Friday 18 August 2023

Purppuranpunaisten silmälasien läpi

 Elokuussa on puolensa. On monta purppuraisena kukkivaa kasvia!

Ensinnäkin on lemppariväriset tuoksuherneet. Lajike on suunnilleen 'Wiltshire Ripple', tosin siinä on vähän muutakin geeniperimää.

Toinen onnistuminen yksivuotisten kanssa on tumma unikko. Ystävä lähetti 'Black Peony' -pioniunikon siemeniä viime vuonna, kylvin ne astioihin, sillä ikinä ei ole kukkapenkeistä noussut mitään, kun olen niihin tuon lajikkeen siemeniä viskellyt. Astioissa ne kukkivat ja keräsin visusti talteen jokaisen siemenkodan. 
Heittelin kaikki siemenet kasvimaan nurkan istutusalueelle, joka on uusi, joten siinä oli paljasta multapintaa. Viimein unikoita iti ja muistin jopa kastella niitä samalla, kun kastelin kasvimaata. 
Heiveröisestä kasvusta päättelen, että useimpien unikoideni kohtaloksi on koitunut kuivuminen. Nämäkään eivät mitenkään olisi selvinneet elossa ilman kastelua, sillä pikku taimien kuivumista sai todistaa päivittäin siitäkin huolimatta, että kastelin. Olen yllättynyt, sillä miellän unikot kuivan paikan kasveiksi.

Samassa penkissä kukkivat pallerolaukat ja isomaksaruoho 'Strawberries and Cream'.

Viereisessä penkissä kukkii syysleimu 'Natural Feelings'. Hienon värinen. Taustalla on syreenileimu, joka on sama kuin syysleimu, mutta tarkoittanee sen vanhoja maatiaiskantoja, jos olen oikein ymmärtänyt.

Leimun vieressä kukkii lupiini – kiintoisa ajankohta. Sain niitä viime syksynä kolme, mutta kaksi taimea taisi joutua vesimyyrän suuhun. Lajike kuuluu sarjaan "Woodfield Hybrids" eli monen värisiä risteymiä. Tämä yksi on ihan kivan värinen. Laonneet heinänkorret ovat isohelmikkää.

Mustin nimikkolilja numero 2 (pantterililja kukki jo heinäkuussa) on risteymälajike 'Black Beauty'. Sen edessä kukkii keltakaunokki.

Molemmat syysvuokot, jotka ovat pysyneet hengissä, kukkivat. Ihanaa! Tämä meni kyllä jo loitolle purppurasta.

'September Charm' on tummempi. Yleensä tämä kukkii nimensä mukaisesti vasta syyskuussa.

Isompi ihme nousee sen juurelta. Japaninhiirenporras! Ehdin jo julistaa sen kuolleeksi. Se on kärsinyt kuivuudesta lähes kaikki nämä vuodet, mutta on sentään sinnitellyt elossa ainakin kymmenen vuotta tuossa. Nyt se nousi – elokuussa!

Kuivaa on silti edelleen. Se näkyy esimerkiksi kituliaista ja nuupottavista punalatvoista. Ne kaipaisivat kosteampaa. Tämä on täpläpunalatva 'Atropurpureum'.

Onneksi kärhöt tuntuvat pärjäävän. Tarhalyhtykärhö Pricess Kate on niin tavattoman ihana!

Tarhaviinikärhö Avant-Garde vasta ihana onkin, sillä se yltää jo ison verkkoaidan huipulle asti. Olen jakanut tätä kahteenkin kohtaan aidassa, mutta toinen yksilö juroo. Syynä lienevät vesimyyrät, tässäkin. Yksi alppikärhö on tästä vuoden sisään hävinnyt ja moni muukin kasvi on varsin pienilehtinen ja himmailee. Syyksi voi helposti arvella sen, että juuria on syöty.
Onneksi tämä yksi on näin kookas. Illalla, kun aurinko paistaa kukkien takaa, se on kuin taideteos.


