Englantilaisissa, tai kuvassa irlantilaisessa puutarhassa ihastuttavat muurit ja portit. Niitä on vaikea kuvitella pihalle keskelle suomalaista kylää. Kun katsoo ympärilleen, näkyy koivikkoa, nokkospöheikköä, vadelmanversoja ja vaahteranvesoja. Että tähänkö?
No, johonkin nuo brittiläisetkin pihat on rakennettu, keskelle villiä luontoa. Eipä tuon kuvan puutarhan paikallakaan ollut tasaista tyhjää kenttää, johon sitten vain rakennettiin. Ensin raivattiin ja sitten tasoitettiin. Kovasti kai sielläkin mietittiin, mitä tehdään.
Kaikki on siis mahdollista. Eniten minua mietityttää mahdollisten rakennelmien sopivuus ja sopimattomuus perinteiseen kylämaisemaan. Kasvihuone on minullakin suunnitelmissa, sitten joskus.
Muurit ympäröivät kasvimaita vanhoissa englantilaisissa ja ranskalaisissa pihoissa. Siihen on parikin syytä: tuhoeläimet eivät pääse hyvin rakennetun muurin yli eivätkä ali, ja muurin suojissa eteläisemmätkin hedelmät kypsyvät lämpimässä ja tuulensuojassa.
Kaunis on muuri, tuollaisen minäkin haluaisin. Tuo oviaukon muoto vaan tuntuu vähän vieraalta.
ReplyDeleteNiin, tuollainen goottilainen ovi olisi aika ihmeellinen suomalaisessa pihassa. Meillä ei rakennuksissa ole tuollaista muotoa perinteisesti lainkaan, ellei jossakin kirkossa tai jugendajan kivitalossa. Kyllä kai muuripuutarhoja Suomeenkin ilmestyy, ja on niitä joihinkin vanhoihin puutarhoihin täällä rakennettukin. Yksi uusimmista lienee Eija Klaucken puutarhassa Ruotsinpyhtäällä. Tervetuloa muuten blogiini, olitkin uusi tuttavuus!
ReplyDeleteJossain päin Suomea on semmoinen yleisöllekin avoin puutarha, jossa on hienot vanhan kivinavetan rauniot hyödynnetty upealla, maisemaamme sopivalla tavalla. Itse en vain muista, missä paikka on; jossain lehdessä oli siitä joskus juttu ja olikohan se jossain ohjelmassakin. Mutta harvallapa niitä navetan raunioitakaan on :)
ReplyDeleteItse olen kyhäillyt semmoisia parinkymmenen sentin korkuisia minimuureja luonnonkivistä ja toiseen paikkaan vanhoista kattotiilistä. Minkälainen olisi muuten haaveittesi kasvihuone, olisi kiva kuulla?
Niin muuten onkin! Niistä oli meilläkin lehdessä juttu, taisi olla Tertin kartanossa. Ja teilläpäin oli ne hienot rauniot kans... siellä pulkkamäessä.
ReplyDeleteOlen vähän ajatellut sellaista kasvihuonetta, joka nojaisi hirsinavettani länsiseinään. Eli siis saman mallinen kuin tuo sinun minikasvihuoneesi :-)
Sen lattia ja seinien alaosa on (tämän hetken suunnitelman mukaan) muurattu kivistä ja/tai tiilistä, ja yläosa kattoineen rakennettu vanhoista ikkunoista, joita minulla onkin jo varastossa varmaan melkein tarpeeksi. Jotkut tekevät katon muovista, tai aaltomuovista, joka onkin varmasti ehdottomasti järkevämpää. Mutta koska en ole järkevä, vaan toivoton esteetikko, aion tehdä katonkin ikkunoista.
No Tertin kartanohan se oli, arvasin, että tiedät paikan! Ne pulkkamäkirauniot sijaitsevat Vanhassa Vaasassa ja ovat Marian kirkon rauniot. Paikka on hieno, mutta valitettavasti vandaalityypit ovat monena vuonna sotkeneet ja rikkoneet paikkoja eikä kaupunki oikein osaa suojella aluetta.
ReplyDeleteKasvihuonevisiosi kuulostavat juuri semmoisilta kuin pitääkin! Kompromisseihin ei ole tyytyminen, ei. Itse olen vongannut miestä rakentamaan sitä joka naisen unelmaa ja semmoisen puukehikkoon viritetyn muovikasvarin hän on kyllä jo lupautunut kyhäämään. Arvaa vain, kelpaako se mulle...
Hahaa! Eipä tietenkään. Ja mies huokailee kun vaimo "heittäytyy hankalaksi"!
ReplyDeleteOletkohan nähnyt mistään kuvia minun kivirakennelmistani? Voisin laittaa näkyviin...
ReplyDeleteNo en! Tai, en muista nähneeni. Hienolla lohkareella oli ihania kuvia Ramses-Tarzanista ja Viirusta, mutta se ei ehkä ollut sinun veistämäsi ;-)
ReplyDeleteAi että tuli into, vimma ja hinku päästä taas Englantiin, oon käynyt siellä parissa pienessä puutarhassa ja siellä on muutenkin niin ihania maisemia! Sun pitää rakentaa vanha kunnon suomalainen kiviaita, mutta voihan siitä tehdä vaikka labyrintin niin se olis rauniomaisempi :)
ReplyDeleteJuu, on mulla kiviaitaprojektikin, mutta se on ihan oma projektinsa. Olen pyöritellyt niitä tuvan lattian alta kaivettuja kiviä pikku hiljaa tontin reunalle, missä on merkkejä vanhan kiviaidan rippeistä. Sainpa tenniskyynärpään, joka vihloo vieläkin. No ehkä talon maalauksella käsin pellavamaalilla hankaamalla oli myös oma osuutensa vammaan.
ReplyDeleteNiin että ei ne kaikki rojektit tuossa olleet!