Saturday 21 July 2012

Elämää keskeneräisyydessä

Unfinished business

Tulipa vastaan tämä kuva rintamamiestaloni itäseinästä reilun vuoden takaa. Tämän talon maalaustyö on edelleen kesken, vaikka seinä onkin hivenen tästä edistynyt (mutta todellakin vain hivenen). Skrapaaminen on hidasta, pellavaöljymaalin seinään hinkkaaminen hidasta ja välillä käsi on niin kipeä ettei pysty. Useimmiten ei vain ehdi.

Unfinished business
This wall, picture taken over a year ago, is still unfinished. I started stripping old paint away maybe some five years ago. A second wall has a base coat, third is half painted (a large pile of rubble standing in the way) and fourth not even started.

Kai tämäkin jonakin päivänä valmistuu. Suuri suunnitelmani saada talon kolme keskeneräistä seinää maalattua tänä kesänä jää ehkä haaveeksi. Vintin ikkunan ympärillä näkyy vielä aiempaa punaista väriä, sanoin räystäslaudoissa. Kattokin pitäisi maalata, se on ruosteessa. Aika on taas mennyt pikajunan lailla, kuten se menee joka maalauskausi.
Edistystä on kuitenkin havaittavissa takana näkyvässä vanhemmassa talossa.

Vuosi sitten se näytti tältä.

Some progress can, however, be noticed with the old house. This is it a year ago.

Viime elokuussa talo sai laudoituksen ja alkukesällä punamullan. Nyt olen maalannut nurkkalautoja. Eilen siivosin ilmansulkupaperin liepeitä laudoituksen alareunassa ja asettelin kiviä peittämään aukot – taloa suoristettiin nostamalla sitä tältä alamäen puolelta ja se tuettiin sieltä täältä kivillä, mutta niiden väleihin oli jäänyt rakoja. Niitä ei saa kokonaan tukkia esim. betonilla tai laastilla, sillä ilmankierto rossipohjan alla on tärkeää, mutta ei sinne tarvitse kaikkien eläintenkään mahtua itsensä tunkemaan syksyn tullen.

Näyttää heti paljon siistimmältä, kun nurkat ovat valkoiset ja helmat eivät repsota. Kun vielä saisi kaikki karmit paikoilleen ja niihin ne ikkunat kunnostettua. Se on hyvin hidas projekti, mitä kukaan ei tajua, ellei ole itse kokeillut. Maalaaminen ja lasin leikkaaminen sujuvat (melkein) hujauksessa, mutta kittaukseen kuluu paljon aikaa, ja tämä kaikki vasta sen jälkeen kun vanhat kitit on pehmennetty, poistettu, lasit nostettu ehjinä pois, maali rapsutettu ja helat puhdistettu sekä mahdolliset huonot kohdat korjattu.

These last days I have (among other things) painted the corner boards white and trimmed windproof paper hems that stuck out underneath the boarding. I added some smaller stones to the top of footing stones. The house was straightened by lifting it on this side and supporting stones were only put here and there – basically log houses only need support at the corners. But it is a good idea to prevent small animals crawling in looking for winter shelter. Using concrete or mortar to tidy the footing is strictly forbidden though, since air must circulate under the floor structure.

Tässä kuitenkin ensimmäinen vintin päätyikkuna odottamassa maalin kuivumista ja paikoilleen asettamista. Tämä vain ei auta alakerran ikkuna-asiaa, mutta onpahan taas pienen askelen kotiinpäin.
Mukavaa viikonloppua!