Isomaksaruoho Hylotelephium telephium
Japaninhiirenporras Athyrium niponicum
Keltakaunokki Centaurea macrocephala
Pallerolaukka Allium sphaerocephalon
Pioniunikko Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Syysleimu ja syreenileimu Phlox paniculata
Syysvuokko Anemone hupehensis
Tarhalyhtykärhö Clematis Texensis-Ryhmä
Tarhaviinikärhö Clematis Viticella-Ryhmä
Tuoksuherne Lathyrus odoratus
Täpläpunalatva Eutrochium maculatum

27 comments :

  1. Elokuussa on joo puolensa. Myyrä ym satokin on kasvanut hyvän kokoiseksi vai mitä Musti? - Max

    ReplyDelete
    Replies
    1. Musti on epäilemättä parhaillaan kyttäämässä myyrää jossakin :-D Kyllä se varmaan viekkuuni tulee, kun menen nukkumaan, kysyn sitten. Tai haistan röyhtäilystä ;-)

      Delete
  2. 'September Charm' on tosi kaunis. Ihanasti kukkivat myös kärhösi.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jännä juttu, mutta 'September Charm' oli ensimmäinen syysvuokko, jonka istutin, ja se on edelleen elossa. Tässä välissä on kuollut ainakin kymmenen muuta syysvuokon taimea, kunnes toissa kesänä istutin tuon vaaleamman, nimettömän, joka kukkii myös.

      Delete
  3. Tuo Avant-Garde -taideteos on kyllä hieno! Syysvuokot ovat myös kauniita.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Molemmat ihania. Avant-Garde on kukkinut jo kuukauden.

      Delete

  4. Työläiselle ihan parasta hupia ja rentoutusta on uppoutua kukkaisten penkkien värihurmioon, niinkuin luennollasikin. Lähes mikään muu ei ole yhtä kivaa.
    Yritin löytää Avant Gardea tänä kesänä. Heinäkuussa vastaan tuli yksi taimi, mutta se oli niin surkeassa kunnossa, etten ostanut.
    Kiva, kun japaninhiirenportaasi pinnisti ja teki lehdyköitä. Minulla Aljonuska kärhö lähti kasvuun vasta heinäkuun lopussa, siinä on silti nyt jo nuppuja; luulin, että se on menehtynyt. Sen kukat on vähän sellaisia roikkuvia nenäliinoja, hompsuisia. Ihan vastakkaisia kauniin Princes Kate’n viimeistellyn näköisille täydellisille kukille.
    Merja

    ReplyDelete
    Replies
    1. Puutarha ja kukat ovat kyllä ihanaa rentoutumista.
      Tuo minun Avant-Garde tuli vahingossa, ostin nimittäin Purpurea Plena Elegansin, mutta sitten, kun se kukki, voi huomata, ettei se olekaan se. Ihan onnekas vahinko! PPE:ia kun on paljon useammin myynnissä, sittemmin olen hankkinut parikin sen taimea.
      On ihan ihme, että joku kasvi nousee vasta elokuussa. Tai heinäkuun lopussa! Hienoa, että Aljonushkasi nousi ja kukkiikin. Se on kyllä hauska.

      Delete
  5. Teillä on kuivaa. Meillä jäi täpläpunalatva tavallista lyhyemmäksi, kun kuivuus iski sille kasville väärään aikaan, mutta ei se nuoku. Ja unikotkin tekevät meillä saman, kuivuvat kuivassa. Täytyy ehkä alkaa laittaa unikoita vähän märempiin paikkoihin, jos ne siellä kukkisivat paremmin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Yllättävän kuivaa on. Sademittariin oli kertynyt 8 mm viikon poissaoloni aikana, ja hyttysiä on aivan sakeanaan (ja verenhimoisia ovat!), mutta silti maa on todella kuiva.
      Punalatvat kasvavat selvästi hyvin kitsaasti kuivana kesänä. Täällä ne ovat hengissä, mutta eivät ikinä mitään 1,5 -metrisiä komistuksia todellakaan.
      Unikot ehkä sietävät kuivaa hyvin sitten, kun ovat itäneet ja kasvaneet jonkin verran. Mutta niiden elon alkupuolella niitä tarvitsee selvästi kastella. Tuota märemmän paikan taktiikkaa voisi kokeilla.

