Friday 7 May 2010

Englantilainen puutarha

Tähän väliin pihapuuhia, venevajahommat jatkuu taas seuraavassa numerossa...

Täksi päiväksi luvattiin sadetta. Kun sitä ei alkanut kuulua, päätin ryhtyä sokkelin maalauspuuhiin.
Jälleenrakennusajan (rintamamies)taloni on ollut historiansa aikana monen värinen, kun sen ostin, se oli keltainen, ikkunanpuitteet, nurkkalaudat ja sokkeli olivat punaiset ja katto vihreä. Pikku hiljaa olen alkanut ehostaa sitä uuteen uskoon.
Väri on sellainen asia, jota pitää miettiä monelta kantilta. Jälleenrakennusajan talot olivat tyyliltään useimmiten vaaleita. Toisaalta lähes koko Ahvensaaren kylä on punamullattu. Kaksi muuta keltaista taloa löytyy, yksi vaaleampi ja yksi tummempi. Päätin yrittää saada taloni mahdollisimman saman väriseksi kuin se vaaleampi keltainen talo, valkoisine ikkunanpuitteineen, niinkuin muissakin taloissa, niin kylän ilme on vähän yhtenäisempi. Talo on osittain pohjamaalattu, osittain rapsutettu, osittain ei vielä aloitettu... riippuu miltä suunnalta katsoo. Ja etelän (kuvan seinä) sekä lännen puoli piti laudoittaa kokonaan uudestaan.
Sokkelista tuli nyt beige, näköjään vähän vaaleanpunertava (?). En halunnut harmaata vaan lämmintä silti huomaamatonta väriä.

Hoh, asiaa on vaikka kuinka. Lyhyesti:  tuo multakasa on salaojan kaivuusta, en ole vielä kerinnyt täyttämään kaikkea... Ja sepelikasa talon vasemmalla nurkalla on matkalla salaojaan. Nuo tuet (viistot betonivalut sokkelia vasten) ovat tukemassa vinoon mennyttä sokkelia, osittain puutteellisen salaojan ja liikkuvan savimaan vuoksi, osittain siksi, että betonisokkeli on lähes pelkkää hiekkaa, sodanjälkeinen talo kun on... Raudoitusta löytyy vähän jostain, sekin lähinnä vanhoja tynnyrinvanteita ja sängynjousia. Koko sokkeli lienee pysynyt kasassa maalin avulla.
Tuon tuentamallin keksin ihan itse, kun mietin vanhoja kirkkoja joissa näkee samanlaisia tukipilarimuotoja. Tuollaiset on nyt sisällä kellarissa ja ulkona samoissa kohdin siinä sokkelin kohdassa, joka oli painunut sisään. Onneksi nurkka oli koko ajan suorassa, sehän se on tärkein.

Ja se pihapuuha. Tämä on nyt yksi niistä harvoista tontin kolkista, jossa ei tulla enää kaivamaan, mylläämään tai jylläämään. Olen ajatellut tähän englantilaistyyppistä cottage garden -muotopuutarhaa, sillä paikka on suunnilleen neliön muotoinen talon edustan ja kylätien väliin jäävä pläntti. Aloitin yhdestä kulmasta, joka tuossa näkyy. Kasvit ovat vaaleanpunaisia ja romanttisia, sellaisia, joiden väri ei sovi vanhaan talooni, joka sittemmin punamullataan.
Koska olen samanlainen ajattelematon hölmö kuin kaikki muutkin, ostin osan kasveista malttamattomana jo viime kesänä. Ne ovat talvehtineet kellarissa. Pioni ('Bowl of Beauty') on voimissaan, mutta vaaleanpunaisesta neilikkaruususta ei ole mitään elon merkkejä. Istutin sen silti. Reunoille löysin rautakaupan alelaarista punotut pikku aidat.

Sitten alkoi sataa ja tuulla idästä ilkeästi. Siirryin keittiöön, jonka ikkunasta nyt voi ihmetellä tuota viime päivien aikana syntynyttä puutarhanalkua. Taas yksi keskeneräinen projekti lisää! Hui hai, se ei minua stressaa. Koska ostan kasveja sen mukaan mitä kiinnostavaa satun löytämään, on minulla montakin keskeneräistä penkkiä: kostea penkki, kostea niitty, vuokko/metsäpuutarha, kuiva penkki, havu/alppiruusupuutarha ja nyt sitten myös tämä. Ai niin, ja istutin myös 'Flammentanz'-köynnösruusun. Se tuli tuon penkin nurkkaan niin, että rakennan sille kaaren. Kukkapenkkejä tulee neljä ja niiden välissä ristin muodossa nurmikäytävät. Köynnösruusu saa kasvaa kaareen tuossa tien puoleisen reunan puolivälissä jonkinlaisena kiinnekohtana.
Tällaisia visioita näkee todennäköisesti vain puutarhuri itse, kaikki muut päivittelevät multakasoja, hilseileviä ikkunankarmeja ynnä muuta. Mutta eläköön se puutarhurin visio!

