Surkeaa satoa, mutta hei, kasvimaalla on uusi puutarhavaja!

 Asiat ovat oikeastaan aika hyvin.

Tässä pitäisi kasvaa porkkanaa. Kylvin ne toukokuussa. Nuo isot ovat itsekseen kylväytyneitä hietasinappeja ja unikoita. Pikkuruiset ovat porkkanoita. Höh.

Herneenpalkoja olen kuitenkin saanut! Jo seitsemän palkoa olen syönyt ja lisääkin näyttää kypsyvän. Paljon parempi saldo kuin viime vuonna, jolloin kuivuuden keskeltä jaksoi ponnistaa kaksi pientä taimea ja toinen niistä jaksoi puskea yhden palon ennen kuin kymmensenttinen taimi kellastui. Palkokin kellastui saman tien ja keräsin ne herneet tämän vuoden kylvöön, ei niitä suoraan palossa kuivuneita kovia herneitä oikein tehnyt mieli syödä. Tämä mehukas palko on syntynyt niistä herneistä.

Joskus täytyy vain jaksaa odottaa.

Mäkimeirami ei kasva kasvimaalla, sillä se kylväytyy kaikkialle. Parhaiten se viihtyy vanhan talon kivijalan edessä täydessä paahteessa ja laihassa mullassa. 

Siinä on valtavasti pörriäisiä, kimalaisia ja mehiläisiä lähinnä. Tuossa yhdessä puskassa kymmeniä samaan aikaan.

Sain puutarhavajan. Oikeastaan sen antaja oli ajatellut sitä tilapäiseksi kylpyhuoneeksi, mutta oli niin hidas liikkeissään, että olin jo ehtinyt rakentaa minipesuhuoneeni toukokuussa, kun tämä ilmestyi pihalle heinäkuussa. Alun perin tämä taitaa olla tehty lampaiden kuljetukseen, mihin sitä ei kuitenkaan ole käytetty.

Ensin ajattelin, että se sopii vanhan navetan viereen, kun siinä on ennenkin ollut rakennuksia ja kumpikin on tumma. Sitten, kun vaja siihen pistettiin, totesin, ettei se sovikaan. Ovat ihan eri värisiä ja mallisia. 

Viime viikolla ähelsimme vajan sitten uudelle ja lopulliselle paikalleen kasvimaan reunalle. Siellä vaja toteuttaa pitkäaikaista unelmaani siitä, että piha päättyisi johonkin rakennukseen, joka olisi poikittain. Kun tällä tontilla joka ikinen rakennus on sijoitettu pitkä sivu etelään, pihasta jotenkin "tuulee läpi". Ei ole sellaista suojaista nurkkaustunnelmaa, siis. 

Nyt sitä tunnelmaa on ainakin tässä päässä pihaa. Vaja lisäksi peittää kätevästi autopaikkani, sillä haluan pitää auton niin piilossa kuin mahdollista, sillä se ei totisesti puutarhaa kaunista, vaikka vihreän auton valitsinkin.

Esittelen uuden puutarhavajan sitten, kun siinä on jotain esiteltävää. Toistaiseksi se on vain peräkärryn päälle tehty koppi. Ihanaa siinä on kiva väri, kaareva katto ja pieni neliömäinen ikkuna, jota ehkä voi hahmottaa kuvassa vajan päädystä. Sisällä ei ole vielä mitään, ja koska vaja on äärimmäisen kevytrakenteinen, vaatii se lisäpalkkeja sisäseiniin ennen kuin voin kiinnittää niihin hyllyjä. Seinät ovat nimittäin vain ohutta paneelia.

Vähitellen kasvimaalla jotain kasvaakin. Tämä penkki on yllättänyt. Perustin sen pari vuotta sitten ja koska minulla ei ollut multaa, keräsin rannasta ruoko-levä-ryönää, johon istutin perunoita. Viime vuonna sain lisättyä siihen vähän multaa (autoon ei kovin montaa multasäkkiä kerralla mahdu) ja tänä vuonna taas lisää. Penkki on vähän syvempi kuin näyttää, sillä se jatkuu kiveyksen verran alas.

Siinä on tänä vuonna hernettä, tilliä, porkkanaa ja perunaa ja kaikki ovat kasvaneet hyvin. Jaan kasvimaapenkkini aina useaan pieneen lohkoon ruutuviljelyn tyyliin, jotta saan montaa eri vihannesta pienelle alalle.

