Tuesday 3 June 2014

Uudet metsäpuutarhassa

Jatketaan vielä aiheesta, kun se on niin ihana... Metsäpuutarhapenkkieni ehdottomasti paras kasvupaikka on suuren katajan alla, siinä on hyvä maa ja jotakin toivoa happamammasta maasta tällä kalkkikivisaarella. Olen epäonnistunut erikoisempien kiurunkannusten kanssa sekä liian kuivassa että liian raskaassa maassa, mutta katsokaapa, miten reipas tupas tästä viime kesänä istutetusta safiirikiurunkannuksesta on katajan katveessa tullut! Tämän pitäisi olla lajiketta 'Purple Leaf', siitä en tosin ole satavarma. Tämä kuva on otettu pari viikkoa sitten.

Nyt kiurunkannuspuska on vielä suurempi. Otin tämän kuvan, jossa ei näy yhtään purppuraisuutta lehdissä, mutta joku mielenkiintoinen tyyppi sattui osumaan paikalle. Olisiko joku jäärä.

Koska paikka kerran on niin hyvä, istutin siihen ihan lähelle uusimman aarteeni amurinkärsäkallan. Ostin sen näin upeasti kukassa Uudenkaupungin kukkamessuilta Vakka-Taimen osastolta.

Kiurunkannuksen toisella puolella on luhtaesikko 'Snowdrop'.

Muutama vuosi sitten ruokakaupasta hankittu tarhakääpiöesikko Belarina on yhä hengissä, mutta se kasvoi kovin kuivalla paikalla. Palkitsin nyt sen sinnikkyyden siirtämällä kasvin katajan alle ja toivon, että se vähän rehevöityy tästä. On se silti jaksanut pykätä kaksi kukkaa laihassa maassa.

Tiinan viime kesänä tuoma purppuraorvokki on aloittanut kukinnan. Voi että tämä on suloinen! Tämä kasvaa perinteisen violettikukkaisen puistoalppiruusu 'Catawbiense Grandiflorumin' juurella, missä toivon hyvää sävykomppausta alppiruusun kukkiessa.

Viereisessä penkissä vaahteran alla on tiiviimpi maa ja muutenkin huonommat olot. Tertturotkokielo on oikea menestyjä ja kasvaa valtavan rehevänä vuodesta toiseen. Se myös versoaa aikaisin, tämä kuva on parin viikon takaa, nyt kasvi aloittaa kukinnan. Sen edessä on viherjouluruusu, jonka menestymisestä vuodesta toiseen olen erityisen iloinen.

Samassa penkissä ovat tarhakoiranhammas 'Pagodat' oikein reippaita. Ne rehevöityvät pikkuisen joka vuosi. Nyt kukinta on jo ohi.

Päivän särkynytsydän & kesälumipisara -kuva. Ransu esittelee. Nurmi piti taas leikata ja samalla menivät voikukat, tuli vähän kauniimpi kuva kuin edellinen, missä voikukat kukkivat taustalla. Vaikka pirteitähän ne ovat, pidän niistä kovastikin oikeissa paikoissa.

Ja nyt hommiin. Puuhakasta tiistaita kaikille!

Another post on my woodland borders with some new acquisitions in them.


Amurinkärsäkalla – Arisaema amurense
Kesälumipisara – Leucojum aestivum
Luhtaesikko – Primula sieboldii
Purppuraorvokki – Viola adunca 'Purpurea'
Safiirikiurunkannus – Corydalis flexuosa
Särkynytsydän – Lamprocapnos spectabilis
Tarhakoiranhammas – Erythronium Tuolumnense-Ryhmä
Tarhakääpiöesikko – Primula Vulgaris-Ryhmä
Tertturotkokielo – Smilacina racemosa
Viherjouluruusu – Helleborus viridis

23 comments :

  1. No on ihania, kyllä noita keplaa katsella vaikka usemmankin postauksen verran! Ja jokainen kuva, jossa on Ransu, on kaunis. Voikukilla tai ilman : )

    ReplyDelete
  2. Metsäpuutarhakasveilla on taipumusta olla erityisen ihastuttavia! No, Ransulla myös tietenkin.

    ReplyDelete
  3. Hienonhienoja kasveja. Aivan täydellisyyttä hipovaa. Ja kokoelma sen kun karttuu vuosi vuodelta ♥

    ReplyDelete
  4. Metsäpuutarhasta voi postata vaikka joka kerran jotakin.
    Muuten tuo Hermans Pride jäi kutkuttelemaan. Olivathan sekä isäni että isoisäni Hermanneja ja keskellä kesää 12.7. vietettiin Hermannin päivää mummilassa aina suurin juhlallisuuksin.
    Noista kärsäkalloista en tiedä mitään. Tertturotkokielot istutin jo vuosia sitten koivun juurelle rantapenkkiin. Mutta enpä ole niitä nähnyt sen koomin. Sinulla on niitä jo aika pehko.

    ReplyDelete
  5. Metsäpuutarhasi kuulostaa ja näyttää oikealta aarreaitalta. Komeita erkoisuuksia =)

    ReplyDelete
  6. Taas monia ihastuttavia kasveja. Luulin tuota kiurunkannusta akileijaksi lehtien perusteella, mutta eipä ollutkaan. Vaatii erityistä taitoa ja tietoa osata sijoittaa kukin kasvi oikeanlaiseen ympäristöön. Minulla menee aika usein valinta pieleen ja kasvit häviävät sen sileän tien.

