Olen ymmärtänyt, että moni vierastaa heinien istuttamista pihalle, sillä niitä ei osata nähdä koristekasveina ja toisaalta niiden leviämistä pelätään. Eihän monikaan koristeheinä ole mikään leviäjä, tämä mielikuva on varmaan syntynyt viiruhelpin ja nuokkusaran vallattomien luonteiden seurauksena, ja ehkä juolavehnästäkin, jolla on erityisen laajalle ulottuva juuristo – mutta kukapa nyt juolavehnää koristekasviksi istuttaisikaan.
It's time to praise ornamental grasses!
Monilla koristeheinillä on hieno tupasmainen kasvutapa, esimerkkinä näiden kuvien siniheinä yhdessä täpläpunalatva 'Atropurpureumin' kanssa. Onko kauniimpaa kasviyhdistelmää ja kasvutapaa? Sulokkaasti tuulessa kaartuvat lehdet ja reippaina pystyssä pysyvät kukinnot, jotka toistavat punalatvan sävyjä.
Sekaistutuksena perennojen kanssa heinät ovatkin kauneimmillaan ja keventävät kukkapenkkejä. Monilajiset istutukset ovat minusta tasapainoisimpia ja luonnollisimpia, sama koskee esimerkiksi ruusuja ja marjapensaita (näidenkin vieressä kasvaa karviaispuska).
Tämäkin on kaunis mätäs: koristekastikka 'Overdam'. Tämä kuva on otettu viime marraskuussa ja tästä näkee, miten arvokkaita heinät ovat syyspuutarhassa. Eihän tuossa kukkapenkissä ole muuten mitään mielenkiintoista! Vanha ruostunut potta vain. Ja vasemmassa reunassa palmusaraa, sekin on koristeheinä ja raikkaan vihreä yhä marraskuun lopulla. Palmusara leviää jonkin verran maltillisesti, ja se on hyvä vain, sillä kasvi on kovin kaunis.
Tässä on sama istutus nyt. Rantatädykkeet kukkivat upeasti, mutta tuossa viime marraskuun kuvassa näkyy, miten ne ovat tuolloin enää ruskeita tikkuja. Koristekastikka on korkea heinä oikeassa reunassa. Takana häämöttää keltalehtistä keltapiukkasaraa, se on oivallinen heinä kostealle kasvupaikalle.
Tämäkin kuva on viime marraskuulta. Jos heinä ei enää ole vihreä, voi se silti olla sulokas. Elefanttiheinä 'Zebrinus' on viihtynyt tässä kuivahkossa paikassa jo pari vuotta, se ruskistuu varhain, mutta kun se on näin kaunis, ei tämä haittaa. Muoto ja väri miellyttävät. En ole ottanut tästä yhtään kuvaa tämän kesän aikana, asia täytyy korjata! Lehdet ovat hauskasti poikkiraidalliset.
Tämän rohkaisemana istutin nyt toisen elefanttiheinän (lajike 'Purple Fall'). Elefantit eivät kestä talvimärkyyttä lainkaan, joten toivon, että senkin paikka on riittävän kuiva.
Tämä ei ole heinä, mutta laitan kuvan silti tähän yhteyteen. Hauska tupas on... on... jotakin laukkaa? En löydä tälle mitään selitystä muistikirjastani. Mitä ihmettä tämä oikein on? Koska kasvi on koko kesän kasvattanut näin komeaa lehtitupsua, oletan, että tämä on jotakin todella hienoa.
Sokerina pohjalla on tämän kesän hankinta liikaa leviävän viiruhelpin tilalle: raitamarskiheinä. Pidän tästä enemmän kuin jäykkäkasvuisesta helpistä, lisäksi keltakirjavuuskin on mieleeni. Kasvi on vielä nuori, joten se on tällainen kapea huiska. Toivottavasti kasvusto runsastuu pian. Paikka on kostea ja edessä näkyy rantakukan kukkia.
