Kahden talon loukussa

Tuli toivomus, että selittäisin tarkemmin tätä kahden talon tilannetta, kun se on jäänyt epäselväksi. Tontillani on kaksi asuinrakennusta, tontti on lohkottu viereisestä suuremmasta tilasta 1870, jolloin sen osti merimies Galtbystä Korppoosta. Hänellä oli jo tuolloin perhe ja pienet lapset ja hän rakensi heille talon.
Tontilla on myös vanha, hyvin pieni hirsinavetta, jonka vieressä on ollut talli, kärryvaja ja muitakin vajoja rivissä. Ne ovat hävinneet, vain navetta on jäljellä. Kiviä ja rakennusten kivijalkoja on siellä sun täällä, samoin kuin ehkäpä vanhan kylätien pengerrystä. Tässä on varmasti ollut rakennuksia jo ennen tontin lohkomista.

Talon rakentaneen merimiehen tyttärenpojanpoika rakensi yhdessä veljensä kanssa rintamamiestalon samalle tontille, vanhan talon edustalle, vuonna 1949. Veljekset rakensivat myös toisen, lähes identtisen rintamamiestalon tilansa niittypalstan tuntumaan muutaman sadan metrin päähän. Pienen saaren tilojen maat ovat palstoina siellä täällä; minunkin niittyni ja metsäni ovat toisaalla.

Talosta löytyneestä negatiivista kehitetty kuva. Pariskunnan taustalla näkyy taloni länsipäätyä.

Tässä kunnossa talo oli, kun kävin katsomassa tilaa toukokuussa 2006.
Rintamamiestalon rakentaminen oli samalla harmi ja siunaus. Vanhaa taloa ei uudistuksilla pilattu, vaan siihen jäivät vanhat ikkunat, seinä-materiaalit ja penkit tuvan seinustoille – tilan vanha emäntä, siis rintamamiestalon rakentajan äiti, asui siinä 1960-luvulle saakka, jonka jälkeen taloa ei juurikaan ole muuteltu. Sitä vuokrasi säännöllisesti pariskunta kesäasunnoksi ja he uudistivat hieman sähkövetoja, mutta muuta uudistusta ei ole tehty. Vettä ei ole koskaan vedetty tähän taloon.
Toisaalta taloa ei korjattukaan. Kun ostin paikan, katto vuoti savu-piipun juuresta ja sisään tuleva vesi oli rapauttanut muuria. Ylämäen puolella kasvava vesakko ja puut olivat nostaneet maata niin, että alimmat hirret olivat lahonneet.
Talo on nyt kengitetty ja hieman suoristettu, huonot hirret vaihdettu ja se on kääritty suojaavaan ilmansulkupaperiin. Ikkunat odottavat korjaamista, ne minun pitäisi ehtiä tehdä jossakin vaiheessa. Tänä talvena saan lisää erikoisleveää lautaa ulkovuorausta varten, nyt on vasta talon länsipääty laudoitettu. Yläosan koristeellinen sahalaitainen panelointi pitää myös uusia, se on todella laho. Haluan siihenkin samanlaista tavaraa kuin alkuperäinen; kun asiat kerran ovat niin hyvin, että alkuperäinen on jäljellä. Se on lottovoitto. Paneeleissa on myös nähtävissä vanhempi sininen väri haalistuneen punamullan alla.

Vanhan talon tupaa ennen hirsille purkua. Listat ja kaikki muu mitä kyettiin otettiin talteen. Kaikki piti purkaa hirsien päältä, jotta niitä pääsi tutkimaan ja vaihtamaan. Tällä hetkellä talossa ei ole edes lattioita, sillä tuvan halkeillut muuri pitää ensin korjata.

Huonoimmat hirret olivat juuri tässä muurin vieressä, niinpä muuriakin piti purkaa siltä kohdalta. Tältä näyttää vanhan talon tuvassa nyt. Siispä asun siinä rintamamies-talossa.
Sitten kun tämä vanha talo on asumiskunnossa, muutan tähän ja vuokraan toista taloa matkaili-joille. Muutama vuosi menee vielä. Tämä muuri on ensi kesänä korjaus-vuorossa.