Nyt kun olen ollut kaupungissa, kerron kuulumisia kaupunkipuutarhasta eli parvekkeelta. Alkusyksyllä lähikukkakaupasta euron alelaarista hankittu oranssikukkainen pitkätorvinen verenpisara (luultavasti kyynelverenpisara 'Koralle', 'Thalia' tms.) kukki vielä viime viikolla, mutta sitten minun kävi sitä sääliksi ja viskasin pakkasharson sen päälle, kun en ehtinyt viedä sitä kylmävarastoonkaan. Ajattelin, että pari pakkaselle menevää yötä tekevät kasvista selvän harsosta huolimatta.
Mitä vielä, verenpisaran lehdet olivat ihan vihreät vielä alkuviikolla, paitsi lasituksen puoleiset olivat käpristyneet – parveke on lasitettu. Vein sen sitten kylmäkomeroon talvehtimaan.
Alkusyksyllä kukkakaupan sipulikukkahyllystä löydetty balkaninsyklaamin mukula on pukannut pari lehteä ja vaaleanpunainen kukkanuppu nousee hitaasti ruukun reunassa. Balkaninsyklaamin lehdet ovat paljon pienemmät ja pyöreämmät kuin murattisyklaamin, joka kasvaa puutarhassani. Balkaninsyklaamiakin voi kokeilla istuttaa ulos puutarhaan, mutta se voi olla liian talvenarka meille. Saatan viedä myös sen kukkimisen jälkeen kylmäkellariin talvehtimaan ja tuoda ruukun taas keväällä parvekkeelle, tai jos tunnen oloni seikkailunhaluiseksi niin istutan sen ulos.
Verenpisara lokakuussa
Some flowers on my glazed city balcony. I took the fuchsia to winter storage, it has done remarkably well and tolerated the cold so far but it was clearly reaching its limit.
Rimpsureunaiset syklaamit kestävät parin asteen lämmössä ja kosteassa säässä iät ja ajat. Vanhat kukat eivät näytä millään haluavan lakastua ja uusia nuppuja nousee jatkuvasti. Todella kiitollinen kasvi; ja miksi ihmeessä ostin näitä vain kaksi? Kiitollinen olen silti minäkin – kiitos ihanat syklaamit!
Balkaninsyklaami – Cyclamen coum
Kyynelverenpisara – Fuchsia Triphylla-ryhmä
22. novembri lumi
7 hours ago
Mulla on ollut sellainen käsitys, että coun on talvenkestävämpi kuin murattisyklaami. Yhden murattisyklaamin on saanut hengiltä puutarhassa, mutta coumia ei ole vielä tullut vastaan, että olisin voinut kokeilla sitä. Istuta ihmeessä se balkaninsyklaami keväällä ulos saaristoon, varmaan voi menestyä:)
ReplyDeleteJuu, täytyy se varmaan sitten sinne laittaa. Tuo vain on niin pieni ja hentoinen, sille täytyy olla siistimpi paikka kuin se puolivilli heinä-esikkopuutarha, missä murattisyklaamit ovat. Puutarha.netin keskustelupalstalla puhuvat paljon lehtikatteen laitosta syklaamien päälle talveksi, se pitää muistaa. Tosin se pitäisi ehkä niitata maahan, kun saarissa tuulee aina - lehtikate on kaunis ajatus mutta ei toimi käytännössä!
ReplyDeleteBalkanisyklaami on sykähdyttävän kaunis luonnonkasvina(kin). Olen joskus vuosia sitten nähnyt sen kukkivat Dubrovnikin vuorilla kuin meillä valkovuokko.
ReplyDeleteOoh! Pikkuisten sipuli- ja mukulakukkien näkeminen luonnossa on niin sykähdyttävää. Minä olen nähnyt joitakin pienenpieniä narsisseja Pyreneillä ja tulppaaneja Kreikassa, eikä niitä näkyjä unohda ikinä! Eikä kirjopikarililjojen tai syysmyrkkyliljojen kansoittamia kosteita laidunniittyjä Ranskassa... Tai englanninsinililjoja Englannin pyökkimetsissä toukokuussa. Voihan ah! Uskomatonta, että nuo levittäytyvät kuin valkovuokot meillä.
