Monday 25 June 2012

Kurjenmiekkojen aika

Saarella luonnossakin kasvava keltakurjenmiekka komistuu vuosi vuodelta. Se kasvaa kosteassa kohdassa, missä se seisoo vesilammikossa ainakin keväisin lumien sulamisen aikaan ja joskus jopa puoli vuotta putkeen, kuten viime talvena.

The damp garden and retaining wall above it grow and grow. The slope is a very useful landfill area for all the earth I dig up and can't place elsewhere. It also levels the slope a little bit for a future orchard. Yellow flag iris, native to the island, thrives in boggy soil.

Sama hieman toisesta kuvakulmasta. Olen rakentanut kivipengertä sitä mukaa, kun sen yläpuolelle kertyy maata kaikista niistä paikoista, joissa tonttia pitää kaivaa. Maa-aineksen sijoittaminen tontille voi olla hankalaa, mutta on hyvä jos sopiva paikka löytyy, sillä maan kuljettaminen pois kuluttaa paljon luonnonvaroja. Rinteen tasoittaminen tällä lailla on hyväkin, nyt vesi valuu maltillisemmin rinnettä alas ja paikka on otollisempi tulevalle hedelmätarhalle.
Märän kohdan pohjalla kasvaa keltakurjenmiekan lisäksi osmankäämiä (kapealehti-, kirjavalehtinen leveälehti- ja pikkuosmankäämi), kirjavalehtisiä kalmojuuria, ratamosarpiota, rantakukkaa, ranta-alpia, suopayrttiä, punakukkaista mesiangervoa, rantatädykettä, keltapiukkasaraa, kilpiangervoa ja rusopunalatvaa. Reunalla, hitusen kuivemmassa, kasvaa lisää rantatädykkeitä, lisäksi kulleroita, päivänliljoja, koristekastikkaa ja kellopeippiä.

Kosteikkopuutarha on pihatien vasemmalla puolella kuusen vieressä. Sieltä johtaa jonkinlainen salaojaputki polun ali oikealle eli saunan nurkalle. Sielläkin on kosteaa ja sieltä pilkottaa jotakin sinistä...

The damp garden is on the left side of the garden path, dampness continues through a pipe and on the right by the sauna. There are Blue flag and Siberian irises.

Näistä pitäisikin ottaa uusi kuva, kun kukkia on jo paljon enemmän! Edessä violetinsininen kaunokurjenmiekka ja taustalla sinisempi siperiankurjenmiekka 'Wealden Butterfly'.

Siberian irises and Blue flag iris like damp conditions and don't mind full sun.

Sama toiselta puolelta eli nyt etualalla on siperiankurjenmiekka. Kun nämä siniset lopettavat, jatkaa niiden välissä kasvava valkokukkainen loistokurjenmiekka, se on sopivasti juuri vähän myöhäisempi.
Siperiankurjenmiekan vieressä kasvaa vielä pieni valkokirjavalehtinen keltakurjenmiekka. Vähän leveämmät lehdet kuuluvat päivänliljoille, ne kukkivat loppukesällä ja silloin värimaailma on punainen ja oranssi.
Värikästä viikon alkua!

Kaunokurjenmiekka, kuvan laji – Iris setosa var. canadensis
Keltakurjenmiekka – Yellow flag iris – Iris pseudacorus
Loistokurjenmiekka – Iris Sibirica-Ryhmä
Siperiankurjenmiekka – Siberian iris – Iris sibirica

19 comments :

  1. Mahtava tuo sinun pihasi, kun sieltä löytyy vaikka mitä puutarhoja. Nyt tuo kosteikkokin. Ajatella, että tontiltasi löytyy niin monnelaisia olosuhteita rakentaa erilaisia tiloja ja puutarhoita. Varmaan löytyisi muiltain pihoilta, jos osaisi katsoa, tutkia ja kuunnella.
    Ihanaa seurata tätä sinun blogiasi!

    ReplyDelete
  2. Voi kun sulla kukkia riittää...:)
    Mä luulen, että tota keltaista kurjenmiekkaa kasvaa meiänkin lähellä luonnossa, kun siinä on tosi kostea paikka.

    ReplyDelete
  3. kerrankin mä olen samoissa aikatauluissa muiden kanssa, mullakin kurjenmiekat jo kukassa. Tuo kivikkopenger on tosi makee noissa kuvissa, oikein iski silmään kun mulla kivikkopuutarha-muurisysteemit tulossa.

    ReplyDelete
  4. Irikset ovat ihania, meillä on niihin henkilökohtainen suhde, ja siksi aina silmä osuu niihin. Kun keskimmäinen tyttäreni syntyi, oli hän pitkä ja kaunis kuin iris, siksi Iris:)

    ReplyDelete
  5. Ihania nuo sinun puutarhaosiosi :)
    Valtavasti eri kasveja on jo yksin kosteikkopuutarhassasi!
    Minullakin siperiankurjenmiekat kukkivat, niille saksankurjenmiekoille en ole ilmeisesti vieläkään onnistunut järjestämään heille kelpaavia kasvuolosuhteita, komeita lehtiä kyllä tekevät, mutta eivät kuki! höh!
    Paitsi blue denim kääpiökurjenmiekka, jonka joskus vaan tökkäsin kääpiöstrobusmännyn juurelle!
    Ihanaa, täällä sataa. Saa olla sisällä. Taidan ottaa sukankutimen esille......

    ReplyDelete
  6. Hyvää alkuviikkoa! Kurjenmiekat ovat kyllä niin loistokkaita puutarhassa.Se on hyvin näyttävä kukka ja muodoltaan kaunis.

