Hurraa! Liljanvarsia ja ruusunlatvoja ei ole käyty syömässä. Saamme ihailla näitä ihania: tässä marhanlilja 'Claude Shride' taustanaan kiinanpioni 'Moon of Nippon'.
Ihastuttava 'Moon of Nippon' vielä omassa kuvassaan.
Tässä 'Claude Shride' oli vielä vähän enemmän nupulla. Tämä parivaljakko on ihan huippu.
Mutta ei siinä kaikki, koko Rohan on nyt tummanpunaisen ja valkoisen vallassa. Etualan tummankurjenpolvet voisikin latvoa, vaikka tuo ukkospilvimäinen hörsö onkin aika kiva. Ihan etummaisena hyvin tummalehtinen pyökki 'Rohan Weeping'. Tummakurjenpolvien takana on korkea puro-ohdake 'Atropurpureum'.
Penkin keskivaiheilla tummalehtisen japaninkirsikan alla kukkii valkoinen Winchester Cathedral, David Austinin ruusuja.
Sen eteen avautuu ihan kohta neidonruusu 'Felicité Parmentier'; ihastuttava noin 200 vuotta vanha lajike. Kukat ovat aivan hentoisen aprikoosiin vivahtavat. Tätä ei ole koskaan nähty täydessä kukassa, kun peura on aina syönyt nuppuiset latvat.
Tässä vielä Winchester Cathedral lähikuvassa, sekin on niin ihana. Sen viereen avautuu kohta aivan tummia varjoliljoja, niitä saa vielä hetken odottaa.
Yksi pitkä odotus päättyi tänään. Ostin Lepaalta marhanliljan ihan vain nimellä marhanlilja, vailla lajikenimeä, noin kymmenen vuotta sitten. Istutin sen muotopuutarhaan, jossa näin sen kukat seuraavana vuonna ja sitten se syötiin ja sitten päätin, että väri sopii paremmin Rohaniin. Sen jälkeen tätä onkin odoteltu kukkaan vuosikaudet.
Aivan ihana ruosteenoranssi sävy, muistelin tätä ruskeammaksi, mutta henkeäsalpaavan ihana joka tapauksessa! Marhanliljat taitavat järjestään olla, en tiedä, onko niihin keksittykään rumaa väriä.
Penkin loppupäässä palataan tummanpuna-valko-tunnelmiin, tosin hempeämmin. Austin-ruusu William Shakespeare 2000 ja pioni, ehkä 'Sarah Berdhardt'.
Melkoinen kukkapuketti.
Etelänruusuruohot liittyvät seuraan ja kimalaiset löytävät ne heti. Tämä raitapöksy on niin suloinen.
Pantterikin liittyy seuraan ja merkkaa tummakurjenpolvet.
Sitten se ottaa ja häipyy naapurin talon alle vaanimaan.
Juuri kun ehdin hehkuttaa 'Black Beauty' -mustaseljan ensimmäisiä kukkia ikinä, kävi peura latvomassa puskan risuaidan ulkopuolelta käsin, samassa meni viereisen asterin ja luppion latvat. Mutta onneksi seljassa oli yksi pienempi kukinto alempana, ihastellaan sitä sitten! Olisi vaan ihan kiva, että puska joskus kasvaisi polvenkorkuista korkeammaksi.
Mutta onneksi, onneksi liljoja ja ruusuja ei ole syöty! Penkin keskivaiheilla on kookas lipstikkapuska, se näkyy marhanliljan ja pionin takana. Loppupäässä on vielä yksi punainen ruusu, jota en ole esitellyt.
The Prince on myös Austin-ruusuja, mutta ymmärtääkseni tätä ei enää myydä, ainakaan Austinin toimesta. Tämä on melko samanlainen kuin Shakespeare, mutta kitukasvuisempi. Kukka ei niin vaihda väriä purppuraan vanhetessaan. Ihan kiva tämäkin, mutta jää selvästi Shakespearen varjoon kasvukunnossa.
