Kevätinnostuksen jälkeen minuun iskee aina kesäväsymys. Ihana avaruus, valo, kaiken alku ja sievän siisti uusi kasvu on tiessään. Sen tilalla on holtiton meininki, jonka kurissa pitämiseen tarvittaisiin armeija. Paras talon maalaussesonki on jo ohi, paras rikkaruohon kitkentäkausi myös, yhtä hyvin voi luovuttaa jo nyt. Voi tarttua kameraan ja taltioida tätä holtittomuutta, jos siitä vaikka löytäisi kauneutta.
Everything is grown now – not fully grown; overgrown!
Saunan edustan kosteikkopenkissä kukkivat jossain vaiheessa ihanat oranssit altainkullerot. Nyt siinä on tsiljoona harakankelloa, ihan kivoja nekin tavallaan.
Jossain siellä ojan reunalla sinnittelevät keltapäivänliljat apiloiden ja keltamoiden seassa.
Musti esittelee parasta rehotusseutua.
Jossain siellä Mustista oikealle on ystävältä saatua saksankirveliä. Se on ihana kasvi, kun sietää tällaista rehotuskilpailua! Luonnostaan vaaleanpunainen siankärsämö kaulailee sen kanssa.
Orjanruusuja kasvaa siellä täällä heinikossa. Ne ovat hurjan kauniita kaartuvine oksineen ja herkkine kukkineen.
Saunan nurkalta avautuu näkymä hoidetumpaan osaan puutarhaa. Tässä laajakulmatyyppisessä kuvassa näkyy saunan vieren kosteikkopenkki ja mutapuutarha, entisen lipputangon ympärystän kostea kevätniitty (kesäinen rehotusalue, tuossa japaninlehtikuusen takana), ja kivipenkereen alapuolen kosteahko kukkapenkki, missä kasvaa muun muassa kurjenmiekkoja ja päivänliljoja. Ei ehkä tarvinne mainita erikseen, että tämä kohta puutarhastani on erityisen kostea.
Kosteissa oloissa viihtyvät kosteiden paikkojen kasvit. Tämä iloisesti vilkuttava lehti on yksi niistä. Joka kevät se aiheuttaa sydämentykytyksiä ja huolta, sillä se lähtee kasvuun valtavan myöhään, kuten saniaiset yleensäkin. Ja siinä se taas on, kuningassaniainen, vaikka tällä kertaa olin varma, että se on menehtynyt, kun juuripaakku oli taas noussut ylös maasta.
Ransu tulee esittelemään kosteikkopenkkiä.
Tässä kohdassa ovat kurjenmiekat. Ransun vieressä on siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly', seuraavaksi vasta kohta kukkaan tuleva loistokurjenmiekka 'Shirley's Choice', jossa on valkoiset kukat. Kauimmaisena on tumman sinivioletti kaunokurjenmiekka.
Vielä yksi kuva kaunokurjenmiekasta, kerta kiellon päälle. Tämä kukkii joka vuosi ilahduttavan pitkään, vaikka olisi lämpimämpääkin.
Siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly'.
Pihani on toden totta aikamoinen rehotus. Sitä halkoo ajettu nurmitie ja muutama hoidetumpi pläntti.
Rehotuksesta on iloakin. Tein nokkosella ja lipstikalla maustettua keittoa. Siitä tuli törkeän hyvää ja vitamiinitkin olivat varmasti kohdillaan.
Muistakaahan vitamiinit, jotta ette vilustu!
Harakankello – Campanula patula
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kaunokurjenmiekka, kuvien laji – Iris setosa var. canadensis
Keltapäivänlilja – Hemerocallis lilio-asphodelus
Kuningassaniainen – Osmunda regalis
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Orjanruusu – Rosa dumalis
Saksankirveli – Myrrhis odorata
Siperiankurjenmiekka – Iris sibirica
.JPEG)
.jpg)
Samansuuntaisissa rehotusajatuksissa olen
ReplyDeleteeikä rehotusta yhtään tee helpostilähestyttävämmäksi tuo ikuinen kosteus. Yäks. Mutta talvea en silti käy odottamaan vaan annan rehottaa.