34 comments :

  1. Eikö elämä aina ole keskeneräinen? Valtavaa edistystä havaittavissa tulevassa kodissasi! Skoolataan sille :)

    ReplyDelete
  2. Huh, huh, hurjan paljon olet kuitenkin saanut tehtyä. Olet oikeassa ei sitä sellainen ymmärrä kuka ei ole tuollaiseen projektiin ryhtynyt tai ollut mukana tekemässä.
    Ukkeli seuraa mielenkiinnolla näitä sinun postauksia, hän ymmärtää kun on rakentamisen ammattilainen. Sinun kuuluisi saada kunniamaininta vanhan talon kunnostamisesta, koska vaalit noin vanhaa rakentamistapaa. Yksin kannat vastuunkin.
    Mukavaa iltaa sinulle!

    ReplyDelete
  3. Korjaus edelliseen kommentini. Onhan sinulla Musti isäntänä ja Ransu viihdyttämässä. Hekin kantavat vastuuta ja pitävät sinusta huolta:)
    Sorry!

    ReplyDelete
  4. Voi että! Ikkunoiden ja julkisivujen taidokkaassa entistävässä korjaamisessa on hommaa monine eri työvaiheineen, joten nostan sinulle hattua - oikein korkealle nostan!

    ReplyDelete
  5. Kyllä olet paljon jo tehnyt.
    Eihän sitä hetkessä tuollaisia vanhan talon kunnostamisia tee.
    Pikemmin käy rakentaa uusi, mutta sehän ei olekaan enään sama asia.
    Kaunis tuo yläkerran ikkuna. pihaakin olet kerennyt laittamaan. Ihailen tarmokkuuttasi.
    Paljon voimia sinne teille rakentamisiin ja talon kunnostamiseen..

    ReplyDelete
  6. Vanhassa vara parempi. Vanhoissa taloissa on sielu, ja sitä pitää kunnioittaa. Sen sinä ymmärrätkin kun noin vaalit ja hartaudella kunnostat. On tuolla melkoista edistystä tapahtunutkin, minäkin kehotan nostamaan maljan!

    Tärkeä huomio tuo rossipohjan ilmanvaihto, ja tärkeä myös se ettei talon alle kaiken maailman eläimet ole pesää tekemässä. Täälläpäin maalla saattavat supikoirat tai mäyrät mennä talvea pakoon talon alle. Siellä saaristossa ei noita supikoiria taida ollakaan?

    ReplyDelete
  7. Muut sanoivat sen kaiken. Kyllä sinun pitäisi enemmän muistaa omaa ja muiden tekemää työtä arvostaa. Tai arvostat sinä tietysti, mutta muistaisitpa välillä taputtaa itseäsi olkapäälle ja sanoa: "Hyvä, Saila!" Onneksi otat paljon kuvia; niistä on helpompaa nähdä, mitä kaikkea on jo tehty. Vanha talo alkaa näyttää jo huikean hienolta!

    ReplyDelete
  8. Pikku hiljaa edistyt :). Sinun täytyy olla lujahermoinen!
    Mutta vuosi eteenpäin, niin taas katselet kuvia ja ajattelet, että paljon siisimpää taas.
    Mukavaa heinäkuun loppua!

    ReplyDelete
  9. On sinulla urakkaa! Tuossa menisi monella, sormi suuhun jo alkumetreillä. Ikkunoiden kunnostaminen ON hidasta hommaa, niitä kohtia tuntuu olevan miljoona. Miten olisi maalaustalkoot joskus, kutsu kaikki kynnelle kykenevät sutimaan ja rapsuttamaan. Ihaillen seuraan miten oikein osaat tehdä vanhan talon remonttia.

    ReplyDelete
  10. Voi että tuo ikkuna on kaunis. Odotan jo kovasti, että saan nähdä lankuista kuvia paikoillaan. Lattiasta tulee varmasti upea! Hauskaa aherrusta sinne :)

    ReplyDelete
  11. Aina tuntuu että sata hommaa on kesken ja yksi puolilleen valmis. Totuus on että paljon olet saanut aikaiseksi! Ikkunoiden teko jos mikä on hidasta, ja syytä on ollakin ettei tarvitse olla heti tekemässä uudestaan. Mulla on tavoite lasikuistin ikkunoiden kanssa että kaksi kunnostetaan yhdessä vuodessa. Viidessä vuodessa urakka on tehty :DD

    ReplyDelete
  12. Mää kans nostelen täällä hattua, sikäli kun se ikinä päähän ehtiikään näitä remppajuttuja lukiessa. Ihmeduunari oot kyllä!