Kohta tämä loppupään ruusu-pionikimara saa purppuranpunaista lisäpotkua 'Madame Julia Correvon' -tarhaviinikärhöstä.
Rohanin loppuosaa nähtynä kauempaa, matara-heinärehotuksen yli.
Koska tämä on liian pinkki Rohaniin, mutta nimi on 'Duchesse de Rohan', asustaa tämä portlandruusu Rohanin päädyssä olevan kivipenkereen päällä. Vasta aivan alimmat kukat ovat auki. Pensas on kasvanut hienosti kokoa vain muutamassa vuodessa. Tämä on juuri sen värinen ruusu, jota en muuten huolisi, mutta oli pakko hankkia nimen takia.
Saman kivipenkereen alla, nurmikäytävän toisella puolella kuin Rohan, on uusi ruusu-heinätarha, jonka aloitin vasta toissa syksynä. Päätyyn istutin sammalruusun, jossa ei ollut muuta nimeä kuin "centifolia muscosa" eli sammalruusu, lajikkeesta ei siten hajua. Sen takana on hieman laonnut isohelmikkä 'Atropurpurea' ja söpö kivikkotörmäkukka 'Pink Mist' – tässä penkissä on huomattavasti hempeämpi meininki kuin vastapäisessä Rohanissa, näköjään.
Sammalruusuille luonteenomaista on "sammal" etenkin kukkanupuissa. Siinä on ihastuttava metsäinen aromi, kun sitä hieman hypistelee ja nuuhkaisee sormia.
Ohhoh, maratooni tämäkin ja ruusuasioissa päästiin vasta alkuun.
Ruusuisaa heinäkuuta!
David Austin -ruusut luetaan puistoruusuihin, Rosa Puistoruusu-Ryhmä
Etelänruusuruoho – Knautia macedonica
Isohelmikkä – Melica altissima
Kiinanpioni – Paeonia lactiflora
Kiviikotörmäkukka – Scabiosa columbaria
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Mustaselja – Sambucus nigra
Neidonruusu – Rosa Alba-Ryhmä
Portlandruusu – Rosa Portland-Ryhmä
Puro-ohdake – Cirsium rivulare
Sammalruusu – Rosa Centifolia Muscosa -Ryhmä
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Tummakurjenpolvi – Geranium phaeum
.JPEG)
.jpg)
Ruusumaratonin ovat paljon miellyttävämpiä lukea kuin edes kuvitella juoksevansa oikeaa maraton-matkaa. Näitä maratoneja ihan odotan.
ReplyDeleteOnneksi peurat eivät ole päässeet tekemään enempää tuhoja, tuokin aidan vierustuho on kurja.
Marhanliljoja on vaikea löytää, nuo sinun marjhanliljasi ovat kauniita. Toki ruusut myös.
Saitteko sateira?
No hitsi, mittariin on kertynyt viimeisen vuorokauden aikana vain 2,5 mm. Ei sillä ihan juhlimaan päästä, vaikka ynnäisikin toissapäiväisen 0,3 mm. Toivon, että saadaan vielä sadetta - joitakin harmaita pilviä on näkyvissä, vaikka on sinistä taivastakin.
DeleteTässä ei tule kramppi, maitohapot ja muut karmeat asiat :-D
Marhanliljoja on tosiaan aika vaikea löytää! Sipulitjamukulat.fi eli ruotsalainen Lökar och Knölar avaa ymmärtääkseni tänään syksyn sipulivalikoimansa, heillä on melko montaa sorttia. Tuo nyt jo komea Claude Shride on hankittu Viherpeukaloilta.
Kiitos vinkistä. Lähti tilaus Lökar ja Knölar-kauppaan, josta klikkasin aika monta (erilaista) sipulia. Nimittäin marhanliljat olivat yksi vuoden 2020 tavoite puutarhan saralla.
DeleteKiva kuulla! Olen Lökar & knölar -puodin Suomen kääntäjä ja edustaja, ilmeisesti syksyn uutuudet oli jo julkaistu, en ollut vielä saanut tietoa muuta kuin että suunnitelmissa oli tälle päivälle.