Kiitos Mustille rehotusesittelystä ja Ransulle kosteikon fiiliksistä. Sain muuten uuden saksankirvelin, joten ensi keväänä taas saamme nauttia siitä tulppaanien seurassa kasvarini sivulla :)
ReplyDeleteOn siinä rehotuksessa kauneutta! Itse asiassa juuri viikonloppuna Venäjällä aloin miettiä, miten turhaa se nurmikon ajaminen onkaan, kun rehottavana piha olisi paljon hienompi kaikkine päivänkakkaroineen. Mutta myös asumattoman näköinen, ja meillä Suomessa on kai aika synti pitää piha asumattoman näköisenä...
ReplyDeleteKesästä pitää kyllä nauttiakin.
ReplyDeleteAinahan sitä jotakin kitkettävää on, antaa rehottaa! Eikä koskaan tiedä mitä rehotuksen keskeltä putkahtaa esiin!
Rakastan rehotusta! Olispa itselläni tuollaista, toistaiseksi rehotusalueeni ovat täynnä aivan vääriä tyyppejä.
ReplyDeleteOrjanruusu on to-del-la kaunis.
Ikuisuuskysymys tämä rehoitus. Ihailen kyllä siistejä puutarhoja , niinkuin kotejakin , muttei ole kuitenkaan mun juttu. Olen aina ollut heikompien puolella ja niinpä pihallani "saavat" kukkia kaikki kukat karvoihin katsomatta.Puolivilli puutarha on kaunis vaikka siihen aina välillä kyllästyykin...On mulla salainen puutarhakin , mutta on niin salainen , etten sitä aina itsekkään löydä.Näin on.
ReplyDeleteKyllä minullakin tähän juhannuksen seutuun iskee aina sellainen haikeus, kevät on ohi:( Ensi sunnuntaina on kuitenkin avoimet puutarhat päivä, uskon sen piristävän! Käyn ainakin uilla Aurorassa kun on tuossa ihan lähellä. Häntä vaan pystyy ja villasukat jalkaan, vielä on kesää jäljellä!
ReplyDeleteMinuakin miellyttää enemmän villi rehotus kuin suorat rivit ja tarkasti nypityt alustat. Kurjenmiekkakuvia lisää vaan, ovat niin ihania!
ReplyDeleteTunnistan kesäväsymyksesi sekä rehottamisproblematiikan! Kokoajan kun sstaa, niin vuohenputket ulottuvat taivaaseen :/
ReplyDeleteOikeissa paikoissa rehotus on ihanaa, on esim. sääli, että teiden pientareita niin ahkerasti ajellaan. Toisaalta omalla pihalla voisi rehottaa vähemmän, se kevään siisteys on aika paljon kivempaa.
ReplyDeleteJa sit kohta (pionien jälkeen) tulee se seesteinen vaihe, jolloin puutarhassa ei tapahdu juuri mitään.
Sade lisää rehotusta ja se, ettei sateessa huvita kitkeä.
ReplyDeleteMustin ja Ransun esittelemä rehotus on kaunista. Kyllä minäkin pidän hieman villistä puutarhasta, mutta lomassa on kivan näköistä jokin määrä avaruutta ja selkeää nurmikkoa, mitä Musti ja Ransu myöskin esittelevät ansiokkaasti.
Viime kesä oli todella ihana, lämmin ja kesti pitkälle syyskuuhun. Sen jälkeen minulla oli niin kova kesäväsymys, ettei se meinannut koko talvena väistyä.
Vaikka olisi rehotusta pihassasi, on se kaunis...tykkään juuri siitä, että kaikki ei ole "viivottimella" vedetty...vähän sinnepäin on parasta.:)
ReplyDeleteMinä jätän aina harakankellot kitkemättä, ne kun on niin kauniin siroja, eikä niistä ole muille kasveille haittaa ; )
ReplyDeleteKaunokurjenmiekan kasvutapakin on niin kaunis. Ihana!