Elefanttiheinä – Miscanthus sinensis
Keltapiukkasara – Carex elata 'Aurea'
Koristekastikka – Calamagrostis × acutiflora
Palmusara – Carex muskingumensis
Raitamarskiheinä – Spartina pectinata 'Aureomarginata'
Rantatädyke – Veronica longifolia
Siniheinä – Molinia caerulea
Tälpäpunalatva – Eupatorium maculatum
Sunday, 18 August 2013
Koristeheinät
Tunnisteet:
calamagrostis
,
eupatorium
,
koristeheinät
,
miscanthus
,
molinia
,
spartina
,
veronica
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
Sulla on upee heinävalikoima ja tuo eka yhdistelmä on ihan perfecto!
ReplyDeleteUpeat heinät. Mäkin innostuin, kun Terolan taimitarhan omistaja oli puutarhaseuralla puhumassa viime vuonna koristeheinistä. Kaikista edustavimman paikan löytäminen niille on haastavaa, sinulla tuo eka kuva on erinomaisen onnistunut ! Kiharalehtinen on upea, mulla on Allium spirale, mutta ei tuo näytä siltäkään.
ReplyDeletePirkko; Sinulle nyt ei tosiaankaan tarvitse paasata heinien ihanuudesta ;-) Istutin juuri tällä viikolla viimeiset niittyräpelöt sun siemenistä, niitä on nyt kahdessa penkissä...
ReplyDeleteTuota siniheinä-punalatva-yhdistelmää ihailen vuosi vuodelta enemmän!
Pivi; Heinät soveltuvat joskus erityisen hyvin juuri tietyn perennan kumppaniksi... se on yhtä kokeilua.
Ahaa, kiitos tunnistuksesta, tai siis siitä ettei tuo ainakaan ole A. spirale ;-) Enkä edes ole varma voisiko tuo olla Allium, mutta joillakuilla niistä on kai kiharia lehdenreunoja.
:) kuulun juuri niihin vierastajiin, en millään lämpene heiniin, on mulla yksi tupas..joku ollut ja se menetteli mutta en vaan näe niiden jujua, juontaneeko juurensa heinäpeltoaikoihin kun seivästettiin heinää lehmille :) vaikkakin tuo marskinheinä näyttää kyllä aika kivalta
ReplyDeleteSe voi olla pysyvä olotila tai sitten totuttelu ottaa aikansa. Mä kun lähdin Englantiin opiskelemaan vuonna -97, olin huuli pyöreänä niiden koristeheinien edessä, joita joka paikassa vouhotettiin. Kuka nyt HEINÄÄ pihalleen istuttaisi!
ReplyDeleteMutta kun niiden monimuotoisuuteen kerran tutustui, niin paluuta ei ole :-) En minäkään kaikista pidä, mutta niitä on niin paljon, niin paljon... ja tässä oli vain murto-osa niistä mitä munkin pihalla jo kasvaa!
Hienoja heiniä! Kasvatin viime vuodeksi ruukkuun jotain heinää, minkä nimeä en nyt lennossa saa mieleen, mutta se oli tosi kivan näköinen ihan lumentuloon saakka, perusterrakottaruukku ja korkea tupas tupsupäistä heinää.
ReplyDeleteTäytyykin muistaa tämä asia ensi keväänä. Kiva, kun otit aiheen esiin.
Ens keväänä, häää? Siis syksyhän on mitä parasta istutusaikaa ja kun taimistoilla on vielä syysalet, hopi hopi ;-)
ReplyDeleteOsa heinistä on tietty yksivuotisia joka vuosi erikseen kasvatettavia (hirssit tms.), niistä en osaa sanoa oikein mitään kun en ole kokeillut...
Mulla on usemmanlaisia heiniä..pidän niistä kovasti. Ja yhdenkän nimeä en nyt muista...paitsi viiruhelven ... Ja sitä otin tänään systerin maasta ison tuppaan lisää. Istutan sen purppuraheisiang.seuraan. Ja muutakin mukavia löytöjä tein taimialesta angervon kaveriksi.
ReplyDeleteKissoista; Kaapolla kokeilaanlääkitystä astmaan..oireet viittavat astmaan. Torstaina lääkärin kanssa pohditaan hoito.
Pojalla on myös alkava sydänsairaus.
Olemme alamaissa.
