'Moskovan Kaunotar' eli 'Krasavitsa Moskvy' on aina yhtä häkellyttävän kaunis. Tämän täytyy olla kaunein jalosyreeni, ehkä. Nupulla kukat ovat vaaleanpunaisia helmiä ...
... ja avauduttuaan valkoisia, kerrottuja ja miedosti tuoksuvia.
The lilac 'Beauty of Moscow' is so beautiful that words fail to describe it. It is so sad that now there is nearly a year's wait for the next flowering.
Syreenien kukkia tuli nyt jo ikävä. Kuluu lähes vuosi ennen kuin ne näkee taas. 'Moskovan Kaunottaresta' sivummalle on vaahteran alustan metsäpuutarha. Särkynytsydän kukki todella pitkään, vihoviimeiset kukat killuvat varsien päissä edelleen, sitten sekin on ohi.
Edessä on kivikkoalvejuuren kalanruotomainen lajike 'Linearis Polydactyla'. Se on muodostanut niin hyvän näköisen mättään, että ostin tänä kesänä sille kaverin ja jos niitä on vielä Plantagenilla, voisin ostaa vielä pari lisää.
Tässä samaa metsäpuutarhapenkkiä vähän kauempaa. Kirjosieppojen pöntön jalka on esteettisesti keskellä kuvaa. Siirsin vaahteran vierelle ukkolaukan, en tiedä, viihtyykö se näin kuivassa, mutta kokeillaan. Tämä yksi kappale oli nimittäin väärän värinen siellä missä se kasvoi.
Portaanpielen kukkapenkissä kaikki muut ukkolaukat ovat lajiketta 'Purple Sensation', jonka purppuraväri on todellakin sensaatiomaisen syvän ihana. Hailakampi violetti perusmuoto näytti aivan surkealta näiden vieressä, nyt yksinään vaahteran alla se on paljon koreampi.
This small patch of Allium 'Purple Sensation', columbines and Milium effusum 'Aureum' (not very visible in the picture) never fails. It is a Great Combination.
Aurinkoista päivänjatkoa!
Jalosyreeni – Lilac – Syringa Vulgaris-Ryhmä
Kivikkoalvejuuri – Dryopteris filix-mas
Ukkolaukka – Allium hollandicum
.JPEG)
.jpg)
Moskovan kaunotar on ehdotomasti kaunein jalosyreenimme. Minä onneton vain istutin sen liian varjoon. Sitten se kuitenkin teki yhden kukan täynnä hennon vaaleanpunaisia helmiä ja nyt olen siirtänyt jo aika ison syreenin etupihan ykkösrinteeseen täyteen valoon ja kaikkein ihailtavaksi. Kaunotar ei siirtoa edes huomannut ja luulenpa, että ensi vuonna meillä on kaikki toisin. Kaunottaresta ei ole takapuutarhan tytöksi!
ReplyDeleteEnpä ole ennen nähnyt noin kaunista syreenin kukkaa <3
ReplyDeleteEdelleen kaunis Moskovatar :) Ja onhan kaikki muutkin sun kukat niin upeita.
ReplyDeleteVoi Saila, joko nyt on aika ikävöidä? :(
ReplyDeleteLeena Lumi; Moskovan Kaunotar ansaitsee todellakin paikan pihan paraatipaikalla! Eiköhän se pian kiitä kukkimalla.
ReplyDeleteKatja; Tuo on todella upea.
Pirkko; Kiitos! Juuri mietin, että on minulla jokunen sellainenkin kasvi, josta en niin välitä. Miksi? Pitäisi laittaa vain niitä, joista pitää todella paljon. Niitäkin on nimittäin olemassa todella paljon.
Elina; Valitettavasti on näin. Heti kun illat alkavat hämärtyä selvästi aikaisemmin ja keskikesä on ohi, alkaa kurkkua kuristava ahdistus.
Moskovan kaunotar saisi tulla minunkin pihaan. En ole vielä keksinyt hyvää paikkaa kun muita syreenejä kasvaa siellä ja täällä. Vaan eiköhän sellainen vielä löydy.
ReplyDeleteAivan varmaan löytyy, isolla pihalla kuten teillä! Se voisi viihtyä jonkun jo olemassa olevan syreenin vieressä, siis parin metrin päässä jotta on tilaa, mutta että ne muodostaisivat kokonaisuuden - syreenimajan tai pienen aidanteen.