Viime kesänä Ransu kiipeili eteläseinän telineillä, jotka oli pystytetty seinän uudelleen laudoitusta varten. Pitäisiköhän rakentaa Ransulle jonkin uusi teline...? Tuo oli aika suosittu.

8 comments :

  1. Näitä kuvia katsellessa tulee mieleen, että olet melkoinen työmyyrä :)

    ReplyDelete
  2. Eikös olekin hieno homma, kun omassa pihassa saa huseerata, miten tykkää. Omia visioita on välillä vaikea selitellä eikä oikein haluakaan. Suunnitelmat kypsyvät sitä mukaa, kun tekee ja touhuaa ja lopputulos on usein itsellekin mysteeri.

    Itse olen ollut tämän illan kaivamassa siskon kanssa heidän rivarin takapihalle isohkoa istutusaluetta. Sisko pyysi apua ja antoi melko vapaat kädet. Itse näin oman visioni, mutta tuntui hassulta, kun kaivoin toisen pihamaalla. Keskiviikkona mennään ostamaan taimia ja toivon hartaasti, että saamme jotain kelvollista aikaiseksi.

    ReplyDelete
  3. Haa S, oikeasti olen maailman hitain! Tykkään myyrästellä eli maankaivuu on kyllä lempipuuhiani... Mutta aina välillä on heittäydyttävä Mustin kanssa sängylle ja rapsuteltava sen masua... Ja minulla on ollut tämä paikka jo kohta 4 vuotta... Ja tekemässä on ollut muitakin. Virolainen Hergo teki seinän laudoituksen ja nuo sokkelin tuet. Thomas ja Ardmin Wattkastista kaivoivat salaojat kaivinkoneella. Mainiotakin mainiompi Einar on pellittänyt piiput ja tulee vielä tekemään tuon seinän räystäskourun. Kunnia heille keille se kuuluu!

    Maria, osuit niin naulan kantaan kuin vain voi. Eiköhän teillä säily puhevälit, luultavasti siskosi on eri tyytyväinen apuusi!

    ReplyDelete
  4. Nostan hattua tai paremminkin lippista urakoillesi, joihin olet ryhtynyt. Ymmärrän kyllä, mitä se antaa, jos ottaakin.

    ReplyDelete
  5. Kiitos Eero! Kun ostaa tällaisen paikan missä kaikki on vähän retuperällä, tietää se työtä vähän kaikkialla samalla kertaa. Mutta yksi erinomainen seikka tässä on: minulla on talo missä asua, ja vieläpä eri viihtyisä sellainen, sillä 34 - tähän väliin tuli Ransun mystinen kommentti numerona tällä kertaa - siis sillä aikaa kun restauroin vanhaa taloa.

    Jos olet SE Eero joksi sinua arvelen, niin minulla on vielä käymättä omassa osoitteessasi! Olen ollut sähköpostiton yli viikon, virtajohdon kaupunkiinjäämisestä johtuen (ja siksi, että Verkkokauppa ei ikinä lähettänyt uutta tilaamaani piuhaa eikä myöskään cv - no taas Ransu tuli väliin - ilmoittanut ettei lähettänyt sitä).
    En muuten poista noita kissojen tassujen painamia kommentteja, sillä kaiken reiluuden nimissä, pistänhän minä kaikenlaista asiaa heistä tänne niin kai heilläkin on oikeus joskus puuttua peliin.

    ReplyDelete
  6. Se on aivan oikein, että Ransu laittaa väliin oman kommenttinsa, eihän niitä pidä mennä poistamaan! Niin - pieni virtajohdon pätkä ja olet kuin kelirikkomotissa? Ei sieltä kipaistakaan hakemaan sitä läheisestä tietokoneliikkeestä.
    Blogini on ollut nyt pari viikkoa ja siellä on nyt 30 eriaiheista juttukuvaa luonnosta ja puutarhasta, siis otsikko+kuva+juttuteksti. En viitsi mainostaa osoitetta eeronkuvakulma.vuodatus.net sivuillasi.... Oho, nyt se tuli ihan vahingossa. No, jos sivuillasi käyviä ihania ihmisiä kiinnostaa käydä katsomassa .....

    ReplyDelete
  7. Hauska kuva Ransusta ; ) Puutarhastasi tulee tosi hieno... melkein osaan sen jo kuvitella loistossaan ; )
    Mukavia pihapuuhia !

    ReplyDelete
  8. Hehe, Eero! Laitan blogisi tuohon sivupalkkiin kun olen taas sorvin ääressä. Nyt olen lomaillut eli tehnyt VAIN KIVOJA HOMMIA! Ihanaa!!
    Ooho, Sari, olet ehkä ainoa minun lisäkseni joka pystyy noin suureen mielikuvituksen ponnistukseen (meinasin kirjoittaa pionnistukseen!)
    Tänään vihdoin sataa hiukan enemmän eli on mitä parhain englantilainen puutarhapuuhailusää.

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!