Lounaissaariston kalkkipitoisten saarten ja Ahvenanmaan tyypillinen lehtokasvi on violettikukkainen pystykiurunkannus (Corydalis solida). Pihojen nurmikoillakin se kukkii kevään valoon tyytyväisenä. Minun pihalla ehkä paras kasvusto on juhannusruusun uumenissa, siellä kun on tähän aikaan valoa muttei kilpailua. Sitten kun ruusuun tulee lehdet on kiurunkannuksen vuotuinen esitys jo ohi.
Tässä pystykiurunkannusta remonttitalon edustalla
Sweet tiny little wild flowers are the first blooms of a spring garden. Soon it will be lush and green but now is the moment of little wonders.
Suloisia kukkia kasvaa nukkekodin puutarhassa! :) Ei tuollaisia tosiaan raaskikaan leikata.
ReplyDeleteEn ole juuri harrastanut nukkekotiasioita viime aikoina, mutta olen ajatellut, että nukkiskokoinen kasvihuone/huvimaja olisi hieno. Vielä hienompaa olisi, jos siellä olisi oikeita kasveja. Hmmm... apua... iik. Eli kiitos inspriroivasta blogikirjoituksesta!
Arvaa Jenni, iik. Turun puutarhamessuilla oli esillä nukkekotiyhdistys. Näppärät sormet olivat rakentaneet pienoiskasvihuoneita ynnä muuta, yhdessä asetelmassa oli lasihuoneen vieressä kasvimaa, jossa kasvoi minikokoisia porkkanoita, lisäksi oli isäntäväki, koira ja kissa, puutarhatyökalut ja penkki. Iik! Meinasin seota, se oli niin hieno.
ReplyDeleteOlen monena vuotena tuonut tuon kiurunkannuksen kuihtuneita kukkaterttuja pihalle, siis tutun puutarhasta. Ne vaan eivät ole lähteneet kasvuun. Tai sitten niiden kehitys siemenestä tunnistettavaksi lehtitupsuksi kestää tooooodella monta vuotta. Tai olen vaan turhan kärsimätön ; )
ReplyDeleteNiin todella Sari, kärsimättömyys ei ole puutarhurilla hyve. En yhtään tiedä kauanko kiurunkannuksen itämiseen menee.
ReplyDeleteTällainen luonnollinen "nurmikko" on minustakin kaikkein kaunein, en yhtään ymmärrä ihmisiä jotka haluavat tylsän vihreän kokolattiamaton pihalleen kun voi saada tällaisen kukkivan yllätyspihan (kiurunkannuksen ja käenrieskan lisäksi valkoapilaa, mukulaleinikkiä ja sammalta siinä missä on nk. nurmi).
Täällä on vähän minikasvihuone-iikitystä: http://miniasiat.vuodatus.net/blog/2486055/herra-mayra-kevatpuuhissa/
ReplyDeleteSormet syyhyävät kun tuollaisia katselee...
Voi että kun on iiiik-ihana!!! Mä en kestä, kups, pyörryn ihastuksesta!
ReplyDeleteMietin tuota pikkukäenrieskaa, kun se kukkii vain pari viikkoa, toki siihen nousee sinä aikana yhä uusia kukkia. Mutta siihen minipuutarhaan pitäisi sitten miettiä muutakin, joka kukkisi myöhemmin.
Kun asuin Englannissa, missä kivikkopuutarhoja(kin) harrastetaan ihan toden teolla, kävin kerran kivikko/alppipuutarhakasveihin erikoistuneessa taimitarhassa. Siellä oli minikokoisia verenpisarapensaita (10 cm!) ja vaikka mitä!