    ReplyDelete
  13. Kiitos kannustuksesta ja kauniista sanoista kaikille! Se on totta, että tämä on yksin pakertamista, mutta voi mitkä ihanat kannustusjoukot täältä löytyykään ♥

    Henna; Mukavaa lomaa ja hyvää syntymäpäivää!

    Naukulan Mamma; No sinäpä sen sanoit, elämä on keskeneräistä kunnes tulee kuolema, hehe ;-) Skåål!

    Maiju; Musti ja Ransu vastuunkantajina :-D On niistä ainakin paljon iloa! Ja niillekin on kiva sanoa, että tässä tehdään meidän tulevaa kotia. Vaikka kissalle kai on se ja sama, onko kodissa lattiat, pääasia, että siellä ei sada ja siellä saa ruokaa.

    Päivi; On hyvin kiinnostavaa oppia kaikista näistä työvaiheista ja asioista, jotka kuuluvat talon rakenteeseen ja kunnossapitoon.

    Sylvi; Ei hetkessä käy ja aina on ylläpitoakin sitten kun on ensin korjattu. Toisaalta tämä on mukavaa, käden jäljet näkyvät.

    Myrsky; Kyllä täällä on paljon supikoiria ja mäyriäkin. Lattioiden alta löytyi paljon niiden luita, kun kaivoin maata pois.

    Intopii; Tap, tap! Kuvista saa todellakin paljon irti.

    Multasormi; Jaa... en tiedä hermoista ;-) Nekin menevät silloin tällöin. Kyllä tämä pikkuhiljaa edistyy, se on parasta.

    Cheri; Talkoiden huono puoli on se, ettei minulla ole majoitustilaa! Tai kai kohta on kun saadaan lattiat, vaikka vanhassa talossa ei olekaan ikkunoita, sähköjä jne...
    En minä tosiaan mikään guru ole, mutta olen haaveillut vanhasta talosta niin kauan, että ehdin parissa vuosikymmenessä lukea aiheesta jonkin verran. Ja nyt opin koko ajan lisää tekijöiltä, kirjoista ja lehdistä (Gård och Torp on paras, ja Rakennsuperinteen ystävien Tuuma!), netistä, tekemällä ja kysymällä.

    Omenaminttu; Nyt se ikkuna meni paikoilleen ja kaunis on! Lankut menevät taloon vasta ensi viikolla, kun lattialämmitysletku laitetaan ensin keskiviikkona.

    Katja; Muistan hyvin tuon kaksi ikkunaa vuodessa -tahtisi, siinä on asenne ja realiteetit kohdillaan. Niin se menee, on epärealistista kuvitella pystyvänsä enempään. Ja sulla on ne lapsetkin!

    Zepa; No olisit itsekin jos vanhan talon kunnostaminen olisi suuri haaveesi! Intohimo ja kiinnostus ovat voimakkaita moottoreita.

    ReplyDelete
  14. Niin se vaan on hidasta, ei voi mitään... Näin on jos itse tekee! Sama se on meilläkin tuvan maalauksen kanssa. Rapsuttelin minkä ehdin ja pystyin ennen pääskysten tuloa, ja nyt on homma jäissä kunnes lähtevät taas maailmalle. Edustavan näköinen tupa siis ;)

    ReplyDelete
  15. Tule apuun, Saila!!! Adlibris eilen väitti kisjasi mulle toimittavansa mutta nyt tulikin viesti että slut :( Onko sulla vinkkiä, mistä sitä saisi??