ReplyDeleteMinä ostin syklaamin syksyllä ja viikossa se heitti henkensä...pöh.
ReplyDeleteNo voi hitsi :-( Syklaamit homehtuvat aika herkästi tyveltään, ja aina ei tiedä ostaessa, onko siellä homeitiöitä jo. Kuolleet ja kuihtuvat lehdet ja kukat pitää äkkiä nyppiä pois ennen kuin homehtuvat. Ja joskus sekään ei auta. Otan osaa!
ReplyDeleteIhana kuva tuosta rimpsureunaisesta syklaamista !
ReplyDeleteSyksyllä hankkimani murattisyklaamin mukula, siis parvekkeelle syysistutukseen, alkoi tehdä hentoja lehden alkuja vasta marraskuussa, kun otin sen sisälle viileään huoneeseen ; ) Nyt sitten mietin mikä sille olisi paras paikka talven ajaksi. Vaikeita päätöksiä, hih ; )
On nää vaikeita. Menestyksekästä talvea syklaamillesi!
ReplyDeleteJesSUS mikä syklaami!!! IIIHANA!!
ReplyDeleteSinulla oranssikukkainen verenpisara? Yllätys. Väristä tulee mieleen yhdet mun villasukat, jotka anoppi on joskus neulonut. (Minulla on villasukkia lähes jokaisessa maailman värissä; anoppi on puuhassaan aika innokas.)
Joo varmaan tosi yllätys, taisit lentää hämmästyksestä takamuksellesi ellet ollut jo istumassa.
ReplyDeleteVoi olen kade, olisi ihanaa jos olisi joka päivälle, elämäntilanteeseen ja mielialaan juuri oikean väriset villasukat!
Todella kaunis syklaami. Omani ovat kokeneet jo loppunsa, kun en niitä ole suojannut pakkasilta. Näin jälkikäteen on hyvä ajatella, ettei siinä iso homma olisi meilläkään ollut, on niin vähissä pakkaset täälläkin.
ReplyDeleteOi, ihana röyhelösyklaamisi jatkaa kukintaansa! Minun rimpsusyklaamini meni epäkuntoon sinä ainoana pakkasyönä, mikä täällä oli :(
ReplyDeleteVein sen tuonne (lämmittämättömään) kasvihuoneeseen, ei se ihan kuollut ole, mutta aika masentunut kuitenkin....
Minäkin ostin jo syksyllä Viherlassilasta alelaarista tosi halpoja keijunkukkia, ne ovat edelleen tuossa rapunpielessä ruukussa marjakanervien ja callunoiden seurana. Keijunkukat ovat kivoja ruukuissa niin kesä- kuin syysistuksissakin. Paitsi ne ovat myös erittäin hyvin hengissä säilyviä, joten minulla ainakin on niitä jo vähän joka kukkapenkissä, kun ruukkuihin tulee ostettua aina uudet....;))
Minäkin ostin ihania rimpsusyklaameja, mutta kolmen päivän poissaolon aikana ne kuivuivat, eivätkä toipuneet. Niisk!
ReplyDeleteTuo edellisen postauksen Totoro näytti minusta ensin tosiaankin maaniselta rotalta, kunnes luettuani tekstin tajusin, että tietenkin se on Totoro. =oD
Pioni; Voi... :-( Mutta eihän sitä voinut tietää, että lauha sää tuleekin takaisin ja jatkuu näin pitkään.
ReplyDeleteRisusydämen Marja; Lasitetulle parrvekkeelle ei ehkä pakkanen pääse niin äkkiä puraisemaan. Se on todella hyvä kaikenlaisen kasvattamisen kannalta!
Keijunkukat ovat todella ihania, ja erittäin hyvännäköisiä keskellä talveakin, kun lumi sulaa päältä niin siellä ne ovat vihreinä! Ihanaa että on tuollaisia kausikukkia joista tulee pysyviä tähtiä.
Caro; No voi hiisi! Minunkaan kokemukseni mukaan syklaami ei ole helpoimmasta päästä, se ei anna anteeksi kuivumista eikä myöskään liiallista märkyyttä.
En tiedä, onko maaninen rotta Totoron esikuva, jotakin kontiaismaistakin siinä on isokyntisine etutassuineen.