Meidän pihalla parhaat kitkemisajat on vasta nyt, kun sipulikukkien lehdet alkavat lakastua. Heinää on nimittäin vaikea erottaa pikkusipulikukkien kapeista lehdistä ; )
Nyt todella rehottaa. Siellä kuitenkin rehotuskin näytää oikein hyvältä!
ReplyDeleteVai rikkaruohoja ja rehotusta! Ihanaahan se on, ei ole enää olemassa rikkaruohoja, ne on oheiskasveja, joiden perusteella tunnistaa maan kunnon ja laadun ja vihreä vaan on niin ihanaa. Naapurissamme on sellainen kynsisaksipiha, ei yhtään ylimääräistä heinää kasva yli 5 cm eikä yhtään oheiskasvia, Kivipellosta ei lyhyitä heiniä löydykään vaan iloista ja villiä, voisin kuvitella naapurin pariskunnan ajatukset ohi kävellessään, mutta ei haittaa. Se vain haittaa että Kivipellossa alkaa kohta vedenpaisumus vaikka Nooalle luvattiin ettei sitä enää tule, toisaalta kasvarissa on mukava puuhastella sateen ropistessa, samoin pirtissä sateen ropistessa ikkunaan sukkapuikkojen kalinan keskellä. On vain niin ihanaa, onneksi ei ole hellettä tai sitä inhottavaa kylmyyttä ja sohjoa, joten nautiskellaan, harakankellot ovat niin kauniita! Kävin eilen puutarhalla ja löysin ilokseni isohirvenjuuren taimia, olen niitä niin kauan etsinyt ja Sommarvind-maanpeiteruusua, oli vain niin hyvä mieli. Meidän taimistolla on sisustuskahvila, siellä olisi ollut vohveleitakin kerman ja mansikkahillon kanssa, tein vain teknisen virheen ja söin ennen taimistolle menoa, en syö seuraavalla kerralla, tuoksu oli aika ihana niissäkin!
ReplyDeleteIloiset rehotusterveiset
Kivipellon Sailalta
Rehevää on! Täällä vaan rehevöityy lisää, sillä sataa vaihteeksi kaatamalla.
ReplyDeleteKaunista on silti :) Ihana tuo orjanruusu ja kaunokurjenmiekka <3 Nyt tuli pikkusen ikävä sun nokkoskeittoa, njam!
ReplyDeleteKylläpä tänne on tullut ihanan paljon pohdintaa kesästä ja rehotuksesta. Kiitos kaikille kommenteista!
ReplyDeleteRva Pioni; No sehän on joka tapauksessa pääasia, ettei ole talvi! Kyllä tällainenkin kesä käy, onhan nyt kasvukausi.
Pirkko; Jee, ihanaa, se on mahtiyhdistelmä!
Susanna; Totta. Mutta kun nuo kulkuväylät ovat nurmella, minun pihallani jos sitä ei leikkaisi, se olisi olkapäihin asti ulottuvaa vattua, ohdaketta ja nokkosta. Sen takia kulkureitit on pakko leikata, mutta koko piha lyhyellä nurmella on kyllä tylsän näköinen ja lajiköyhä.
Taina T; Kyllähän kesästä tulee nautittuakin, kun päikkäreiltä ehtii ;-) Se on kumma, kun keväisin minua ei väsytä yhtään!
Heh, sieltä voi tulla yllätyksiä :-)
Nettimartta; Höh, väärät tyypit kylässä. Ehkä ne siitä vielä muuttuvat oikeiksi. Orjanruusu on sulotar.
Aila; Ihana salainen puutarha!
Minna; Juuri näin. Hitsi, ennen ihanaa kevättä on lusittava koko syksy ja talvi, ääh! Lumikelloihin on tsiljoona vuotta, ainakin. Mukavaa puutarhavisiittiä!
Saraheinä; Kunpa vielä olisi myöhemmin kukkivia lajeja! No, tuo loistokurjenmiekka on, ja erikoisemmat keltakurjenmiekat vielä.