    ReplyDelete
  7. Oi, mitä kaikkia ihanuuksia sinulla metsäpuutarhassasi onkaan!!

    Kyllä sitä ilman muuta voi metsäpuutarhaksi kutsua nurmikosta huolimatta, onhan siellä puita, pensaita ja metsäkukkasia. Ja kasvaahan luonnonmetsässäkin erilaisia heiniä :)

    ReplyDelete
  8. Kaikki ihania, etenkin kalla! Tahtoo oman metsäpuutarhan :)

    ReplyDelete
  9. Sametti Hortensia; Niin karttuu, vaikka hävikkejäkin tulee tietenkin.

    Irene; No voi, sinun puutarhassasi kuuluu ehdottomasti olla Herman's Pridea!
    Kummallinen rotkokielo, kun minusta se on niin sitkeä. Tuossa on kauhea savimaa ja syksyllä ja talvella märkää. Ehkä koivun juurella olikin liian kuivaa?

    Satu Kukkaiselämää; Kärsäkallat ovat upeita.

    Jori; Onnea on oma metsäpuutarha!

    Paula; Kiurunkannuksella on enemmän liuskoja lehdissä kuin akileijoilla, ja kasvi on pienempi, tuosta kuvastahan ei kokoa näekään. Kyllä minullakin menee pieleen.

    Marietta; Niin, totta, kaikkea sielläkin :-)

    Katja; Ehkä sitten kun arboretumin puut ovat vähän kasvaneet? Tai onhan teillä jo isoja varjostavia puita, tai talon varjoon johonkin. Tärkeää on multava maa ja ainakin puolivarjo.

    ReplyDelete
  10. Tuo amurinkärsäkalla (johan on nimi ;)) on jänskän näköinen.

    ReplyDelete
  11. Tuo purppuraorvokki on oikein kiinnostava uusi tuttavuus! Ransullakin tuntuu esittelyjen lisäksi muutakin puuhaa riittävän :)

    ReplyDelete
  12. Kaunis tuo kalla. Sulla on onneksi siellä tuollaisia hiukan harvinaisempiakin kukkia ja kasveja esiteltäväksi tällaisille nössöille,jotka tyytyvät niihin suht varmoihin vaihtoehtoihin.

    ReplyDelete
  13. Kasvaisikohan tuo amurinkärsäkalla minun tontin kupeella kulkevassa ojassa, siinä on vettä vain näin alkukesästä, rentukka viihtyy hyvin? On niin mielenkiintoinen kasvi.

    ReplyDelete
  14. Kaikkea kivaa ja erikoista..
    "raapustaa kasvien nimet heti hankinta vihkoon"

    ReplyDelete
  15. On sinulla kaikkea kivaa siellä.
    Onko Kärsäkalla sama kuin Kobrakalla niinkuin me ollaan sitä kutsuttu ?

    ReplyDelete
  16. Taidan palata näihin metsäpuutarha-aiheisiin, jos ja kun ryhdyn vastaaviin istutushommiin joskus.

    ReplyDelete
  17. Anna S; Kärsäkallat ovat upeita, eksoottisia!

    Mama; Purppuraorvokki on todella suloinen. Ransulla on kiireitä ;-)

    Myrsky ja Minna; OLE HYVÄ :-)

    Katja Lammi; Minua jotenkin kiehtovat harvinaisuudet.

    Anski; Kärsäkallat (Arisaema) eivät ole kostean paikan kasveja, kuten suovehka (Calla). Ne ovat humuspitoisen varjopaikan kasveja.

    Taina T; On kiva hankkia monenlaisia kasveja, niiden lehdetkin tuovat kivaa vaihtelua; joillakin on hienot pienijakoiset lehdet, joillakin valtavat.

    Sylvi; Kobrakalla on suomeksi kärsäkalla, eli sama kasvi on kyseessä.

    Vaalean vihreää; Metsäpuutarha tai metsäpuutarhapenkki on mukava lisä puutarhaan.

    ReplyDelete
  18. Ransu osasi kyllä olla taas niin mainiona kuvausassistenttina: sen turkin ansiosta särkynyt sydän erottui taustasta niin kuin se olisi aivan tuossa. Hyvä poika!

    Onpa ovelan näköinen tuo kärsäkalla. Kukalla on raitapyjama päällä :-)

    Minä ostin yhdeltä mummelilta punakukkaisen - näin se osoittautui pihalle päästyään - luhtaesikon Annalan taimitorilta. Sievä kuin sika pienenä, myös tuo sinun valkoisesi. Ja purppuraorvokki... voi nyyh. Niitäkin minulla joskus oli, jopa ihan itse siemenestä kasvatettuja, mutta paikka oli niille ilmeisesti huono, koska katosivat sittemmin. Olisin niiiiin tykännyt niistä!

    ReplyDelete
  19. Ransu on niin taitava ja viisas ;-)
    Voi nyyh purppuraorvokkeja!

    ReplyDelete
  20. Aika hassua, että sulla kukkii tuo purppuraorvokki vasta nyt, kun mulla on jo lopettanut kukinnan. Aivan mielettömiä erikoisuuksiakin sulla siellä taas niin kuin nyt tuo amurinkärsäkalla, mä en kestä! Ihanaa viikonloppua!

    ReplyDelete
  21. Joo, se on vasta aloittanut kukinnan. Mutta se kasvaa suuren katajan pohjoispuolella, missä maa sulaa roudastakin varmaan myöhään, jo pelkkä kasvuunlähtö saattaa olla myöhempi kuin sinun orvokillasi. Kiitos samoin!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!