jos peurat pääsisivät vielä puutarhaan.
Tämän kukat alkavat olla sietokykyni äärirajoilla, lähes liian isoja, mutta ei ihan. Suurikukkaiset liljat kun näyttävät kukkapenkkeihin tökätyiltä muovikukilta. Tämän terälehdet ovat sentään kapeat.
Olen yllättynyt siitäkin, että ripsialpi tosiaan kukkii. Niin monet vuodet tämä oli vain tummalehtinen matalahko kasvi, kun latvat käytiin aina laiduntamassa. Eikä viereistä saniaistakaan ole vielä käyty syömässä, ne ryökäleet kun alkoivat lopulta syödä saniaisiakin.
Jättikarhunputki kukkii kauniisti ilman, että se syödään. Seuraava haaste on saada siemenet kehittymään. Meillä on niin paljon pyjamaluteita, että aina joku populaatio löytää tämän herkun. Sitten ne imevät mehut niin, että siemenet näivettyvät. Se on suuri harmi. Sama ongelma väinönputken ja kaikkien muidenkin putkikasvien kanssa. Ei se mitään monivuotisten kanssa, mutta kun kasvi on kaksivuotinen, se oli siinä sitten.
Maa-artisokan varret ovat peurojen herkkua, kuten kaikki muutkin auringonkukat. Nyt ensimmäiset kukat ovat auenneet. Tämä taitaa olla jo toinen ellei peräti kolmas syksy, kun kaikki kukkavarret ovat yhä tallella tässä vaiheessa!
Kuvassa näkyy, ettei tämä peurattomuus ihan ilmaiseksi ole tullut. Olen aidannut koko pihan riistaverkolla, mutta valitettavasti sekään ei riittänyt, vaan tarvittiin myös rumat valkoiset nauhat. Niitä on ikävä katsella, mutta vielä ikävämpää olisi katsella kaikkien tämän jutun kasvien – ja lukuisten vielä lisäksi – poikki syötyjä kukkavarsia.
On tämä yhtä juhlaa! Juhlissa on mukana kruununprinsessa Margareeta eli Austin-ruusu Crown Princess Margareta.
Jättikarhunputki Angelica gigas
Komeamaksaruoho Hylotelephium telephium
Kultapallo Rudbeckia laciniata, kerrotut lajikkeet
Kurkkuyrtti Borago officinalis
Maa-artisokka Helianthus tuberosus
Ripsialpi Lysimachia ciliata
Syysleimu Phlox paniculata
.jpg)
Onpa hurja lisäys kukkatarjontaan, kun peurat eivät ole niitä syöneet.
ReplyDeleteOn kyllä ihanaa, että on näitä syyspuolen kukkia. Alkukesällä peuroilla on aina ollutkin muuta puuhaa kuin puutarhurien kiusaaminen ;-)
DeleteOnnea on peuraton piha. Ihanaa, että näet monien kasvien kukkivan myös elokuussa. Minusta tuntuu, että minulla on tuota komeamaksaruoho 'Strawberries and Cream', sen nimi on niin syvällä jonkin kalenterin sivuilla, että en sitä jaksa enää etsiä.
ReplyDeleteMinä pidän joistakin suurista pönötysliljoista. Riippuu aina kohdasta ja väristä ja naapurikasveista toki myös. Onneksi makuja on monia.
Moni tykkää näyttävistä liljoista ja syystäkin, tuleehan niistä paljon väriä ja katsottavaa. Minulla vain taitaa olla outo maku. On tosi hauskaa lukea, kuinka erilaisista kukista me kaikki pidämme.
DeleteUskaltaakohan nyt sanoa ääneen, että taidat olla nyt peurojen suhteen voiton puolella?
ReplyDeleteVarmasti olen! Vierailut ovat enää harvassa. Kevättalvella oli harmillisesti jatkuvaa liikennettä, sitten älysin tukkia pari kulkureittiä ja puutartha on saanut elää rauhassa... siihen asti, kunnes keksivät taas uuden reitin. Ne osaavat tehdä vaikka reiän riista-aitaan niin halutessaan!
DeleteSuuren työn olet tehnyt että olet saanut peuravapaan puutarhan! Kuka noita nauhoja muka katsoo, kun puutarha on täynnä kaikkea ihailtavaa!
ReplyDeleteNauhat ovat ikävän näkyvät, mutta niin niiden on tarkoituskin olla :-D Olisi kivaa, jos peurat kuolisivat sukupuuttoon, avoin kylämaisema olisi kyllä paljon kauniimpi. Toisaalta ennen vanhaan oli paljon aitauksia ja tielläkin oli monia portteja karjan takia.
DeleteIhanaa, että olet saanut ratkaistua peuraongelman! Ja jos vaikka jostain vielä pääsevät pihaan, ainakin nämä kukat on nähty ja taltioitu :)
ReplyDeleteOlen oppinut kuvaamaan joka kukan jo nuppuvaiheessa, jotta se ainakin on taltioitu :-D
DeleteOn kyllä hienoa, että saat nyt nauttia puutarhasi kasvien kukinnasta, kun peurat eivät pääse enää niihin niin helposti käsiksi. Voi hyvin kuvitella tunteesi olevan riemastuttavan iloinen.
ReplyDeleteOn tosiaan hieno tunne, kun välillä tuntui, ettei ole edes mahdollista saada pidettyä niitä pihan ulkopuolella. Onhan niitä edelleen joka päivä tuossa kyttäämässä, mutta eivät vielä ole pyrkineet sisään niin aggressiivisesti, että olisivat rikkoneet aitaa. Vielä :-D
DeleteMahtavaa, että peurat eivät pääse enää sinne puutarhasi sisään syömään! Niin kauniita erilaisia kukkia lisää.
ReplyDeleteMeillä myös on valtavasti pyjamaluteita ja olenkin pohtinut, voiko niistä olla jotain haittaa. Ne tuntuvat muutamassa vuodessa lisääntyneen hurjasti. Minulla ne oleilevat koiranputkissa ja kai karhunputkissakin.
Tuollaisen ihanan punaisen jättikarhunputken haluaisi kyllä säilyvän ja lisääntyvän reippaasti! Voisikohan sen toivoa ehkä kukkivan vielä seuraavanakin vuonna, jos se ei saa siemeniään kunnolla kypsytettyä?
Tavallinen karhunputki taitaa kukkia vasta noin kymmenentenä vuotenaan ja sitten kuolee. Mutta joka vuosi niitä silti nousee.
Merja
Kyllä ne sitten pääsevät, kun tosissaan alkavat miettiä pääsyä... isot ja painavat eläimet kaatavat vaikka aidan halutessaan, koettu on. Mutta niin kauan kuin pysyvät ulkopuolella, on hyvä.
DeleteKokemukseni perusteella sanon, että jättikarhunputki ei jatka eloaan ensi vuonna, vaikka siemenet näivettyvätkin. Niin on nimittäin käynyt jo niin monena vuonna ja aina olen joutunut hankkimaan uuden taimen tai kasvattamaan siemenestä. Kaipa sille riittää, että kukki ja yritti tuottaa siemeniä.
Pyjamaluteet ovat kivoja, mutta on tosi harmillista, että niistä on oikeasti todellista haittaa näiden erikoisempien kaksivuotisten kanssa, joiden tosissaan soisi lisääntyvän.