Friday 1 June 2012

Iloisia yllätyksiä metsäpuutarhassa

Vuosi sitten aloin toteuttaa metsäpuutarhaa pihavaahteran pohjoispuolelle. Vaahtera toimii metsänä, toisaalta myös talo suo varjon iltapäivällä. Metsäpuutarhan kasvit tarvitsevat varjoa, mutta myös valonpilkahduksia – no, niinhän me kaikki.
Kasvit ovat vielä aika pieniä, kun ne on istutettu vasta vuosi sitten. Maata on vielä paljon näkyvissä, silti kasvit onnistuvat jo nyt pistämään pienimuotoisen kukka- ja lehtiesityksen pystyyn! Särkyneensydämen edustalla kukkivat valkoiset kesälumipisarat. Maata peittää siellä täällä kirjavalehtinen keltapeippi, joka kukkii myös nyt. Kuvan oikeassa alakulmassa pilkottaa kivikkoalvejuuren kapealehtinen versio 'Linearis Polydactyla' ja saniaisia on kasvussa myös taka-alalla. Minusta tämä kasviyhdistelmä rulettaa kuin rullalauta!

This is my young woodland garden, planted only a year ago but the plants are already putting up a minor show. 

Pieni ihastusyllätys on Fritillaria stribrnyi. Kun tämä nousi, luulin istuttaneeni tähänkin kohtaan kalliokieloa, mutta kukka olikin ihan muu!

Hieman sivummalla keltapeipille pitävät seuraa kultatesma ja lehtosinilatva (Raakille tiedoksi: se on teidän kantaa!).

Kapean polun toisella puolella kukkii tummakurjenpolvi 'Samobor', sen taustalla kukkii adhd-esikkoni, joka siis aloitti kukinnan esikoistani ensimmäisenä ja kukkii edelleen lähes viimeisenä. Se myös kukki koko viime syksyn. Se on tavallinen joka kukkakaupassa ja marketissa keväisin myytävä loistokevätesikko.

Särkyneensydämen kuvaaminen tuulessa on hankalaa! Sen taustalla nousee tummalehtinen syyskimikki, josta odotan vuosi vuodelta suurentuvaa mätästä. Vaahteran alunen on siitä haasteellinen kasvupaikka, että vaahteran juuret ovat pinnassa tehden paikasta kuivan. Hieman enemmän kosteutta vaativat, lehtomaista paikkaa kaipaavat kasvit kuten kultatesman, särkyneensydämen ja lehtosinilatvat istutin kauemmas puusta pienen notkelmaan, jonne toivottavasti kertyy hieman kosteutta.
Siitä puheen ollen, täällä piti sateen alkaa jo yöllä, mutta pisaraakaan ei ole vielä tullut. Istutin illalla viimeiseksi uusia esikkoja muotopuutarhaan ja nälissäni jätin ne kastelematta, kun kuvittelin että vuorokauden pituinen sade alkaa justiinsa ja tulin sisälle syömään (kymmeneltä illalla). Mitä vielä. Esikkoparat taitavat olla nyt paljon nälkäisempiä kuin minä ikinä.

Varjohiipat viihtyvät kokemukseni mukaan aika hyvin kuivassa varjossa, samoin kuin jotkut saniaiset. Tämä idänvarjohiippa 'Lilacinum' kukkii iloisesti vaahteran alla, noin metrin päässä rungosta.

Heiluvaa särkynyttäsydäntä vielä yhdestä suunnasta. Etualalla näsiä, jonka istutin viime kesänä mutta tänä keväänä se ei vielä kukkinut. Ehkä ensi keväänä sitten! Vasemmalla pilkahtaa sormivaleangervon ruskehtavia lehtiä.

Mukavaa päivänjatkoa ja toivotaan nyt, että sadettakin saataisiin – sitä jo kipeästi tarvitaan, kun viikkokausiin ei ole satanut!

Idänvarjohiippa – Epimedium grandiflorum
Keltapeippi, kuvien kirjavalehtinen – Lamium galeobdolon 'Florentinum'
Kesälumipisara – Leucojum aestivum
Kivikkoalvejuuri – Dryopteris filix-mas
Kultatesma – Milium effusum 'Aureum'
Lehtosinilavta – Polemonium caeruleum
Sormivaleangervo – Rodgersia aesculifolia
Syyskimikki, tummalehtinen – Actaea simplex 'Brunette'
Särkynytsydän – Lamprocapnos spectabilis
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum

18 comments :

  1. Särkynyt sydän on kaunis, ja nimenomaan punaisena. Omaan puutarhaani istutin valkoisen ja miten pliisu se onkaan.
    Toivottavasti saatte sadetta!

    ReplyDelete
  2. Kyllä sain taas paljon hyvin vinkkejä kasvien suhteen omaan metsäiseen tonttiini :)

    Kaunista on!

    ReplyDelete
  3. Katja; Olen samaa mieltä. Valkokukkainenkin on kyllä kaunis, mutta tuo punainen on ihanan sähäkkä, tässäkin mahtiyhdistelmä keltaisen kanssa, näyttää hyvältä myös kimikin tummia lehtiä vasten ja valkoiset kesälumikellotkin erottuvat kokonaisuudesta hyvin!
    Kuules, äsken se suuri sade taisi tulla ja kestikin kokonaiset kolme minuuttia.

    Kaisa; Kiva kuulla, että pohdinnoista ja kokeiluista on hyötyä muillekin!

    ReplyDelete
  4. Onpa hieno yllätys tuo "Fritillaria", jotenkin salaperäinen kukka. Näin juuri hiljattain yhden kerrostalon pihassa noita hopea- tai harmaalehtisiä, keltakukkaisia peippejä ja ajattelin, että ovat kauniita. Varjohiippa on minulle ihan tuntematon kasvi, sekin kuvassa kaunis. Särkynytsydän taas hyvin tuttu mutta lempikukkiani. Kuinka paljon niitä lempikukkia onkaan!