Sanna; Outs, taivaaseen ulottuvat vuohenputket valtaavat maan!
Inka; Tjaa, olen aina ajatellut, että se kukkapaussi osuu kesäkuun alkuun, mutta tänä vuonna sitä ei ollutkaan, vaan koko ajan on ollut kukkia. Pionien jälkeen tulevat liljat ja päivänliljat :-)
Paula; Selkeä nurmikko saavat rehotuksenkin näyttämään hyvältä. Ja kissat tietenkin myös tekevät saman ;-)
Toivottavasti et tänä vuonna saa kesäväsymystä, joka kestäisi noin ptkään.
Irmastiina Ruusukummusta; No niinhän se on, olisi kauheaa jos piha olisi kuin golfkenttä.
SariW; Harakankellot ovat tosiaan aika suloisia, mutta kyllähän niiden seassa on nyt yhtä sun toista pelastettavaa :-D
Mamma N; No kun tietyt kuvakulmat valitsee ;-D
Saila Kivipellosta; Oheiskasvi onkin hyvä määritelmä! Olen täysin samaa mieltä kanssasi kynsisaksipihoista, ja onneksi omanikin on siitä kaukana :-D
Toivottavasti selviätte vedenpaisumuksesta! Kyllä nyt alkoi tehdä mieli vohvelia.
Satu Kukkaiselämää; Voi hitsi, taasko? Toivottavasti pionien kukat eivät piiskaannu maahan.
Tiina; Tuosta tuli sikahyvää, vaikka itse sanonkin. Olisittepa olleet syömässä!
Mulla on sama juttu, kevät on ihaninta aikaa, kesällä kaikki ryöstäytyy käsistä, varsinkin kun se on mulla työntäyteisintä aikaa muutenkin, ei vaan kertakaikkiaan ehdi kitkeä sitä mukaa kun kaikki valvatit kasvavat. Mutta onneksi on kumminkin ihania kukkia siellä joukossa:)
ReplyDeleteKurjenmiekkakausi on tänä vuonna ollut tosi pitkä kun on näin viileää, kaikki vaan kukkii (paitsi cranapple ei kuki mulla tänä vuonna, toivottavasti ensi vuonna sitten). Mäkin tykkään noista helluntaikurjenmiekoista eniten, niitä ei tarvi niin tukeakaan kuin korkeita mahtipontisia kurjenmiekkoja.. tää liittyi tuohon sun edelliseen postaukseen:)
Kyllä rehottaa. Ja näillä kaatosateilla ja kylmässä ei tee edes mieli kitkeä. Vaikka muiden kasvien kasvu hidastuisi säiden takia, niin eipä hidastu rikkojen!
ReplyDeleteMista oikein hankin kaikki nuo ihanat kurjenmiekat?
ReplyDeleteterveisin
Saila Kivipellosta
Leena; Kesä on todella työteliästä aikaa. Onneksi monet luonnonkasvit ovat kauniita, ja sultahan saa hyviä vinkkejä mm. vuorikaunokkiviidakon taltuttamiseen ;-)
ReplyDeleteVoi, ihana Cranapple, toivottavasti se kukkii ensi vuonna. Helluntaimiekoissa on siis ilmeisesti ihannekorkeus.
Katja; Ei hidastu, eikä nurmikon! Saisi sataa vain kukkapenkkeihin, niin nurmi lopettaisi kasvun ja kellastuisi, se on kesän ihannetilanne.
Saila Kivipellosta; Tämän postauksen kaunokurjenmiekka on Ruissalon kasvitieteellisestä puutarhasta ja siperiankurjenmiekka tilattu juurakkona Englannista Aulden Farmilta, samoin edellisen postauksen tarhakurjenmiekka 'Kent Pride'. Ed. postauksen helluntai 'Cranapple' on kurjenmiekkojen koeviljelmältä, kun seillä viime kesänä jaettiin kasvit ja myytiin jakopaloja. Tämä viljelmä on Ojakkalan tienoilla, tänä vuonna siellä ei ainakaan ole myyntiä, kun kasvit on vastikään jaettu.
