Joskus jotain viimein tapahtuu, ja myös kukkii!
Vieressä on tontin vanhaa tulikukkaa, jota nousee milloin mistäkin.
Kun tiikerililjat olivat vasta nupulla, olivat ruskosormustinkukat vedossa. Nyt odottelen, että niiden siemensato kypsyy.
Sävyllinen huippuhetki osui ruskosormustinkukkien ja Crown Princess Margareta -ruusun yhteiskukintaan.
Toisaalta pidän ajatuksesta, että tuossa ylämäen puolella onkin alimpana harkkoja, kun maavara on noin olematon. Tämä on myös rakennuksen pohjoispuoli, jossa katolta pudonnut lumi pysyy pitkään kinoksena.
Olin aina kuvitellut, että tähän tarvitaan ammattilaiset, ja toki ammattilaisjälki olisi aivan toisenlainen. On silti valtava helpotus, kun tuo vinoon painuva rakennus saatiin taas suoraksi.
Kun kerran selitin espanjalaisille arkkitehtiystäville, että talon alimpia hirsiä pitää vaihtaa, he ajattelivat, että talo pitää purkaa. Havainnollisin keino selittää operaatiota on verrata sitä auton renkaanvaihtoon. Niin tein ja ihmeissään olivat kuulijat.
Nyt taisi käydä hyvin, sillä suojaisaan paikkaan kivipengermän eteen, rusopäivänliljan huolehtivaan kainaloon ja pieneen rinteeseen, jossa vesi ei seiso, istuttamani yksilö on runsaampi kuin mikään aikaisempi. Nyt en muista lajiketta, istutuspäiväkirja on saaressa. Vietin ihanan viikonlopun Ikaalisissa entisten opiskelukavereiden ja yhteisen bändimme aikoja muistellen sekä tietysti musisoiden, enkä ole vielä palannut kotiin. Jotenkin muistaisin, että tämä on 'Siesta'.
Heikinlilja kukkii ruusutarhassa. Ihana valoisa oranssi!
Siemenpussissa luki Tagetes linnaeus, linnétagetes, mutta tietääkseni sellaista lajia ei ole olemassa.
Väri on huippuihana. Vieressä on korianteria, se huolehtii itse kylväytymisestään! Voisi olla viisasta riipiä osa varsista pois ennen kuin siemenet karisevat, sillä muuten niitä itää taas tsiljoona.
Heikinlilja Lilium henryi
Keltakaunokki Centaurea macrocephala
Korianteri Coriandrum sativum
Maa-artisokka Helianthus tuberosus
Nauha-auringonkukka Helianthus salicifolius
Ruskosormustinkukka Digitalis ferruginea
Rusopäivänlilja Hemerocallis fulva
Ryhmäsamettikukka Tagetes patula
Syyshohdekukka Helenium Autumnale-Ryhmä
Tiikerililja Lilium lancifolium
Tulikukka Verbascum
.JPEG)
.jpg)
Kelta- ja oranssikukkaiset kukkijat pääsevät oikeuksiinsa näin syyskesällä ollen kuin lyhtyjä puutarhassa.
ReplyDeleteHienosti suoristettu navetan takaseinä.
Matalammalta paistava aurinko saa keltaiset ja oranssit loistamaan.
DeleteRaikkaan herkullisilta näyttävät nuo keltaisen ja oranssin yhdistelmät. Minäkin onnistuin saamaan kesäkuun alussa kylvetyistä tagetes tenuifolioista komeita puskia ja nyt ne ovat alkaneet kukkia. Jospa ehtisin laittaa niitä ensi keväänä esikasvatukseen huhtikuussa, niin silloin niistä saisi nauttia kesäkuusta asti, niinkuin olen aiemmin tehnyt. Siellä niitä hienoja ruskosormustinkukkia nyt kukkii:-).
ReplyDeleteVoi että, miten paljon oletkaan saanut aikaan noiden rakennusten kanssa! Tuollaisten töiden jälkeen tulee varmasti huippuhyvä fiilis, kun tietää, miten hyvää ja hyödyllistä on saanut aikaan. Ja en tiedä sinusta, mutta itselleni kaikki kukkapuuhat ovat sinänsä hauskempia kuin nuo ”rankat rakennushommat”, mutta kun sellaisiakin on tehtävä eli täälläkin pitäisi siis tehdä. Tuollainen kengitys on niin mahtava aikaansaannos!
Merja
Tenuifolia on kyllä ihana! Aiempina vuosina minulla on ollut sitä, nyt kokeilin tätä toista pienikukkaista. Tästä ei toistaiseksi ole tullut ollenkaan tuollainen ihana puskamainen, mutta olisi varmaan pitänyt latvoa. Tenuifoliastahan tulee sellainen ihan itsekseen.
