On aika muistuttaa, että tämä ahkera huone-esikko on kukkinut nyt yli kolme kuukautta putkeen kaikessa hiljaisuudessa sillä aikaa, kun olen hehkuttanut ulkokukkia. Viime vuonna tämä kukki niukemmin johtuen varmasti siitä, että en huomannut antaa tälle lannoitusta. Nyt lannoitin tätä kerran, kai toukokuussa, ja pian alkoi muodostua aiempaa runsaampia kukkaterttuja, joita kasvi on jaksanut tehdä koko kesän ajan.
Olen siirtänyt vitriinikaappia vähän pois ikkunan edestä, kun kunnostusvuorossa olevia ikkunoita on täytynyt päästä nostamaan pois paikoiltaan. Tässä kaapin päällä huone-esikon seurassa kukkii
Pelargonium sidoides, minun silmiini kaikkein kaunein pelargoni. Vaikka esikoissa suuret pönäkät kukkatertut eivät haittaa, tunnen pelargoneissa enemmän vetoa pieniin ja siroihin kukkiin.
Tsuumaus P. sidoidesin hienon värisiin kukkiin.
Pieni bloggari väsähti.
Rentouttavaa viikonloppua!
Huone-esikko – Primula obconica
.JPEG)
.jpg)
Hieno pelakuu...en muista tullaista nähneenikään...:)
ReplyDeleteVoi pikkuista♥
Näitä pelargonin luonnonlajeja onkin paljon harvemmin kaupoissa kuin jalostettuja lajikkeita. Tämänkin ostin ruotsalaiselta pelargonimyyjältä Tukholman puutarhamessuilta pari vuotta sitten.
ReplyDeleteSinulla sitten kukkii ihan joka paikassa. Ja ilmeisesti ympäri vuodenkin, vain onko sinulla ollut "kukatonta" kuukautta?
ReplyDeleteHmm, tuon olohuoneen tapetin kanssa minullahan on nykyään olohuoneessa kukkia ympäri vuoden ;-)
ReplyDeletePelargonit ovat aika hyviä ja jokunen kukka sinnittelee niissä vielä joulunakin. Talven pimeinä kuukausina kukkiminen on haastavaa. Viime talven taisi ainoastaan mårbacka 'Prins Nikolaissa' olla pari kukkaa koko pimeimmän talven yli, mutta mistään näyttävästä kukinnasta ei voi puhua. Ja sitten olivat ne viimeiset syksyllä ostetut alennussipulit, syksyllä kukkivat sahramit, jotka kukkivat joulu-tammikuussa sisällä ruukuissa. Ja jouluruusu!
Pieni? Näyttäisi kyllä niillä main olevan aika suuri bloggari :D Tai pieni kannettava!
ReplyDeleteEn edes tiennyt, että on olemassa luonnonlajeja ja jalosettuja pelakuita. Mutta ehdottomasti tuo sorea luonnonpelakuusi on kaunein mitä olen nähnyt.
ReplyDeleteSöpö tuo Karvapöksy bloggaajasi. :)
Villamassu vahtii ettei kirjoitella mitä vaan! Tai siis vahtii jos sattuu olemaan hereillä...
ReplyDeleteMamma N; Ransuhan on ihan pienenpieni manulinpoikanen!
ReplyDeleteNettimarttta; Onhan pelargonejakin ollut jo ennen kuin ihminen pisti niihin(kin) sormensa. Luonnonlajeissa on paljon vaihtelua, on näitä ihan pienilehtisiä kuivan paikan lajeja ja joitakin jättilehtisiä kosteamman paikan typpejä, jännän näköisiä!
Zepa; ... ja nukkuessaan se pitää huolen siitä ettei mamma oikein pääse koneelle ;-)
Vai on ihan huone-esikkojakin olemassa. Se on sitten soma. Ja kaunis on myös eteerinen pelargoniasi.
ReplyDeleteBloggarikaveri taisi käpertyä mammabloggarin viekkuun.
Kauneinta on kuitenkin Ransu ja Musti <3
ReplyDeleteJa tuo tapetti on sinä vaan niin kaunis.
No on tuo pelarhonilin kyllä söpö hentoudessaan ja esikko on hyvän värinen. Oot kyllä viherpeukalo...yllätys yllätys !
Ja vaikutat taas itsekin hyvinvoivalts...kädestä johtunut apeus on poissa...Kiva !
Voi pienenpienet manulit, meidän desertmanuli tuffuttaa ( sanoo tuff tuff ollessaan onnellinen) mamman viekossa.
...pitäis esilukea mitä kirjoittaa..voi vitsi. Pelarhonilit rules ! En jaksa poistaa ja kurkottaa uudestaan... Voivalts voivalts !
ReplyDeleteVoi pientä kun väsähti.