      Delete
  6. Olen ajatellut syreenileimun olevan tietty, syreenin värinen lajike joka on vanhaa kantaa. Koska yleensä kun puhutana syreenileimusta, on se sellainen samanlainen liila kuin syreenin kukka. September Charm on upea! Minä taas en saa noita kerrottuja syysvuokkoja menestymään, en sitten millään.
    Avant-garde on hauska, se on kuin sellaiset villapallot joita tehtiin langasta ala-asteella.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin minäkin ajattelin, kun olin syreenileimun kuvia blogeissa nähnyt ja kovasti ihastunut. Pettymys olikin suuri, kun luotettavalta taholta hankittu syreenileimu osoittautui ruusunpunaiseksi. Kävin tässä kuussa Tommolan tilalla ja sieltä hankin sellaisen, jonka pitäisi olla syreeninliila. Tosin Eija Tommola sanoi, että jossain valossa sekin näyttää vaaleanpunaiselta. Hän kertoi, että heillä on myös punaisempaa kantaa syreenifloksia (juuri sellaista ruusunpunaista). Joten kaipa sitä sitten on useita eri sävyisiä kantoja.
      Toivottavasti joskus saat kerrotun syysvuokon menestymään! On ihme, että tuo 'September Charm' on pärjännyt vuosikaudet, se on ensimmäinen, jonka istutin. Ja sen hengissäpysyminen onkin kannustanut minua hankkimaan yhä uusia, jotka ovat järjestelmällisesti kuolleet. Paitsi tuo yksi vaalea, jonka sain Suonenjoelta toissa kesänä. Ihanaa, että viimein tärppäsi uudestaan.
      Villalankapallot, tosiaan! Tulipa elävä muistikuva :-)

      Delete
  7. Syysvuokot ovat kauniita, etenkin September Charm. Kunpa löytäisin omasta puutarhasta niille kelpaavan paikan. Katsotaan miten tämän vuoden hankinnat menestyvät.
    Jopas hiirenporras oli hitaalla päällä, kärhöjen kanssa vielä tuon myöhäisen esittäytymisen ymmärrän kun nousevat ties mistä syvyyksistä mutta tuo kieltämättä yllättää.
    Avant Garde tuntuu olevan melko varma kukkija kun omassa pihassakin kukkii varmaan parhaiten jo nuorella iällä. Toivottavasti toinenkin jurottajasi pääsee vielä kasvuvauhtiin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Eiköhän sinulla syysvuokot viihdy, kun perustat istutusalueet niin hyvin. Toivottavasti tämänvuotiset asettuvat!
      Tänä vuonna oli niin kuivaa jo toukokuusta alkaen, että ehkä hyväkin, ettei hiirenporras yrittänyt päivänvaloon kuin vasta nyt. Nyt on yökastettakin sen verran, että jo se auttaa, vaikka maa on edelleen kuivaa. Ilmeisesti täytyy vetää sähköjohdot taas kastelumaan kastelupumpulle, sillä sateita ei kovin todennäköisesti ole luvassa. Salaatit ja punajuuret kun ovat viimein kasvattaneet viisisenttiset lehdet (kylvetty toukokuussa).
      Avant-Garde on tosi kaunis. Ihanaa, että se on kasvanut noin hyvin. Vesimyyrä kyllä tuossa tekee tuhojaan, siinä on puolet puista ja puskistakin juromassa pienin lehdin ja yksi kärhö hävinnyt kokonaan.

      Delete
  8. Sinun puutarhassasi on hurjan laaja valikoima kasveja! Terkut pojille.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllähän tänne on kertynyt :-D
      kerrotaan terkut! <3

      Delete
  9. Ihania puutarhavärejä loppukesään!
    Minulla on ollut monenlaista syysvuokkoa, mutta tuppaavat katoamaan ensimmäisen talven jälkeen. Nyt on ainakin parina vuonna kukkinut yksi, luullakseni hopeasyysvuokko.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Onpa ihanaa, että viimein sielläkin on joku syysvuokko, joka pysyy!