    ReplyDelete
  7. Irene; kiitos kauniista sanoistasi! Niin aivan varmaan löytyisi moneltakin pihalta, kun katsoisi sillä silmällä! Moni ei kai halua kosteita paikkoja, hyttysten tai mutaisuuden takia. Mutta ei tuo ainakaan haise ja on niitä hyttysiä aina muutenkin ;-)

    Sesse; Kukkia täytyy olla! Niistä saa väriterapiaa talven varalle (hyy, mikä ajatus!!!)

    Pirkko; Penkereestä on tullut ihan hyvän näköinen, vaikka en alkanut tehdä sitä mitenkään esteettisellä silmällä. Sen täytyy nojata ylämäkeen päin, jotta se pysyy pystyssä - toivottavasti. Routa muljaa sen mitä muljaa, penger joko lukkiutuu tiiviiksi tai romahtaa. Toistaiseksi se on pysynyt hyvin pystyssä.

    Maarit; Iris on kaunis nimi. Minulla on iäkäs sukulainen nimeltä Iris.

    Suvikummun Marja; Monta osiota mahtuu! Tonttini on ehkä noin 2600 neliömetriä, yritin tarkistaa juuri, mutta tarkkaa lukua ei ole, kun osa tilasta on muualla metsänä ja niittynä. Saksan- tai tarhakurjenmiekat kai vaativat aika paahteista paikkaa ja kuivaa maata. Minulla eivät myöskään tänä vuonna näytä kukkivan, vaikka edellisinä vuosina kukkivat kyllä. Liekö verikurjenpolvi levinnyt häiriöksi asti tai oliko liian märkä talvi, en tiedä. Mutta eipähän ole kuollut, jos on lehtiä!

    Désirée; Niin on. Ranskan kuninkaiden fleur de lys on keltakurjenmiekan kukasta mukailtu. Jotakin kuninkaallista niissä on. Usein myös hieno tuoksu.

    ReplyDelete
  8. On siellä kurjenmiekka poikineen! Minä niiiiin pidän niistä.

    ReplyDelete
  9. Kurjenmiekat ovat ihania! Ja tässä oli vasta nämä nyt kukkivat, keväiset pienet olivat jo. Näistä on iloa pitkäksi aikaa.

    ReplyDelete
  10. Meillä on onneksi appiukon pelto tuossa vieressä, johon saan käydä kippaamassa kaivamani mullat:) Hyvä ettei tarvi roudata niitä kauemmaksi.

    ReplyDelete
  11. Hei,
    keräilen akileijoja arvostavia ja ylistäviä blogeja, ja olen listanut Blogisi omaani nimeltään Akileijat - nuo hurmaavat viettelijättäret,
    http://akileijat-nuokuningattaret.blogspot.com

    ReplyDelete
  12. Pioni; Se on hienoa. Maalla tai isommalla tontilla maa-aines ei välttämättä ole ongelma, mutta jo tämän kokoisella (alle 3000 neliötä), jossa on runsaasti rakennuksia, voi tulla ongelma eteen.
    Roudaaminen kauas on joko raskasta tai harmittavan kallista.

    Akileija; Kiitos kiinnostavasta tiedosta! Kävinkin heti kurkkaamassa blogiasi, jossa on mitä hurmaavimpia akileijoja. Sieltä myös löytyi tärppi Tolkien-kukkapenkkiini!

    ReplyDelete
  13. Kurjen miekat ne nyt ilahduttavat kukinnoillaan.
    Kaunista siellä sinulla taas.

    ReplyDelete
  14. Meilläkin just kukki kahta lajia kurjenmiekkaa suvilystipaikassa. Sinulla on monta hehkeää kukkais- ja puutarhapostausta ja siellä lomassa myös hauskasti Ransu ja Musti seikkailevat. En ole kerinnyt viipyä blogeissa enkä kommentoida, kun nautiskelen kissapesueen seurasta. Hienoa, olet saanut maalattuakin taloasi, ja pienen luonnonsuojelualueen jätit talon seinään.

    ReplyDelete
  15. Sylvi; Niin ilahduttavat!

    Paula; Et varmaan ehdi kaikkea kun touhuilet mummina :-) Eikä tarvitsekaan ehtiä. Nauti nyt näistä kuukausista!

    ReplyDelete
  16. Kurjenmiekkasi ovat kuin sinisiä perhosia lentelemässä lehtien yläpuolella. Minun siperialaiseni kasvavat ja kukkivat yllättävän tiiviissä muodostelmassa, kuin tikkujen varressa, joten tuollaista perhosmaista keveyttä niistä ei synny. Ehkä minun pitäisi jättää ne tukematta :->

    Kunhan Iiris-kummityttömme kasvaa isoksi ja saa oman pihan, vanha kummitäti kantaa sinne kurjenmiekan poikineen. Kyllästymiseen asti.

    ReplyDelete
  17. Hmm, tuollainen ero kasvutavassa voi riippua lajikkeesta tai kasvupaikasta. Osa noista kyllä röpsähti, enimmäkseen kauno, eilisen rankkasateessa. Nyt se edustaa lähinnä kuviokelluntakuviota ylhäältäpäin katsottuna. Mutta ei se mitään. Valkoinen 'Shirley's Choice' loistok. siinä vieressä avasi tänään ensimmäiset kukat!
    Iiriksellä on hyvä nimi :-) Olikohan kummilla osuutta asiaan...?

    ReplyDelete
  18. Minä olen herättänyt pari vuotta telakalle ollen blogini taas henkiin, tervetuloa mukaan.. :)

    ReplyDelete
  19. Kiitos kutsusta Marika, tulen käymään!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!