Saturday, 17 August 2013

Tulossa kukkaan

Monin paikoin valitellaan, että kaikki kesän kukat ovat jo kukkineet. Minun pihallani ei näin voi sanoa. Olisiko syynä alkukesän kylmyys: siinä missä mantereella paistateltiin helteissä, oli saaristossa kymmenen astetta viileämpää – vähintään. Ehkä siinä oli puolensa. Ainakin minulla ovat vasta tulossa kukkaan monet kasvit, jotka mantereen puolella alkavat jo olla lopuillaan.
Kirjoukonhatun kukat ovat menneet ruskeiksi sateessa, mutta onneksi suurin osa nupuista on vielä avautumatta. Taustalla näkyy maahan laonnut keltakaunokin kukkavarsi, siinä on kestävät kukat jopa vaakatasossa.
Takimmaisena on samettihortensiani, joka pysyy uskollisesti hengissä vuodesta toiseen (istutettu 2010), mutta en tiedä, aikooko se koskaan kukkia.

There are quite a few plants yet to bloom – eg. asters and japanese anemones.

Asterit ovat vielä tiiviisti nupulla. Tämä on jännittävää, sillä istutin tämän 'Royal Ruby' -syysasterin vasta viime keväänä enkä yhtään tiedä, minkänäköinen kukka tähän tulee (paitsi että se on jonkinlainen punainen)!

Elokuunasteri 'Rudolf Goethe' näyttää jo hieman violetinsinistä väriä kukkanupuissaan. Taustalla on samoja sävyjä toistava jalohortensia. Istutin tämän asterin viime loppusyksynä, ostin sen syksyn viimeisistä alennusmyynneistä, joten en ole tätäkään nähnyt kukassa. En ymmärrä, miten onnistuin kuluttamaan näin monta vuotta ennen kuin hankin astereita puutarhaani!

Olen ollut yhtä hidas monen muunkin lempikasvin kanssa. Punahatuista punaiset ovat valitettavasti viime talven aikana hävinneet, mutta viime keväänä istutetut 'Green Jewelit' ovat hengissä, ainakin osa niistä. Tämä on varmaan kuitenkin jotakin valkokukkaista lajiketta, 'Green Jewelin' pitäisi olla selvästi vihreämpi.

Koska menetin viime talvena kolmesta syysvuokostani kaksi, ostin nyt uuden alesta, vaikka tässä ei ollut edes lappua jäljellä. Tämä oli sekalaisen alepöydän ainoa syysvuokon taimi, tai niin ainakin luulen – sen saattoi päätellä nupusta ja lehdistä. Odotan jännityksellä, mitä tästäkin tulee!

Ainoa viime talven yli pärjännyt syysvuokkoni on tarhasyysvuokko 'September Charm'. Tämä näyttää kärsineen kuivuudesta varsin paljon, mutta jokunen nuppu siinä on. Laitoin rautakartion kasvin päälle, jospa se estäisi peurojen ruokailut. Viime syksynä tämä sai juuri ja juuri aukaistua yhden kukan ennen kuin peurat söivät sen ja kaikki loputkin kukkavarret.

Toivotan peuratonta syksyä kaikille muillekin!

Elokuunasteri – Aster amellus
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Kirjoukonhattu – Aconitum × stoerkianum 'Bicolor'
Punahattu – Echinacea
Samettihortensia – Hydrangea aspera ssp. sargentiana
Syysasteri – Aster novi-belgii
Syysvuokko – Anemone hupehensis, tomentosa ja × hybrida
Tarhasyysvuokko – Anemone × hybrida

21 comments :

  1. Hienoa, että samettihortensiasi on selvinnyt, ostitkos sen silloin Sainiolta? Minä ostin puutarhani ensimmäisen syysvuokon, taisi olla hopeasyysvuokko ja haluaisn niitä lisää. Täytyy tarkkailla syysaleja, tosin muutama muukin juttu on vielä kiikarissa. Äsken kaivoin lisää uutta istutusaluetta, ruhomättäät lohkesivat kuin voi sateen jäjiltä. Taidankin mennä jatkamaan tuota lempihommaani, tulossa lisää kaarevia muotoja ;)

