Ta-daa! Vannoutunut antijouluilija ei olekaan niin vannoutunut. Vannomatta paras. En vain niin moneen vuoteen ole jaksanut edes avata joulutarvikelaatikkoani (joka on kylläkin hyvin pieni), että kuvittelin olevani jouluvihaaja. Ehkä en sitten kuitenkaan ole, kyllähän sen tiesinkin, ei nimittäin kuulu luonteeseeni olla voimakkaan mustavalkomielipiteinen muutenkaan.
Joululiina levitettiin eilen ruokapöydälle (ja siihen ilmestyivät rapaiset kissantassunjäljet välittömästi).
Pyyhin pölyt keittön kulmakaapin päältä ja laitoin sinne muutaman höyhenjoulukuusen. Tonttu lukee jänön kanssa kirjaa ja toinen tonttu laulaa Joulun toivottuja. Nämä kuuset eivät sattuneesta syystä voi olla missään mihin kissa pääsisi.
Hyvää neljättä adventtia!
It's coming, Christmas that is, and for the first time in years I opened my Christmas stuff box and discovered its contents. The box is very small and this is about all it contains. Less is more. I like this psychedelic red forest.
.JPEG)
.jpg)
Ai teillä on kissanleluja joulukoristeena XD
ReplyDeleteNo TIETYSTI. Kissat-ihmiset -tilanne tässä taloudessa on 2-1. Pöytäliinakin on siis tarkoitettu tassujen kuivaamiseen. Asiat tärkeysjärjestykseen hei!
ReplyDeleteOh, siis mitä ja mistä nuo höyhenkuuset ovat? Musta on kuoriutumassa selvästi höyhenfriikki, kääk.
ReplyDeleteNuo on aika vanhat, ostettu kukkatukusta joskus vuonna 2005 muistaakseni. Ainakaan samassa kukkatukussa niitä ei ole enää :-( Ehkä jossakin sisustus- tai kukkakaupassa on vielä varastoa jäljellä.
ReplyDeleteEi höyhenfriikkiys ole mikään paha asia ;-) Kysy vaikka Ransulta ja Mustilta.
Hei, jotta et ajattelisi olevasi ainoa seonnut, voin kertoa, että tulin juuri joulukuusiostoksilta. ;) Siis oikean joulukuusen! Jo toinen kerta elämäni aikana. MIhin tämä vielä johtaakaan... Ostin myös kuusenkoristeita.
ReplyDeleteSamaisia rapaisia tassun jälkin riittää täälläkin...
ReplyDeleteOnneksi katit Otto ja Aatu menevät aina ovesta tultuaan ekana ruokakupeille. Nyt ympäröin kupit isolla froteepyyhkeellä ja se tuntuu imevän suurimmat ravat itseensä.
Höyhenkuuset on aika hauskat.
Voi jestas, Jenni! Aika radikaalia ;-)
ReplyDeleteKatja; Pitänee laittaa kuppeihin jotakin oikein maukasta niin kurvaisivat sinne! Meillä kun avaa keittiön oven, jonka takana kissa on eteisessä naukumassa tai rapsuttamassa ovea, on siitä parilla loikalla suora tie pöydän päälle. Ja huone on niin pieni, ettei järjestystä voi vaihtaa :-/
ReplyDeleteAjat, jolloin ajattelin, ettei kissan paikka ole ruokapöydän päällä, ovat jossakin kaukana takana...
Olen kyllä miettinyt, että kissalukkuun voisi asentaa pyörivät harjat, niin kuin autopesussa.
Hyvä Saila! :D Siitä se lähtee!
ReplyDeleteIhanat kuuset! Voin vain kuvitella Mustin ja Ransun niitä hellästi hoitavan :)
ReplyDeleteJo Tiina; Kyllä tää tästä :-D
ReplyDeleteNaukulan M; Juu todella, HELLÄSTI on varmaan juuri oikea adverbi! :-DDD
Kovin on soma liina taalainmaan polleineen :) Höyhenkuuset tosiaan näyttävät siltä, että Musti ja Ransu niillä innolla koristelisivat punaisin höyhenin koko huushollin ja vähän tiluksiakin, jos vain käpäliksi pääsisivät :D
ReplyDeletePilkisteleehän se Sailankin joulumieli... Mukavaa sunnuntai-illan jatkoa!
ReplyDeleteNyt et saa missään nimessä pestä liinaa! Tassunjäljet ovat kauniita (mutta katoavia) muistoja. Minulla oli pari vuotta karhukoiran tassunjälki asepussissani, mutta nyt jälki on haalistunut ja kulunut pois.
ReplyDeleteOnpa kaunis joululiina. Tuollaista en ole nähnytkään. Ja kissantassusomisteet - öh - kruunaavat komeuden.
ReplyDeleteHöyhenkuuset ovat hienot!! Osaathan sinä :-)
Ihana pöytäliina (ja ihanat tassunjäljet!) Tykkään tosi paljon noista ruotsalaisista hepoista!
ReplyDeleteOhoh, tuleepas täällä kannustusta ;-)
ReplyDeleteElla; Kyllä, varmaan koristelisivat ja ehkä jopa naapurienkin pihat!
Kirsikka; Niinpäs tekee ;-)
Mysky; Siis kyllä minä vaan pesen!!! Se on niin, ettei tarvitse kuin levittää puhdas liina pöydälle niin jo siinä on tassunjäljet. Niin että ei ne mikään katoava luonnonvara ole, vaan uusiutuva, ja nopeassa tahdissa sittenkin!!!
Intopii; Liina on Tallinnasta, sieltähän noita kauniita pellavaisia löytyy.
Auli; Taalainheppa on sympaattinen, näihin voisi hurahtaa enemmänkin, mutta minulla on vain tämä yksi liina (toistaiseksi). Pellavapohja sopii talonpoikaiseen heppa-aiheeseen hienosti.
Sähän oot ihan mua edellä, meillä joululiina vielä kaapissa;)
ReplyDeleteAi että, Saila, joka olet sanonut, ettet tykkää joulusta, olet jo viikkoa aikaisemmin ryhtynyt panemaan kotiasi joulukuntoon. Ja minä, joka taas nautin joulusta, tai ainakin luulen niin, en ole pannut kotona tikkua ristiin, mitä nyt pari englantilaista hedelmäkakkua paistanut. Kohta minulle tulee stressi, kun näen kaikkia ihania jouluasetelmia ja joulutunnelmaa muiden blogeissa.
ReplyDeleteJoulustressi julistettakoon pannaan heti ennen kuin se ehtii alkaakaan!
ReplyDeleteJaa että nyt olenkin ajoissa. No mutta, ehkäpä sitten kevätkin alkaa aiemmin ;-)
Eikö höyhenkuusia ole vielä tapettu ?
ReplyDeleteNe on muuten kauniit!
t.Leena ja Pojat
Ei niitä ole tapettu, kissapojathan ovat kaksi pikku enkeliä ;-)
ReplyDeleteSiis kuuset ovat lähes kaksimetrisen kaapin päällä jonne ei pääse hyppäämään mistään eikä kaapin päällä ole edes tilaa minne hypätä. Onneksi saarella on muutakin tapettavaa, kaupungissa tämä ei ehkä silti onnistuisi!
Haha, mä jo näin mielessäni kissojen tassunvälit täynnä punaista joulukuusta ;)
ReplyDeleteSe on erittäin todennäköinen skenaario, jos kuuset eksyvät mihinkään tassunkantaman päähän :-D
ReplyDelete