    Joopas. Yhden rintsikan raapineena ja maalanneena sanon että huoh. Ja se hiton ikkunaduunikin, sanon taas että huoh. Ihanaa jälkeä sulle kyllä tulee, tykkään kovasti tuosta punamullatusta talosta kohon tuupit kiviä alle. Se on suloinen, nuo kivetkin niin pus-pus.

    ReplyDelete
  16. Maikki; Pääskysten ajoittama maalausurakka :-) Hei, (osin) rapsutettu seinä ON edustava. Siitä näkee jo, että jotakin on meneillään!

    Pirkko; Apua, se on varmasti kustantajalta loppu, siinä käsityksessä oli itsekin. Minullakaan ei ole kuin oma kappaleeni. Olen kyllä nähnyt kirjaa aika hiljattain jossakin Suomalaisessa kirjakaupassa.
    Vanhat kivijalat ovat todellakin pus-pus!

    ReplyDelete
  17. Saila,siis onhan tuo ihan mieletön urakka,hattua täytyy sinulle nostaa.Etenkin,kun teet kaiken todella viimeisen päälle huolellisesti ja vanhaa kunnioittaen.Suomen kesä vain on niin auttamattoman lyhyt,että ei niitä kaikkia pitkän talven aikana suunniteltuja projekteja ikinä ehdi toteuttaa,tai sit ei ole rahaa,tai,tai...ja kun se tuo puutarhanhoitokin vaatii oman huomionsa:)
    Muistahan haistella ruusujakin välillä,ettet ihan väsähdä.
    p.s.Tuo ikkuna on hurmaava<3

    ReplyDelete
  18. Vautsi kun ihana ikkuna! Siihen silmäni heti kiinnittyivät...rakastan vanhoja ikkunoita <3
    Mukavaa sunnuntaita ja älä väsy liikaa!

    ReplyDelete
  19. Tuo päätyikkuna on kyllä niin mahtavan hieno! Ja hyvinhän siellä asiat etenee. Sitä ei itse aina vaan huomaa, valokuvista sen näkee melkein parhaiten. Ai meillä näytti joskus tollaselta...

    ReplyDelete
  20. Taloprojektisi on niin hieno, että olisipa hauska tulla joskus talkootöihin :)

    Aina vain pidän kovasti tuosta ikkunasta, malli on todella kaunis ja vanhaan taloon sopiva!

    ReplyDelete
  21. Tiina; Puutarha todellakin vie osansa, sille ei vain voi mitään (ja sen kutsua on vaikea vastustaa). Kävin neuvostasi tänään(kin) haistelemassa, Austin-ruusu 'L. D. Braithwaite' tuoksuu ihanasti, samoin kuin apteekkarinruusu. Ai niin, niistäkin piti postata... kaikkea ei millään ehdi!

    Sesse; Ikkuan on kaunis, se ei ole vanha vaan vanhan mallin mukaan tehty. Mutta täydestä menee ;-)

    Tiina; Niinpä, pitää muistaa joskus tutkia vanhoja kuvia juuri siksi.

    Elina; On tämä hieno ja äärettömän hidas projekti. Vintin ikkunoista tuli ja tulee todella kauniit, olen iloinen, että hoksasin tämän mallin yhdessä vanhassa talossa. Tervetuloa talkoisiin ;-)

    ReplyDelete
  22. Olet kyllä tehnyt paljon työtä ja se näkyykin. Kummassa aiot muuten asua ja minkälaisia suunnitelmia toiselle talolle?

    ReplyDelete
  23. Muutan tuohon hirsitaloon sitten kun se on mahdollista, jolloin rintsikka vapautuu bed & breakfast -käyttöön! Jospa saisi edes vähän tuloja, kun muuten näistä taloista on vain menoja... se olisi henkisesti aika mukavan tuntuinen asia.

    ReplyDelete
  24. Oi, ihan sanaton innostasi, taidoistasi ja työmäärästä!