Piti ihan ekana sanoa että yhdistelmäsi ovat upeita ja heinät on hienoja. Monihan niistä törröttää myös....no silloin ku on kylmä ja lunta....;)
ReplyDeleteMinusta heinät ovat kauniita ja sopivat myös istutettuun ympäristöön, erityisen hyvin rantapusitoihin.
ReplyDeleteKyllä heinät ovat kauniita. Nyt vaan sitten kokeilemaan erilaisia heiniä.
ReplyDeleteViihtyykö tuo siniheinä kosteassa? Oletan, koska se on punalatvan kumppani. Upea pariskunta!
Mikä olisi näyttävä heinä kuumalla paikalla koivun kyljessä?
Leena ja Pojat; Voi, lemmikin terveyspulmat ovat niitä raskaimpia huolia :-( Voimia!
ReplyDeletePäivi; Moni heinä onkin kostean paikan kasvi, mutta myös kuivan paikan heiniä on, niistä voi tehdä Piet Oudolf -vaikutteisen preeriaistutuksen.
Irene; Siniheinä on tosiaan kosteamman paikan kasvi ja sopii erittäin hyvin punalatvojen kaveriksi.
Koivun alla on kuivaa ja haastavaa. Viiruhelpi on sellainen pärjääjä, että sen olen nähnyt kasvavan kohtuullisen hyvännäköisenä myös koivun alla. Elefanttiheiniäkin voisi kokeilla, kun ne kerta eivät siedä talvimärkyyttä, mutta kestävätkö koivun kanssa kilpailua - en tiedä.
Kyllä minunkin pitäisi istutella lisää heiniä puutarhaan. Meillä kasvaa luonnostaan paljon nuokkuhelmikkää, tykkään siitä kovasti!
ReplyDeleteKiva postaus. Koen heinät vähän vaikeiksi sijoittaa pihalle. Ehkäpä sen takia, että luotettavaa tietoa niistä löytyy aika vähän. Osa heinistä on talvenarkoja ja osa leviää siemenistä... eli ne kukkavanat pitäisi äläytä leikata ajoissa ; )
ReplyDeleteToisaalta heinissä on avain huikean kauniita lehdistöjä.
Muuten, onko se sinun kultatesmasi kasvanut isommaksi mättääksi ? Mietin vaan omaani, kun minusta se näyttää pienentyneen... hmm.
Minna; Nuokkuhelmikkä on kaunis, taisi olla lapsena ihan lemppariheiniäni, silloin kun noita luonnonkasveja kovasti tutkin minne tieni veikin.
ReplyDeleteSariw; Leviäähän moni kukkakasvikin, esimerkiksi vuorikaunokki, varjolilja tai piikkiputki eikä niitä koeta ongelmaksi... miksi heinien suhteen sitten ollaan enemmän kriittisiä. Minulla ei ole kokemusta hankalasta leviämisestä muuta kuin noiden viiruhelpin ja nuokkusaran kanssa. Palmusara kyllä leviää, mutta kun se on niin upea... talvellakin!
Kultatesmalla on kovin pehmeät lehdet, sen kasvutapa on minusta aina vähän epämääräinen, ja näin on myös Wisleyssä, jossa olen sitä nähnyt. Se ei muodosta siistiä mätästä, vaan pehmeän jonkinlaisen harvan huiskelon.
Jouduin tänä vuonna karsimaan tesmojen kasvupaikasta liiaksi levinnyttä lehtoakileijaa, joka meinasi tukahduttaa pari tesmaa. Ne vaativat kyllä vähän hoitoa. En ole kultatesmoihini tänä kesänä oikein paneutunut, mutta olen huomannut, että niiden viimevuotiset ruskistuneet lehdet pitäisi ehkä poistaa kasvien keskustoista, jotta kasvi olisi kauniimman näköinen.