ReplyDeleteNo nyt löytyi selitys sille, miksi ukkolaukkani näyttävät niin erinäköisiltä penkeissä. Luulin, että se johtuu vaan sitä, että olen kylvänyt sipulit eri vuosina. Ne siis ovat eri lajikkeita. Tuo Purple sensation on todella näyttävämpi ja vahvemman lilan värinen.
ReplyDeleteVoivat olla eri lajikkeita, jos niitä olet ostanut. Yleensä pussissa kyllä lukee lajikenimi, 'Purple Sensationia' ei kai usein tule vastaa tavallisena ukkolaukkana. Tai sitten ehkä tuleekin?
ReplyDelete'Purple Sensation' on todella mahtavan syvän, upottavan värinen, oikein harmittaa, että olen joskus mennyt ostamaan sitä tavallista. Ne voisi kaikki vaihtaa purppuraisiin!
Moskovan kaunotrta en olekkaan nähnyt kukkivana koskaan, kiitos sen kuvasta!
ReplyDeleteLöysin blogiisi ihan sattumalta ja todentotta, ihastuin.
Kaikkea sitä oppii kun blogeja seuraa. Tuommoisesta syreenistä ole koskaan kuullut. Mutta nyt se on korvantakana jos jossain törmään <3 Todella kaunis.
ReplyDeleteSaila, lähetän ajatus-halauksen! Ikävää, että kaiken kauneuden keskellä täytyy tuntea surua. Vaikka sitähän se elämä on.
ReplyDeleteNäinpä muuten viime yönä merkillisen ja pitkän unen sinusta ja suvustasi... Kaikkea sitä mieli yhdisteleekin, kun ennen koneen sammuttamista luin viimeiseksi blogiasi ja sitten luin useamman tunnin kirjaa vapaamuurareista. Kirjan kuvat ja sinä yhdistyivät melkoiseksi uneksi, aika raskaaksikin.
Vaikka unen teema olikin hyvin raskas, oli hassua nähdä unta ihmisestä, jonka tietää muttei tunne kuitenkaan ihan henkilökohtaisella tasolla!
Kyllähän elämä kaikin puolin on iloisia (jälleen)näkemisiä ja haikeita hyvästien jättämisiä. Onneksi voi ajatella syreeneitäkin kuin ihastuttavia Amerikan (tai tässä tapauksessa Venäjän) serkkuja, jotka pölähtävät plyymeissään ja tuoksuvina kevään tullessa ihastelemaan suomalaista vihreyttä, ja poistuvat sitten taas.
ReplyDeleteMinäkin muistan aikanaan ihmetelleeni laukkojen värieroja, kunnes jossakin vaiheessa oivalsin, että ny o kaks eri tybliä kysseessä.
Mummeli; Kiitos kommentistasi ja tervetuloa!
ReplyDeleteVarjoyrtti; Vai et ole kuullut. On 'Moskovan Kaunotarta' aika monessa puistossa, pihassa ja taimikaupassakin ollut jo pitkään. Se on todella upea.
Elina; Juu, jos saisi valita niin olisi aina tyytyväinen, mutta tämä syksyä kohti kallistumisen masennus on jotakin alitajuista. Sitä se elämä todellakin on, aina on jotakin ja puuttuu jotakin toista.
Unesi kuulostaa todella merkilliseltä!
Intopii; Ameriikanserkkuja todellakin :-D Hyvä vertaus.
Mutta onneksi on valokuvat! Tuoksuhan niistä kyllä puuttuu, mutta kun oikein yrittää, kyllä sen melkein tuntee nenässään;)
ReplyDeleteMoskovan kaunotar on kuvista päätellen nimensä mukainen.. todellinen kaunokainen!
ReplyDeleteMetsäpuutarha-projektisi etenemistä on mukava seurata! :)
Ihanaista viikonloppua!
Moskovan kaunotar on niin ihana. minulla se on ostettu muistaakseno viime vuonna eikä kuki vielä... Ihan samanlaisia laukka ja akileijamäkymiä on myös täällä. Kaunista!!
ReplyDeletePioni; Niin, kunpa kuviin saisi tuoksun mukaan!
ReplyDeleteKati; Se on aivan ihana. Projektit etenevät :-) Kiitos!
Sanna; Sitten kun se kukkii, pitäisi ehkä korkata pullo kuohuvaa?