Pitkä penkki tuottaa satoa aika huonosti. Siinä on lähinnä valkohietasinappia ja unikoita, jutun ensimmäinen kuva onnettomista porkkanantaimista oli tästä penkistä. Kaurajuuret sentään kukkivat viimein tänä vuonna ja olen vienyt niiden siemeniä mm. muotopuutarhaan.

Penkin päässä on kuitenkin yksi 'Dara' -rikkaporkkanan taimi selvinnyt kukintakokoon parin vuoden takaisesta kylvöstä. Rikkaporkkanoiden tapaan se haarautuu jatkuvasti ja tuottaa yhä uusia kukintoja.

Sen takana näkyy toinen iso ilo.

Hajuherne! Pelkäsin jo menettäneeni lempivärini, jonka takia en kasvatakaan minkään muun värisiä hajuherneitä. Tämä on suunnilleen 'Wiltshire Ripple' – suunnilleen siksi, että minulla ollut muitakin samantyyppisiä viininpunaisen ja valkean kirjavia ja kerran oli ihanaa luumunvärisen ja valkoisen kirjavaakin. Sen vuoksi tämä oma kantani on erityisen rakas.

Viime vuonna hajuherneet kasvoivat hirveän huonosti, lisäksi minulla oli jo silloin alun perinkin vain vähän siemeniä. Sain kerättyä viime syksynä vain kaksi palkoa siemeniä ennen kuin peuranpenteleet söivät loput, jotka eivät vielä olleet kypsiä. Niistä siemenistä iti tänä vuonna kaksi taimea, joista tämä ensimmäinen on nyt tulossa kukkaan.

Pitänee virittää suojaverkot näiden ympärille, sillä nämä kasvit ovat kultaakin kalliimpia!

Kuvassa on ihania sadepisaroita, sillä kuvasin nuput tänä aamuna kunnon ukkoskuurojen jälkeen. Meillä satoi parin tunnin ajan kerrankin rankasti ja mittariin kertyi 12 mm! Ihan mieletön huippusaalis vettä! Edellisestä lähes yhtä hyvästä sadesaaliista on lähes kuukausi.

Menin innoissani istuttamaan uutta ruusua märkään maahan ja totesin, että märkyyttä oli vain päällimmäisessä senttimetrissä, sen alla maa on aivan kuivaa tomua. Toivottavasti lähipäivinä sataa lisää.

Tässä on pohjanoteeraus tämän vuoden kylvöistä. Kylvin tähän renkaaseen tummakukkaista ruiskaunokkia ja punajuurta toukokuussa. Pari viikkoa sitten kitkin itsekseen kylväytyneet unikot ja kirvelit, eipä paljon jäänyt jäljelle.

Täytyy tsuumata lähemmäs. On tuolla noin viisi tuollaista laihaa ruiskukan taimea. Lajike on 'Black Boy'. Sen edessä näkyy parit punajuuren sirkkalehdet. Kuva on otettu tänään, kasvit on kylvetty 22.5. Eipä kasvuvauhti päätä huimaa!

Kastelen kasvimaata paljon enemmän kuin ennen, sillä viime vuoden keväällä satsasin uppopumppuun, jonka saa kasvimaan kaivoon ja sitten vettä voi lorottaa letkulla sen sijaan, että nostaa kaivosta ämpärillä vettä ja kantaa kastelukannussa kasveille. Olen kastellut lähes joka ilta, paitsi kun olen ollut poissa kotoa. Silti tuntui, että edes jokailtainen kastelu ei auttanut. Kuvasta voi nähdä, että koivut ovat alkaneet jo varistaa lehtiään kuivuudessa.

No, toivotaan pitkää lämmintä syksyä ilman peurojen vierailuja, niin satoa saattaa ehkä saadakin. Ja punajuuren lehdistä saa kyllä hyvää salaattia, jos eivät ennätä juurta kasvattaa.

Uusi puutarhavaja on piste iin päällä, tai kasvimaan perässä. Että onkin ihana!

Edessä kasvimaalle johtavan oven pielessä kukkii köynnösruusu Pierre de Ronsard. 

Hajuherne eli tuoksuherne Lathyrus odoratus

Kaurajuuri Tragopogon porrifolius

Mäkimeirami Origanum vulgare

Rikkaporkkana Daucus carota

Valkohietasinappi eli wasabirucola Diplotaxis erucoides