Hienoja heiniä! Minä olen kovin tyytyväinen omaan heinääni siinä etupihan perennapenkissä :)
ReplyDeleteSe on tuo koristekastikka 'Overdam', joka onkin yksi parhaista koristeheinistä, ja pysyy hyvin ryhdissä ja aisoissa pienemmässäkin kukkapenkissä eikä ahdistele naapureita :-)
ReplyDeleteHahahaa...vai ei mitään muuta mielenkiintoista kukkapenkissä kuin heinät... ja minun mielenkiinto kun välittömästi kiinnittyi siihen metallihäkkyrään ja mietin jotta onko se kissojen ruokakuppi? Mutta samoilla linjoilla ollaan, löysin nimittäin vuosi sitten omasta kukkapenkistäni harmaantuneen tuttipullon, Luoja yksin tietää kenen tuttipullo ja kuinka monta vuotta oli siellä lojunut. Kaikenlaisia jännittäviä löytöjä voi tehdä puutarhoissa!
ReplyDeletetv Leena
Mä olen hiljaalleen herännyt ajatukselle heinistä. Lähinnä se niiden liike ja siivilöityvä valo on niin upea näky. Ja niitä on kiva koskettaakin. Katsotaan, jos ostoslakkoni jälkeen löydän jonkun mukavan tuohon kulkureittien lähelle. Inhaa puhua yksikössä, mutta ei tuonne enää monikossa kasveja mahdu :D APUA, miten mä jo nyt olen tässä tilanteessa :D
ReplyDelete~ Piia Anneli / annelivia
Raitamarskinheinä näyttääkin todella hienolta. Voin hyvin kuvitella, miten elegantti se on runsastuessaan.
ReplyDeleteMuutama heinä löytyy meiltäkin ja useita on kauppalistalla:)
ReplyDeleteTuo toisen kuvan yhdistelmä on täydellinen! Sinulta saatu palmusara on kaunis, se vaihtoikin paikkaa puutarhassani tänä kesänä ja voisin vaikka jakaa sitä toisaallekin, mätäs on jo hyvänkokoinen.
ReplyDeleteJuu, ei ruukkuun mitään, minkä haluaisi talvehtivan - siksi keväällä, siksi yksivuotisia :)
ReplyDeleteLeena; Kaikenlaista rojua maasta tosiaankin nousee :-D
ReplyDeletePiia Anneli; Voi, tilanne että puutarha on täysi on aika paha! Otan osaa.
Between; Se on todella kaunismuotoinen ja tuo väritys on ihanan aurinkoinen.
Pioni; Aina mahtuu mukaan pari uutta heinää :-) Ne korostavat kukkakasveja mukavasti.
Maria; Tuo on hyvä yhdistelmä ja viihtyisi varmaan teidänkin maaperässä!
Geranium: No voi... mutta kai joku ihana perennaheinä sentään ansaitsee paikan kukkapenkissä...?
Sinulla on ollut tässä monta mielenkiintoista puutarhapostausta, niin tämäkin. Aikaisemmatkin heinäpostauksesi ovat avanneet silmäni heinille. Olenkin hankkinut joitain heiniä. Monivuotista ostin Kosken torilta, mutta nyt en muista, mitä se oli nimeltään. (Pitäisi heti kirjoittaa ylös.) Kylvin myös kokeeksi jotain yksivuotista, kampaheinää ja hirssiä. Hirssit ovat kauniita kukkamaljakossa kukkien vihreänä lisänä ja asetelman keventäjänä.
ReplyDeleteKiva jos saat täältä ideoita! Ihan noin kuin kuvailet kukkakimppua, niin heinä keventää kukkapenkkiäkin. Eikä se näytä ollenkaan siltä kuin siellä olisi jotakin rikkaruohoa, koristeheinät ovat nimensä mukaan koristeellisia yksilöitä. Hienoja tuppaita ja röyhyjä.
ReplyDeleteUpeita heiniä, tykkään heinistä mutta saan kasvamaan vain viiruhelpin ja rantavehnän, muut kuolee aina, mutta kiva ihailla siun elefanttia:)
ReplyDeleteVoi harmillista, ettei pihaasi sopivia heiniä ole osunut enempää kohdalle. Harvoin niitä myynnissä edes näkee, riippuu seudusta, minkälaisia taimistoja siellä on. Jotkut ovat enempi erikoistuneita heiniin.
ReplyDelete