    Kyllä oot aikamoinen tehopakkaus.
    Voimia, inspistä ja terveyttä jokaiseen päivään ja muistat varmaan välillä vähän levätä verkkokeinussa.
    Musti ja Ransu varmaan tsempaavat mamiaan :)

    Hienot ikkunat!

    t.Leena ja Pojat

    ReplyDelete
  25. Minulle tuli myös talkoot ensimmäisenä mieleen. Ensi kesäksi vaan talkoot pystyyn! Osa majoittuu sisälle, osa vaikka telttaan pihalle. :D (Eihän teillä koskaan edes sada. ;) Jos vaan varat suo matkustamiseen niin minä lupaan tulla auttamaan! :)

    ReplyDelete
  26. Leena ja Pojat; Musti ja Ransu ovat parhaita tsemppaajia... tai, tarkastajia ainakin ;-)
    Kiitos!

    Sea; Selvä, laitetaan muistiin tulevaa kesää varten ;-) Olisikin todella hienoa pitää blogiystävätalkoot!!

    ReplyDelete
  27. Ehkä tuota kokonaisurakkaa ei edes uskalla ajatella ettei ala päätä huimaamaan tai pupu juokse pöksyyn.
    Tai jos meinaa alkaa hirvittämään, niin ehkä kannattaa kääntää katse noihin jo upeasti tehtyihin paikkoihin kuten punamultataloon ja valkoisiin nurkkalautoihin.

    Täältä yksi mamma kumartaa syvään aikaansaanoksillesi ja huimille suunnitelmillesi ja haluaa kannustaa eteenpäin valtavaa kultturityötä.

    Tuo talkooajatus on tosi hyvä. Valitset vaan selkeät kohteet, jotka vievät aikaa ja käsiä ja tykötarpeet, niin jälkeä syntyy helposti ja mukavassa seurassa.

    ReplyDelete
  28. Juu, tällainen noin kymmenen vuoden urakka, jollainen vanhan talon kunnostaminen on, on tosiaan pakko pilkkoa osiin, muuten halvaantuu henkisesti (ja melkein fyysisestikin). On minullakin sellaisia päiviä, jolloin tuntuu, että kaikki pitäisi tehdä mutta mihinkään ei osaa ryhtyä. Joskus olen maannut vain sängyssä koko päivän. Se, että pystyy tarttumaan johonkin toimeen edellyttää, että sen asian näkee hallittavana kokonaisuutena.

    ReplyDelete
  29. Jos ei tänä kesänä, niin sitten ensi kesänä! Uusi motto, sopii sekä sulle että mulle.

    Kyllä nää rempat joskus valmistuvat. Otetaan rennosti, eikä hötkyllä.

    ReplyDelete
  30. Jos ei tänä kesänä niin sitten ensi kesänä pitää todellakin paikkansa!

    ReplyDelete
  31. Todella kaunis pihapiiri, viihtyisin! Musti ajeli mökkireissulla Karjalohjalla ja Fiskarsissa ja päätti haluta meille tuollaisen ihanan talon! En tiiä miten meinaa sen hoitaa, mutta odottelen innolla. Vapaus!

    ReplyDelete
  32. Kuvista teidän blogissa päätelleen sulle Sulo pitäis löytyä joku järvenrantatontti laiturin kanssa! Ehkä siellä ei edes mökkiä tarvittais, vain se huussi ja joku teltta? Ai niin, keittiö pitäis kuitenkin olla ;-)

    ReplyDelete
  33. Olisiko parempaa paikkaa pitää blogitalkoot kun saaristo, kaunis piha, upea talkoo kohde ja vielä kaksi ihanaa karvakasaa rapsutettavana. :D (Mä vaikka liftaan perille!)

    ReplyDelete
  34. Hihih, pieniä mutkiakin on, kuten se majoitustilan puute (en omista telttaa!) ja yhteisalusaikataulut, joiden mukaan pitää mennä ja tulla. Pitää pistää harkitaan!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!