    ReplyDelete
  2. Joo! Tuo on Sainion taimiston samettihortensia :-)
    Hopeasyysvuokon pitäisi olla kestävin syysvuokkolaji, siinä on kaunis vaalea vaaleanpunainen väri. Mutta mulla sekin meni, ehkä siksi kun se oli aika raskaassa savessa ja peurat söi siitä viimeisetkin elinvoimat, joilla se yritti sinitellä syksyn sateissa viime vuonna.
    Ihanaa kun maa on yhteistyöhaluinen :-)

    ReplyDelete
  3. Asterit ovat mun lempikasveja, ja vielä on edessä koko niiden sesonki mitä kestää niin pitkään kunnes tulee lunta, vaikka marraskuulle (no jotain aikaisimpia on jo kukassa, mutta suurin osa on vasta edessä). Ja ne ovat lisäksi niin hyviä perhostenkin suosikkeja. Kaikenlaiset punahatut on myös ihania:)

    ReplyDelete
  4. Nuo yllärikasvit ovat sitten mielenkiintoisia, on ihana odottaa millaisia sävyjä niihin tulee!!
    Tuo punahattu muistuttaa paljon omiani (´White swan`).
    Syysvuokot on ihania<3

    ReplyDelete
  5. Leena; Asterit todellakin ovat hurmaavia, olen onnellinen että minulla on nyt peräti kaksi kappaletta ;-) Ja lisää täytynee hankkia mitä pikimmin! Ai niin, olihan minulla kanerva-asteri pari vuotta, mutta se ei ollut pitkäikäinen. Kasvupaikka oli ehkä liian tiivistä savea.

    Minna; Yleensä en osta ylläreitä, kun olen aikamoinen kasvikranttu. Mutta syysvuokkojen kanssa ei voi mennä mönkään! Ne ovat ihania aivan kaikki. Mutta kun kirjoitan ja kuvaan kasveja työkseni, niin yleensä haluan todellakin tietää tarkasti mitä ne ovat.
    Punahattu on ihan 'White Swanin' oloinen. Nuo tulivat Viherpeukaloilta juurakkoina, voipi ollakin, että pusseihin oli päätynyt väärää lajiketta. Ei sekään haittaa oikeastaan :-)

    ReplyDelete
  6. Punahattu kerää kiitettävästi perhosia ♥.

    Saaristossa talvi varmasti tulee hitaammin ja luntakin vähemmän? Äh, nyt tuli mainittua nuo kaksi tylsää sanaa, jotka aiheuttavat vannoutuneille kesäihmisille,kuten minulle vilunväreitä. Nyt sentään ollaan vasta elokuun puolivälissä, onneksi.

    ReplyDelete
  7. On tää aikataulujen erilaisuus kyl jännää... kun ettehän te edes ole kovin kaukana merellä, ja kuitenkin!

    ReplyDelete
  8. Onneksi saat vielä nauttia näistä kesäasioista, tiedän että ne ovat sinulle tärkeitä! :)

    ReplyDelete
  9. Minä ostin Türista jonkun vaaleanpunaisen syysvuokon. On juuri nyt kukassa, mutta kärsii ihan selvästi jokapäiväisistä sateista. Tosi kaunis, joten toivottavasti leviää pian.

    ReplyDelete
  10. Hyvä tietää, että syysvuokotkin kuuluvat peurojen ruokalistalle. Istutin sellaisen alkukesästä mökille ja nyt se on kukkinut kauniisti, postasinkin äskettäin vuokosta, Serenadesta. Ehkäpä jo huomenna käyn verkottamassa sen, kananverkkoa vapautuu jo kukkineiden kasvien ympäriltä.

    ReplyDelete
  11. Norrskatassa yksi pariskunta, joka pitää pientä hyötykasvitarhaa pellon reunassa keksi reunustaa kasvimaansa sähköaidalla, siis sellaisella, joita näkee lammaslaitumilla. Aita pitää kuulemma peurat hyvin loitolla! Eikä heillä ole siinä jännitettä, silti toimii!

    tv Leena

    ReplyDelete
  12. AnnaS; Kyllä saaristossa on pitkä lauha syksy, kun merellä kestää niin kauan jäähtyä (samoin kuin lämmetä keväällä). Onneksi on vielä elokuu ja kasvukautta vielä vaikka kuinka pitkään :-)

    Zepa; Joo, mutta se meri on joka puolella ympärillä ja se on jääkylmää pitkälle kesäkuulle!

