Hihii! Mustilla on kevättä rinnassa ja hepuli menossa
Humps! Hanki kutsuu
Häntä pörrössä ja lumi pöllyten
Taas se painaa tuolla hangessa
Ja minkähän pedon jäljet...? Mustin loikka!
Ilmeisesti Mustille on kertynyt faniklubin tynkää :-) En olisi arvannut, kun Musti on ujo poika vieraiden kanssa. Kotiväen keskuudessa ujoudesta ei ole tietoakaan, vaan Musti flirttailee ja juttelee ja nauttii suunnattomasti läheisyydestä ja luottaa sataprosenttisesti omiin ihmisiin. Musti on lutunen hellanduudeli, ja hyvin leikkisä, kuten kuvista näkyy.
Lukijoiden keskuudessa on kissaihmisiä, jotka osaavat katsoa Mustin pelottavan mustan turkin läpi ja näkevät sen kauniin pikku kaverin, joka Musti on. Se on hienoa!
.JPEG)
.jpg)
Voi noita kissapoikia! Eikä mikään ihme, että Musti on saanut oman ihailijajoukon. Kuvista näkee, miten kissasi nauttivat toistensa seurasta. Meilläkin on ollut ajatuksena hankkia Samuraille kissakaveri.
ReplyDeleteEn aluksi ajatellut Mustille kaveria, mutta Viljo tuli vähän varkain... ensin hoitoon, ja sitten kun ne olivat niin samanikäiset, niistä tuli ihan paita ja peppu. Niinpä Viljon hoito muuttui pikku hiljaa pysyväksi, onneksi! Emme olisi enää Viljon suuresta persoonasta voineetkaan luopua, varsinkaan, kun Mustin sydän olisi särkynyt.
ReplyDeleteMutta sitten Viljo kuoli... Musti haki minusta seuraa ihan koko ajan. Huomasin, että kaverikissa (tai koira) tässä tarvitaan. Ransun kanssa Mustilla on eri suhde, kun ikäeroa on 2,5 vuotta. Musti näyttää kaapin paikan ja on pomo. Mutta on onni, että Ransu on helppo houkutella leikkiin! Kyllä kaksin on kaunihimpi, ja poikien päivittäistä leikkiä on todella kiva seurata.
Ihana kuvasarja, nam-nam!
ReplyDeleteHauska kuvasarja ; ) Eläinten touhuja on niin mukava seurata...
ReplyDeleteKiva että ilahduttaa teitäkin! Pitäisi vielä saada ääni mukaan: kurr, kurr!!!
ReplyDeleteNäin se on, kaksin aina kaunihimpi. Meilläkin vaikka Sulo alussa protestoi Kallen tuloa loukkaantuneena, ei niitä nyt saisi erotettua millään! Hauskaa, kun on paini/leikki/seikkailukaveri!
ReplyDeleteTaas kerran aivan ihania kuvia!!! Ja sun kirja on muuten myynnissä Akateemisen nettikaupassakin - vau!!
ReplyDeleteT. Suuri salainen ihailijasi R
Olen samaa mieltä, sulttaanin ja pikiprinssin emäntä Hanna-Mari! On se varmaan ihan eri juttu kun on oman lajin edustaja kaverina kuin ihminen, kuitenkin. Vaikka ihmisen huomio ja varsinkin antama ruoka on tärkeää...
ReplyDeleteHeippa Salainen R! Oho, hui, sepä hienoa. Ja tänään Suomalainen Kirjakauppa tilasi monta sataa, niin kohta niilläkin on kirjaa myynnissä.
Hyvähyvä!
Sailainen ystäväsi
Hih! Ne on tosissaan villinä. En ole koskaan nähnyt kissojen innostuvan noin paljon lumesta,siinähän voi tassut kastua.
ReplyDeleteEi Ransu innostukaan lumesta, Musti vain. Ransu on herkkis mitä pakkaseen ja tassujen kastumiseen tulee. Mutta jos on oikein hepuli, niin eihän sitä kerkiä huomata ennen kuin vasta jälkeenpäin. Sitten alkaakin varsinainen tassujen ravistelu. Huh huh, hyh hyh! Miten tässä nyt näin kävi!
ReplyDelete