Pohdin tuota rehotusasiaa. Tunnistan tunteen. Ehkä siihen liittyy sellaisia ajatuksia, kun on suunnitellut eri kohdat puutarhassa tietynlaisiksi ja sitten ne eivät toteudukaan ihan sellaisina. Se harmittaa. Niinkuin se, että kulleroiden paikalla onkin harakankelloja. Minusta harakankellot ovat kyllä kauniita ja niitä kasvaa pioneiden ja muiden istutettujan kasvien seassa omassa pihassani.
ReplyDeletePuna-apilat ovat kauniita päivänliljojen kavereina. Sinun puutarhan rehoitus on kaunista. Rehoituksen vastaparina on juuri ajeltu nurmi. Siinä on kaunis kontrasti. Nämä sinun kukkapenkkisi elävät vaihtelevaa elämää ja luonto itse osallistuu sinun ohellasi tuohon luomisprosessiin. Kontrollifriikkiys puutarhassa on aikas kauhistuttavaa!
Niin, puutarhaan liittyy se paradoksi, että sitä ei voi hallita ja kuitenkin päässä on visioita siitä, miltä sen haluaisi näyttävän. Varsinkin tällainen vasta osittain valmis, osittain rakennustyömaa ja suurimmalta osalta vielä rehottava piha on vielä kaukana siitä visiosta.
ReplyDeleteAjeltu nurmi kyllä tekee pihasta heti kivemman näköisen, rehotuksineen kaikkineen. Ja helpottaahan se kulkemistakin, ei kastu kengät heti.
Siel on kuulemma holtiton meininki, kirjoittaa Saila. Hei kundit elikkäs lokaalit elikkäs M ja R, ottakaa tilaisuudesta vaari - tai muori - ja pistäkää tekin hulinaksi! Pär pär pär!
ReplyDeleteHurmaavaa rehotustahan tuo on ja vielä komeat esittelijät kaupan päälle.
ReplyDeleteVoi miten kauniita nuo kurjenmiekat ovatkaan! :)
Rehotus on kaunista! Ainakin muualla kuin omalla pihalla.
ReplyDeleteNäin juuri upean niityksi tehdyn liikenneympyrän sisustan. Näytti siltä, että on tarkoituksella kylvetty niittykukkien siemeniä. Piti vain keskittyä ajamiseen, joten en niin tarkkaan ehtinyt tiirailla.
Minulla on usein kesällä väsymys tehdä mitään pihalla, tänä kesänä pää vilisee ideoita. Tosin aika on rajallista.
Kesällä saa rehottaa:D Terv. Nim.merkki kampaajaa kaivataan...
ReplyDeleteIhana harakankello niitty.
ReplyDeleteEikös sitä laulussakin sanota että anna kaikkien kukkien kukkia, kukkia vaan...
ReplyDeleteHarmaa ja Ilona; Vai pär pär! Kuulkaas nyt, pojat hulisee ihan tarpeeksi joka päivä muutenkin, enempään ei tarvii kannustaa!
ReplyDeleteMama; Kurjenmiekat ovat ihania.
Vaalean vihreää; Niityt ovat kivoja. Valitettavasti tällaisella rehevällä savimaalla ei kunnon niittyä saa aikaan, vaan kyseessä on todellinen rehotus.
Myrsky ja Minna; Vai kampaajaa kaivataan :-D No, keiltämättä täällä myös...
Kosotäti; Kellot ovat kauniita.
Anski; No niinpä!
Mun mielestä näyttää kyllä tosi kauniilta! (ressi pois rehotuksista :) Ja esittelijät ovat aina niin komeita poikia <3
ReplyDeleteEsittelijät nyt ovatkin maailman huippuluokkaa :-) Nooh, kyllä tuo rehotus vielä menee, mutta sitten kun se lakoaa... mutta on se silloinkin lajirikasta biotooppia ;-D
ReplyDelete