ReplyDeleteTäälläkin on väsähdettu kuumuudesta.
hyvää viikonloppua!
Kyllähän helle väsyttää pientä kulkijaa :)
ReplyDeleteIrene; Huone-esikkoja myydään kevättalvisin kukkakaupoissa. Tämä on pärjännyt hoidossani hyvin puolitoista vuotta.
ReplyDeleteLeena, desertmanuli & co; Pelarhonilit rules :-D Kyllä täällä jo hyvin voidaan, kun käsi paranee ja Ransu näyttää olevan taas terve (tosin se joutuu edelleen käymään vessassa mamman haukansilmien tarkkailun alla). Käden jänteet tuntuu kipeiltä, mutta se varmaan ottaa aikansa.
Ransukin tuhisee! Tuff tuff ♥
Sylvi; Kiva että sielläkin on viimein lämmin kylmän alkukesän jälkeen, nautitaan tästä. Kiitos!
Amalia; Kyllä ♥
Et viitsisi ripotella pelakuusi siemeniä talteen....luulen , että löytyisi muitakin ostajaehdokkaita kuin minä!
ReplyDeleteEn ole ikinä kerännyt pelakuun siemeniä, täytyypä tutkia koska ne olisivat kypsiä! Tähän mennessä olen aina leikannut ohi menneet kukinnot pois.
ReplyDeleteVoi pientä bloggaria, on tämä rankkaa puuhaa! ♥
ReplyDeleteItsekkin kokeilen nyt ensimmäistä kertaa. Saa nähdä miten onnistaa. Annoin kukinnon kuihtua aivan rutikuivaksi ja sitten ravistelin siemenet paperille. Mistään en tutkinut asiaa...
ReplyDeleteElina; On tosi rankkaa olla koko ajan vastuussa. Ja esillä ;-)
ReplyDeleteAila; Eiköhän se tuolla konstilla onnistu, siemenet on yleensä kypsiä kun ne ovat kuivuneet :-)
Bloggaaminen ON väsyttävää! Hieno kylkiasento, Ransu!
ReplyDeleteTuo on Ransullakin peruskylkiasento :-D
ReplyDeleteOi, en ollut minäkään kuullut perlargonian luonnonlajeista, hieno!
ReplyDelete-Helena ja Blackie Kahden Naisen Loukusta-
Ihanat kukat! Meillä meni tänä vuonna pelakuut pieleen kun pistokkaina ostin...
ReplyDeleteHei, osaatko kertoa nyhähopeayrtistä jotain? Löysin blogistasi maininnan siitä, vuodelta 2011. Sain taimen, eikä järkevää tietoa löydy. Keltainen kukka, hapsuiset ja saunakukkamaiset lehdet tms. Nyt korkeutta n. 35 cm. Varmaan aurinkoon? Mitenhän talvehtii? Kaikesta tiedosta olisin kiitollinen. ;)
Helena ja Blackie; On niitä, kaikissa kasveissa on luonnonlajeja :-)
ReplyDeleteKoivurinteen rouva; Minulla ei ole kokemusta hopeayrteistä muuta kuin Välimeren puutarhoista, joissa se tietenkin talvehtii hyvin. Autuas olo -blogissa oli hopeayrteistä juttua: http://autuasolo.blogspot.fi/2013/07/oliiviyrtti.html
Jos se voi talvehtia meillä, niin varmasti mahdollisimman kuivassa paikassa. Pieni- ja harmaalehtiset kasvit viihtyvt aina parhaiten auringossa.
Kiitos!
ReplyDeleteEnpä ollut kuullut minäkään tuosta pelargoonista. Mielenkiintoinen. Ruusuissakin tykkään vaatimattomasti (mutta mielellään pitkään) kukkivista :) Kuulisin myös mielellään jos noita saa kotomaasta.
ReplyDeleteKoivurinteen rouva; Parhainta onnea matkaan yrtillesi!
ReplyDeleteAnemone; En ole kuullut tuota olevan suomalaisen taimiston valikoimissa, mutta kyllähän nekin runsastuvat vuosi vuodelta. Vinkkaan jos saan tietooni!
Kaunis sävy niin pelargonissa kuin esikossakin!
ReplyDeleteNiin on, molemmissa syvä ja upottava sävy.
ReplyDeleteKummasti ne sisäkukat pakkaavat kesäaikaan jäämään ulkokukkien jalkoihin. Hyvä,jos kastella muistaa,kun tulee enemmän tuolla pihalla hilluttua.
ReplyDeleteNäin on, välillä huomaan jonkun sisäkasvin lurpottavan ja sitten taas kastelen. Kaikkea en ole tullut vieneeksi ulos, lähinnä vain pelargonit ovat siellä, paitsi tuo yksi silmäteräni.
ReplyDelete