DeleteRuskosormustinkukkien siemenet eivät vielä ole kypsiä, mutta kirjelähetys lähtee sitten, kun on :-)
Rakennusjuttujen edistyminen on aivan huippua. En olisi itse todellakaan uskaltanut ryhtyä tunkilla nostamiseen, mutta hyvinhän se lopulta sujui, kun siippa innostui - vai pitäisikö sanoa, että ihan riehaantui, kun ei meinannut lopettaa. Naapurinkin vaja siinä suoristui :-D Ihanaa, että ei enää ole sellaisia surkean vinoja rakennuksia, jotka näyttävät siltä kuin kaatuisivat jonakin päivänä. Siitä tulee niin iso hyvä mieli ja helpotuksen tunne. Itse kyllä sahaan, nakuttelen ja maalaan, mutta tuollaiset bodarihommat eivät tosiaankaan suju.
Onpa hienoa, että navetta suoristui. Tuo keltakaunokki saa mieleen ananaksen. Sellaisen pohjoisen ananaksen.
ReplyDeleteTäällä alkaa kaikki rakennukset olla suorassa :-D
DeleteAnanas tulee minullekin mieleen, todella hauska kukka.
Kauniita värejä syksypuolen kukkijilla. On teillä ollut hommoo navetan kengittämisessä. Lopputulos on hyvä.
ReplyDeleteHommaa oli, kun tehtiin koko rykäisy alle viikossa: talonpäädyn laudoitus, vanhan saunan suoristus, tuo pikkuinen navetta ja vielä toisen talon päädyn maalauskin! Hyvä, että siippa lähti sitten takaisin kotiinsa, minulla ei olisi enää kunto kestänyt :-D
DeleteTaas tuli Sinun tekstistä "korvan taakse" laitettavaa, mm. keltakaunokki.
ReplyDeleteSe on kiva! Tilasin aikoinaan siemenet Englannista asti, sittemmin opin, että se on meilläkin perinnekasvi, vaan ei löydy taimia lähes mistään. Jos löydät – tai siemeniä – hanki ihmeessä, kiva ja helppo kasvi.
DeleteKeltaaset ja oranssit kukat sopiivat jotenki erityysen hyvin syyskesähän. Korvaavat kait jotenki vähenevää auringonpaistetta. Siälon tänä kesänä tapahtunu vaikka mitä ja pikkuusen naapuriski :) Vois siippa tulla tännekki. Täälon jokapaikka vinos, sinne sun tänne.
ReplyDeleteHyvin sanottu väreistä.
DeleteHeh, vai on sielläkin kokoelma vinoutta! Täytyypä vinkata ;-)
Jälleen kerran hatunnoston paikka navetan suoristamisessa. Kivistä maata katsoessa voin vain kuvitella, mikä työ kaivamisessa on ollut. Espanjassa taitaa olla vähemmän hirsirakennuksia ja sitä myöten myös kengittämiskokemuksia. Kiva, että ulkomaisten kävijöiden kanssa syntyy kulttuurieroista muutakin keskustelua kuin mämmi ja salmiakki.
ReplyDeleteIhanat keltakaunokit! Ananas minullekin tuli niistä mieleen.
Keltainen ja oranssi ovat erinomaisia loppukesän värejä. Enteilevät tavallaan myös ruskaa.
Kiviä riittää vaikka Espanjaan viedä... ai niin, onhan siellä omastakin takaa.
DeleteAuttamatta mieli kääntyy kohti syysasioita. Ruska on kyllä niistä mukavimpia.
Siellähän on koko tontti pian suoristettu :D Pidentäähän tuo kengittäminen ja tarvittaessa alimpien hirsien vaihtaminen kummasti rakennuksen elinikää sen lisäksi, että ryhti oikenee. Kiviäkin taitaa olla vaikka useamman pengerryksen tarpeiksi. Mikähän kivirakennelma siellä ruskopenkin luona on ollut? Nuotiopaikka? Huussi? Joku paja? Noin pienillä kivillä ei ole varmaan mitään isompaa rakennuksen perustusta tehty. Hyvin käyttökelpoisia murikoita joka tapauksessa.
ReplyDeleteSyyshohdekukat jäivät täällä niin lyhytikäisiksi, etteivät oikein ehtineet kukkiakaan. Pari tainta kukki kerran ja sitten hävisi ja varmaan yli kymmenen niitä olen siemenestä kasvatellut. Nyt en enää yritä, kun ei ole siemeniäkään jäljellä. Vaihtelu virkistää, kun hakkaa välillä päätä seinään jonkun muun kasvin kohdalla.
Aurinkoisia elokuun viimeisiä päiviä!
Tontti ei kohta enää ole rinnettä, jos sekin suoristetaan :-D Eihän tässä enää kohta tunnista tätä hökkelikokoelmaa omakseen, kun kaikki alkaa näyttää kunnolliselta.
DeleteAinakin siinä kohdassa, jossa kaivoin, on joskus ollut tie ylempänä mäessä olleelle talolle, joka on jo lahonnut pois. Ehkä sen tien jotain alustaa nuo kulmikkaanlitteät kivet olleet. Mutta tässä on ollut kylä niin monta sataa vuotta, että voi olla vanhempaakin perua. Jännää kumminkin, sillä muut kivet tuolla alueella ovat pyöreähköjä ja vieri vieressä, muinaisrantaa olen niistä ajatellut. Nuo nyt ovat muinaisrannasta kaukana.
