusia ja silittää pitkään ja mieluusti useamman ihmisen toimesta.
    On sun kukatkin ihania ;)

    ReplyDelete
  16. Tiina; No niinpä, en tajua eroa. Tai onhan rodoillamme hyvin erilaiset kasvupaikat, mulla tuossa sillä on kosteutta syksyisin, talvisin ja keväisin yllin kyllin ja kesälläkin, jos vain sataa. Voi olla, että teillä moreenimaassa se voi kärsiä kuivuudesta ja kukinta kärsiä siitä, mutta en ole varma.

    Satu; Molemmat ihania :-)

    Intianminttu; Tulpsut nostetaan, kun lehdet ovat (lähes) lakastuneet, itse ajattelin ryhtyä siihen tuota pikaa. Laitan ne pahvilaatikoihin tai johonkin muuhun ilmavaan paikkaan, kukin väri omaansa, siis jos ne on merkitty joillakin laganpätkillä tms. kukkivina, nythän ei taida enää erottaa kuka on kuka. Sitten siitä pahvilaatikosta ne istutetaan taas syyskuussa maahan ihan kuten kaupankin sipulit.

    Leena ja Pojat; Kyllä, kukatkin on ihania, mutta eihän ne vedä ollenkaan vertoja kissoille! Masupusut on ihan parasta! Ransu onkin tuolla jo asemissa sängyllä, joten taidan siirtyä sinne ;-)

    ReplyDelete
  17. Voi että, näitä sun kuvia on niin ihana katsoa! Toinen toistaan kauniimpia lajeja.

    Tosi kiva, että puutarhasi täydentyi illakolla! Se mun hujoppi, jota ihmetettelimme, osoittautui illakoksi. Nyt sateessa se on kaatunut, reppana. Täytynee huomenna rientää pelastamaan.

    Hyvää viikonloppua!

    ReplyDelete
  18. Ai, se oli se! Minäkään en illakon lehtiä tunnista, kun on niin uusi laji pihallani, en ole ehtinyt perehtyä. Sepä olikin mukava yllätys. Heh, illakon pelastuspäivät! Kiitos samoin.

    ReplyDelete
  19. Niin ihanaa kesää kuvissasi, ettei uskoisi miten kylmä tuolla ulkona on. Voi että nuo kissat ovat ihania, molemmat. Tarkkailija ja nukkuva.

    ReplyDelete
  20. Toi Tädyke on kaunis. Mulla ei näköjään tuo laukkakaan menesty :(

    ReplyDelete
  21. Mä tykkään siitä, että kaikilla penkeillä on omat nimensä ja teemansa. Sitä olen monta kertaa ihastellut vaikken ole muistanutkaan kai kommentoida.

    Voisin vähän rutistella tuota nukkuvaa Ransua. Kutsuva ryijy, jollen sanoisi ;)

    ReplyDelete
  22. Mummeli; Nyt onkin todella viileää, ja taas tänään satoi, nyt juuri lakkasi. Mutta Suomen kesäkuu on aina tällaista, muistini mukaan. Hytistään sateessa ;-)

    Amalia; No voi harmi! Laukat saattavat joskus pitää välivuoden, ja sitten jonakin vuonna niitä on taas hurjasti, kun ovatkin tehneet siementaimia kaikessa hiljaisuudessa.

    Piia Anneli; Ransu on sellainen, ettei sitä oikein voi sivuuttaa huomiotta :-) Omat nimet paikoille ovat mukavia.

    ReplyDelete
  23. Yllättäen tälläinen citytätikin osaa katsoa kukkia ja kaunista luontoa ihan toisella silmällä, kun sitä esittelee komistus - tällä kertaa siis Musti.

    Ja Ransu hei, sä oot ihan liian söpö, aina!

    ReplyDelete
  24. Kyllä Musti osaa ;-) Ransu keskittyy lähinnä hurmaamiseen ja viihdyttämiseen - nukkuessaankin.

    ReplyDelete
  25. Tuo nestor-metsätädyke voisi sopia mäntyjen alla viihtyvien syyshortensioiden alle tai kähettyville, jos ovat kovin korkeita... Kiitos ihanasta postauksesta taas! :)

    ReplyDelete
  26. Siis : Nestor-mätästädyke...

    ReplyDelete
  27. Mätästädyke on ainakin minulla matala, vain noin 20 cm. Varmasti hyvä aluskasviksi.

    ReplyDelete
  28. Kiitos Mustille esittelystä!

    ReplyDelete
  29. Mätästädyke on viehättävää!

    Minä olen hyvin kiinnostunut juuri varjon ja puolivarjon kasveista, sillä olen liian kova pitämään suurista puista, enkä ole niin aurinkoihminen.

    Ransu on valloittanut minutkin, koiraihmisen;)

    ReplyDelete
  30. PS. Ehkä kerroin jo tai ehkä en, mutta etupihalla ei ole vieläkään leikattu millään vehkeellä nurmikkoa eli niitty onnistui, Mutta kun kuvaan sitä, se näyttää vain sekasotkulta eli ei tee oikeutta niityn kauneudelle. Ja kaiken huipuksi lemmikit ovat kukkineet jo yli kuukauden!

    ReplyDelete
  31. Puut ovat ihania, mutta ne tosiaan tekevät pihasta puolivarjoisan - toisaalta ihanteellisen metsäpuutarhatyyppiselle kasvillisuudelle.
    Kerroit niittyprojektista, hienoa, että se on onnistunut! Niityistä on mahdoton saada kuvaa, joka kertoisi niiden kauneudesta edes murto-osan. Se vain ei onnistu, mutta onneksi niittyjä pääsee ihailemaan luonnossa ja parhaassa tapauksessa omalla pihallakin.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!