    ReplyDelete
  5. Kyllähän se on ainakin tänne etelä/lounais-suomeen sateita luvannut, ainakin huomiseksi päättäjäispäiväksi. Meillä nyt ei kyllä muita päättäjäisiä, kuin että tyttö päättää peruskoulun. Sinne ehkä olen menossa, jos hän antaa luvan tulla, ne teinit :)

    ReplyDelete
  6. Paula; Tuo Fritillarian sipulin tilasinkin syksyllä Englannista ja istutin, mutta en näköjään ollut merkinnyt sitä tai sitten pieni lapu on hävinnyt. Tuollaiset erikoiset yksittäistapaukset pitäisi aina merkitä kyltillä!
    Lempikukkia on todellakin paljon, niitä muistuu mieleen koko ajan uusia sitä mukaa kun kesä etenee :-)

    Sesse; Teinit todellakin! Muistan hyvin tuntemukset vanhempia kohtaan siinä iässä. Ei taida omat vanhemmat olla kuminta hottia ;-)
    Toivottavasti sataa, Ilmatieteen laitoksen mukaan täällä pitäisi tälläkin hetkellä sataa kunnolla, mutta eipä sada. Huomenna on päivä uus ja sade-ennustekin uus!

    ReplyDelete
  7. Minäkin istutin eilen illalla, morsinkoja ja sellereitä, enkä kastellut, kun niin piti sataa. Nyt sitten olen koko päivän odottanut sitä sadetta, ja tunti sitten satoi muutaman millin. Toivottavasti ennuste pitää paikkansa ensi yön suhteen ja tulisi oikein kovasti vettä:) Täällä on jo tosi kuivaa muutenkin.
    Kivasti keltaiset ja valkoiset hohtavat varjossa, hyviä yhdistelmiä.

    ReplyDelete
  8. Oon jo sanonutkin, että oot mun mielestä ihmeellinen jne. ja aina välillä kerron susta ihmisille. (Mutta opetuslapseksi musta ei ole kun viherpeukku jäi asentamatta defaulteissa) Tänään kerroin susta ja sun puutarhahommeleista ihmiselle, joka asuu Hämeenlinnan kauneimmassa omakotitalossa. Siinä on myös iso piha - jolle kukaan ei tee mitään muuta kuin kitkee isoimmat rikkaruohot... ko sielläkään ei ole viherpeukkua. Se on sääli, koska se talo ansaitsisi ympärilleen niin paljon kaikkea kasvihienoa!

    ReplyDelete
  9. Leena; No ensi yönä sateella on uusi mahdollisuus jonka se toivottavasti käyttää! Keltainen, valkoinen ja vaaleansininenkin ovat varjossa tosiaan hyvät värit, ne loistavat sieltä. Vaikka ei tuo paikka niin kovin varjoisa ole, mutta ei onneksi ihan paahteinenkaan, niin tuollaisia puolivarjon kasvejakin voi viljellä.

    Zepa; No jopas, ehkä en ihan idoliainesta ole :-D Olen otettu silti! Mutta kaikkeen pystyy jos kiinnostusta riittää. Puutarhasuunnittelijana toimimisen ikävin puoli on se, että puutarhaan hurahtaneet eivät kaipaa unelmiensa pihan suunnittelua, vaan ne, joilla ei ole kiinnostusta tehdä siellä mitään. Siksi ei voi koskaan suunnitella mitään kasvihienoa toisten pihoille, mutta onneksi omalla pihalla voi kokeilla kaikkea mukavaa, kun sattuu olemaan kasvihullu. Kasvihienon suunnittelu toistenkin pihoille olisi ihanaa, jos sitä haluttaisiin sitten hoitaa!

    ReplyDelete
  10. Suloisia herkkisiä sulla. Tuollaisia ADHD-kukkia kyllä huolisisn minäkin puutarhaani. Meillä muuten on sadetta ollut.

    ReplyDelete
  11. Kauniilta näyttää. Kiitos kun kirjoitit latinalaiset nimet.
    En nimittäin tiennyt tuon tumman kurenpolven latinalaista nimeä, nyt tiedän.

    Oikein ihanaa viikonloppua sinne teille.

    ReplyDelete
  12. Pirkko; Tuo yksi esikko on käsittämättömän ahkera! Olen nyt kunnostautunut istuttamalla paljon esikoita - tänäänkin kaksi - mutta en tiedä, onko niistä kukaan toinen yhtä työhullu kuin tuo yksi ;-D
    Täällä on välillä hyvinkin tummia pilviä näkynyt suunnassa jos toisessakin, mutta yksikään ei ole kunnolla satanut päällä vielä. Odotellaan.

    Sylvi; Kukat ovat kauniita! Hyvää viikonloppua sinullekin.

    ReplyDelete
  13. Kuinkakohan monta erilaista kasvia sinulla siellä on? Tiedätkö? Veikkaisin, että aika monta :) Upean näköistä!

    ReplyDelete
  14. Jaa-a. En tiedä. Eikä oikeastaan kiinnostakaan tietää! Puutarhan luominen on kiinnostavaa, ei tilaston tekeminen siitä :-D

    ReplyDelete
  15. Hah! Löysinkö itsestäni tilastoihmisen? :D

    ReplyDelete
  16. Ehkä meissä kaikissa asuu pieni sisäinen tilastoihminen?

    ReplyDelete
  17. Love love love looooovveeeee tuo lila epimedium. Listalle kirjaa hän sen, nam.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!