      Delete
  10. Tarhaviinikärhö Avant-Garde on upea. Taidan pärjätä viinikärhöjen kanssa paljon paremmin kuin loistokärhöjen, joten tässä taas yksi hankinnan arvoinen ehdokas. Ehkä mielipiteeseen vaikuttaa pitkälti myös tuo hieno purppurainen väri.
    Syysvuokot menevät suoraan sieluun. September Charm on aivan ihana palleroisine nuppuineen. Näyttää kuin se olisi kerrottu, vaikka ei kai ole.
    Minäkin olen kuvitellut, että unikot pärjäisivät kuivassakin. Ei ainakaan meillä. Joka vuosi kylvän unikoiden siemeniä, mutta vain yksittäisiä saattaa jostain nousta. Vuosia kukkinut lila pioniunikkokin nousi tänä kesänä vain muutaman minikokoisen voimin. Ehkä ensi kesänä korvaan lehtikaalin unikoilla. Jospa ne viihtyvät lavakauluksessa muiden kasvimaan asukkaiden kaverina.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo on hankinnan arvoinen, mutta minulle tuo tuli vahingossa – ostin Purpurea Plena Elegansin. Mutta olen kyllä joskus nähnyt tuota ihan myynnissä oikealla nimelläänkin ;-D
      September Charm taitaa kuitenkin olla hieman kerrottu, puolikerrottu. Kun normaalisti vuokoissa on vain viisi terälehteä, on tuossa sentään lähes tuplat.
      Hyvä idea laittaa kasvimaalle unikoita. Minä olen koettanut kylvää myös niitä liiloja, mutta eipä tullut kukkia niistäkään. Hirveän harvoin ne saa kukkaan, kun siemenpussin ostaa. Kannattaisi näköjään aina kylvää astiaan tai tosiaan kasvimaapenkkiin.

      Delete
  11. Hienoja purppuransävyjä ja pari ei-niin-purppuraista syysvuokkoa. Minullakin on tunne, että nimenomaan pioniunikot tarvitsisivat oikein kunnon muhevaa multaa ja sopivasti kosteutta. Kuivemmissa penkeissä ne eivät ole oikein kukkineet täälläkään, vaikka en edes muista, milloin meillä maa olisi ollut ihan rutikuivaa. Muista yksivuotisista unikoista ei ole oikein kokemusta. Se oranssinpunainen perinneperennahirvitys (idänunikkoko se nyt oli?) kestää ainakin oikein mainiosti kuivuutta.
    Komea on Avant-Gardesi. Jännä, että kärhöjen juuret kelpaavat vesimyyrille, vaikka leinikkikasveina niiden luulisi olevan eläimille myrkyllisiä. Vai onko sitä myrkkyä sitten pelkästään kärhöjen varsissa ja lehdissä eikä niinkään juurissa?
    Kuuntelin muuten sen Nurmeksen luentosi marjoja kerätessä. Puuha keskeytyi aika usein, kun piti kurkata, mitä dioissa näkyy :D Kiva luento oli kuitenkin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo pioniunikkojuttu käy järkeen, sillä täällä on sitä hyvin kylväytyvää vanhaa vaaleanpunaista kantaa, ja sekin on onneton rääpäle kuivassa paikassa. Oranssinpunainen idänunikko on tosiaan aikamoinen värihirviö :-D
      En tiedä vesimyyrien ruuansulatuksesta. Onhan raunioyrttikin myrkyllinen, ja sen paksuja juuria ne suorastaan rakastavat. Voi myös olla, että vesimyyrät vain mylläävät maata niin, että kärhöt häiriintyvät.
      Luennolla oli tosiaan diaesitys, jonka kuviin viittasin useasti :-D

      Delete
  12. Täydellisen värisiä ihanuuksia! Minulla on syreenileimua ja kyllä sen kukat ovat aivan liilat, juuri sellaiset syreeninväriset. Kukat ovat vähän pienemmät ja se aloita kukinnan myöhemmin kuin muut leimut.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kantoja vissiin on sitten erilaisia. Olisikin ihana saada sitä punertavana!

      Delete
    2. Minä taas olen niin ihastunut kuviin siitä syreeninliilasta pienikukkaisesta, että tämä ruusunpunainen oli totaalinen pettymys. Jonka yli olen kyllä jo päässyt, mutta toivon, että nyt hankkimani uusi taimi olisi sitä syreeninliilaa.
      Minulta saat jakopalan tuosta punakukkaisesta, jos joskus muistan kaivaa sitä kun olen lähdössä sinne suuntaan!

      Delete
    3. Ja jos ei uudessa taimessa ole sitä oikeaa syreeninsävyä, niin täältä saat sellaisen.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!