    Elina; Juu, ihanaa että on kasveja tulossa kukkaan :-)

    Katja; Toivottavasti se viihtyy ja leviää!

    Intianminttu; Enhän tiedä, onko niillä paikallisia eroja makumieltymyksissä... minulla ei syysvuokkoon koskettu toissa syksynä, mutta viime syksynä ne syötiin kaikki. Serenadessa on tosi kauniin väriset kukat!

    Leena; Sepä erikoista. Peurat kyllä oppivat nopeasti, missä on hyvää ruokaa. Ovat ne menneet suoraan ohuempien aitojen läpikin paikoitellen. Ainakin meillä ne hyppivät lehmälaitumen aidan yli päivittäin kepeästi, en uskoisi, että alle puolitoistametrinen lanka auttaa. Mutta jos se on riittävän korkea, niin sitten ehkä.

    ReplyDelete
  13. Kauniita kukkasia! Syyskukkiin kannattaakin näköjään panostaa. Syysvuokot ovat niin kauniita, mutta aika surkeilta näyttävät omani. Odottelen vielä kärsivällisesti. Jännä muuten kun menin Englantiin juhannuksen jälkeen, siellä näytti kukinta olevan ihan samassa aikataulussa kuin meilläkin.

    ReplyDelete
  14. Joillakuilla syysvuokot ovat jo kukkineet jonkin aikaa, minullakin ne ovat vasta ihan vähän nupulla. Kyllä ne vielä ehtivät :-)
    Kannattaa istuttaa myös astereita, niissä on varmasti mieleisiäsi sävyjä!

    ReplyDelete
  15. Paljon on vielä kaunista! vaikka uhkaavasti syksy vain lähenee. Harmillista.

    ReplyDelete
  16. Hauskasti tuo kukinta vaihtelee, minulla kirjoukonhattu on jo kukkinut, mutta punahatut vasta tuloillaan. Ja punaiset ovat jäljellä, mutta Green jewelit eivät ollenkaan alkaneet mun kaa eikä ainokainen mikälie syysvuokko:) Ja asterit on jo kukkineet hetken aikaa.

    ReplyDelete
  17. Mummeli; Eilen näin lamoherukoita, joilla oli punainen syysväritys! Vai johtuisiko se sittenkin kesän kuivuudesta. Olin ihan järkyttynyt, nythän on elokuu. Toisaalta, koulujen alkaessa alkavat minusta aina sateiset syyssäätkin, joka vuosi. Harmi!

    Inkivääri; Sepä hassua. Lämpö ja veden tulo varmaan ohjailee eri kasvien kukinta-aikoja eri lailla. Toivottavasti syysvuokkosi vielä tulee kukkaan! Hämmästelen, miten aikaisia ne joillakin pihoilla ovat.

    ReplyDelete
  18. Sulla on vielä paljon kukkijoita mitä odottaa :) Mulla ainakin selvästi tämä puutarhakohjastus ja varsinkin kasvien hankinta keskittyy kevääseen ja alkukesään ja silloin on enemmän tarjolla just alkupään kukkijoita. No, onneks sit pääsee vielä tekemään superedullisiä löytöjä loppualeista :)

    ReplyDelete
  19. Joo, kyllä tähän aikaan on vielä nupulla yhtä sun toista. Sunkin pitää istuttaa astereita, niissä on myös pinkkejä lajikkeita joista varmasti tykkäät. Googletin eilen tuota 'Royal Ruby' -asteria ja se onkin kuvissa aika vaaleanpunainen! Äh, jos se tosiaan on. Nimen perusteella toivoin jotakin viininpuna/purppuraa, se olis enemmän mun mieleen!
    Sellainen keijuängelmäkin sun täytyy hankkia. Onko kivaa kun mä käsken? ;-)

    ReplyDelete
  20. Täytyykin keskittyä syyslajeihin. Alkukesästä luonto on niin täynnä kukkia, että pihalla voisi rakentaa väriloiston syksyyn. En ole kylläkään kovin vihreäpeukaloinen, mutta osaan sujuvasti katsella muiden blogikasveja ja satunnaisia onnistumisia omalla pihalla : )

    ReplyDelete
  21. Tuo onkin hyvä ajatus, että kskittyisi loppukesän puutarhan luomiseen. Alkukesällä kaikki on hienon näköistä ilmankin :-)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!