Olen kyllä arkeologin kauhu, kun kaivan kiviä ylös maasta ja siirtelen niitä. En osaa ajatella, että voisi olla jotain arvokasta jäännettä, mutta jos oikein alkaa ajatella, saattaa kaikki jäänne olla arvokasta tietoa. Jostain asiasta.
No voi sentään, varo lommoja päässä ja seinässä! Ehkä kannattaisi kokeilla vaikka kehäkukkaa seuraavaksi.
Kiitos, mukavia päiviä sinullekin!
Vai kehäkukkaa :D No se sentään kasvaa ja kukkii. Sielläkin, mihin niitä en ole itse kylvänyt. Loistosädekukka on muuten toinen, mikä ei vaan menesty täällä.
DeleteEipä muuten täälläkään. Tai yksi kitukasvuinen sinnitteli monta vuotta, nyt sitäkään ei enää näy.
DeleteOnnittelut navetan suoristamisesta ja kengityksestä. On tosi hyvä saada hirret ylös maasta. Keltaiset ja oranssit kukat sopivat niin hyvin syksyyn ja odotettavissa olevaan ruskaan.
ReplyDeleteOli iso helpotus, ettei enää seuraava hirsivarvi ole niin suuressa lahoamisvaarassa, vaikka aika huonokuntoisia nuo alaosien hirret kyllä ovat edelleen. Toisaalta eivätköhän ne nyt vielä kestä jonkin aikaa. Ja ihanaa, ettei rakennus enää ole vinoutumassa.
DeleteKeltaisessa ja oranssissa on kypsyvän sadon tunnelmaa.
Harkot toimivat hyvin. Niillä on joku edellinen asukas korjannut navettaa ja hyvin toimii. Joskus voi vähän oikoa näissä rakennusasioissa etenkin jos sillä pelastetaan koko rakennus. Mahtava yhteensopivuus Margaretalla ja sormustinkukalla.
ReplyDeleteNiinpä, oli tärkeää saada alimmaksi romahtanut toiseksi alin hirsi nostettua ennen kuin tulee lisää tuhoa. Tuollainen ei estä täydellistä entisöintiä joskus aikanaan.
DeleteOnpa ollut toimelias kesä. Mekin on rakenneltu Lohjalla nuorten ikuisuusprojektissa. En ole samettikukkatyyppiä, mutta tuossa viimeisen kukan kuvassa on houkuttavat värit. Mukavaa loppuviikkoa♥♥
ReplyDeletePaljon on puuhaa vanhojen rakennusten kanssa.
DeletePienikukkaiset, yksinkertaiset samettikukat ovat ihan muuta kuin ne kerrotut isot pallukat. Näissä on sulokkuutta ja silti sähäkkää väriä.
Oi tuota sormustinkukkien ja ruusun yhdistelmää! Niin herkän kaunis! Olettepa olleet ahkeria ja reippaita. Vähän olen kateellinen siipasta, joka oikein innostuu rakennusten suoristamisesta. Mökillä olisi sellaiselle käyttöä. :D Me ei mieheni kanssa olla kovin taitavia rakennushommissa, eikä mieheni ole niistä oikein innostunutkaan. Onpahan upea tuo viimeinen kuva. Siinä on värit ja tarkennus täydellisesti kohdillaan. Kävisi hyvin vaikka tauluksi seinälle. Mukavaa syyskuuta!
ReplyDeleteTuli kyllä nostettua rakennuksia kymmenen vuoden edestä :-D Oma rakennusmestari olisi kyllä hyvä. Toivottavasti saatte mökillä suoristettua rakennuksia. Ehkä joku sellainen sukulainen voisi tulla kylään? Ei siinä meinaan kauaa mene, uskomatonta kyllä, ellei projekti ole tosi iso tai kirvesmiestaitoja vaativa.
DeleteTuo on ihana tuo pienikukkainen samettikukka. Juuri eilen ihastelin sen voimakasta sävyä.
Kätevää kyllä tuo hirsirakennusten kengitys ja suoristus. Ja kun sen voi tehdä itse, niin vielä parempi. Ihanan värinen syyshohdekukka!
ReplyDeleteOn tuo aika ihmeellistä, että rakennusta voi korjata ylhäältä tai alhaalta käsin.
DeleteHohdekukka on tosiaan 'Siesta'. Oikea namupala.
Kukissa havaittavissa jo ruskan värejä:)
ReplyDeleteNiin on, ihan kivoja kyllä. Piristävät sateessakin!
DeleteEnnen aikaan oli tosiaan ikävä tapa dumpata kaikenlaisia jätteitä vaan pihanperille "maatumaan". Kävimme reilu viikko sitten katsomassa erästä vanhaa pihapiiriä, jonka olisi voinut ostaa ja kodiksi kunnostaa, jos olisi halvalla saanut (ei saanut), ja siinä mietin juuri pihan kunnostamistakin, että näytti sellaiselta pihalta, josta löytyisi yllätys jos toinenkin, jos kaivuuhommiin alkaisi.
ReplyDeleteOnneksi sieltä joskus nousee kivoja ja kiinnostaviakin asioita: ehjiä vanhoja hellanluukkuja, mustepulloja ja sen sellaista.
Delete