Delete(Kävin kurkistamassa sivuston ja näyttää siltä, että kaikki viimeksikin kääntämäni löytyy jo sieltä).
No niin, kohta sinulla niitä on! Yksi varoituksen sana: joskus ne nousevat hyvin jo ekana vuonna ja kukkivat, joskus kasvattavat juuria mullassa ilmestymättä mullan pinnalle vuoteen tai ylikin. Istutuspaikat kannattaa merkitä.
Rohanin alue on tosi viehättävä. Marhanliljat erityisesti, ylväinä kaiken muun ihanan yllä. Niiden värit sointuvat kauniisti ruosteisiin tukiin, ruusuihin ja ohdakkeisiin. Ihan syötävän kaunis kukkapenkki.
ReplyDeleteIhanat värit minustakin, vaikka on siellä enemmän punaista ja jopa vaaleanpunaista kuin oli ajatellut – olin miettinyt sitä enemmän tumma-valko-dramaattiseksi. Mutta nuo kaikki punaiset kukat ovat oikeastaan aika ihania tummien lehtien tukena.
DeleteUpeita marhanliljan värejä, etenkin tuo tumma. Ja nuo Austin-ruusut, joka vuosi yhtä ihailtavat. Täällä kovan tuulen saattelemana tullut yli 60mm vesiryöppy sai ruusutkin notkumaan, kohta pitää lähteä tarkastamaan vauriot.
ReplyDeleteTe saittekin hyvän määrän vettä! Tännekin odotin enemmän, mutta saldo jäi vain 2,5:een. Toivottavasti pahoja vaurioita ei löydy. Ikävää, kun rankkasade sattuu parhaaseen ruusu- ja pioniaikaan.
DeleteVoi ihanuus noita ruusuja ja mikä väri tuossa liljassa!
ReplyDeleteTuo tummanpunainen väri on aivan syötävän ihana.
DeleteMeillä Claude Shride suivaantui jostain ja katosi. Käsittämätöntä, on vielä häkissä eli en voi syyttää myyriäkään kun sipuli on ollut suojassa. Tuo oranssi on aika ihana! Ja tummakurjenpolvi!! Miten minulla on mennyt ohi noin kaunis kasvi! Kiitos Saila, nyt on pakko hankkia sitä!
ReplyDeleteNo voi itku. Näistä ei aina tiedä, mitä tapahtuu. Nyt odotan kukkaan yhtä marhanliljaa, joka pysyi 2 vuotta (!) istuttamisen jälkeen maan sisällä, vasta tänä vuonna tekee kukkavarren, viime vuonna ilmestyi yksi lehtivarsi.
DeleteTummakurjenpolvi tekee paljon siementaimia, ja jotkut sitä siitä moittivat, mutta ne on kyllä maailman helpoin kitkeä, sen kun nyhtää kevyesti, juuret ovat hennot isollakin kasvilla.
Valloittavan kauniita ruusuja! Punainen ja pinkki ovat mun mieleeni erityisesti. Meillä alkoi juuri kukkimaan neidonruusu, tarkemmasta nimestä en tiedä, mutta luulen sen olevan neidonruusu, isot, herkät vaaleanpunaiset nuokkuvat kukat. Voi pikku- Mustia kun on taas niin komeana häntä hauskassa asennossa<3<3 Reviirimerkinnät tehtynä, sateiden jälkeen uudet taas tehtävä. Kiva kun Musti saa siellä vapaasti toteuttaa itseään, laajalla alueella ja itsenäisesti, ja Ransu myös, naapurienkin puolella. Siellä on kivoja, kissaystävällisiä ihmisiä! Todellista, aitoa kissan luontaista elämää!
ReplyDeleteT:Musti-fani
Musti on kova poika merkkaamaan, mutta isäntänä se on tietysti sen työtä. Onneksi kaikki naapurit ovat eläinystävällisiä, nuo vastapäiset naapurit oikein kissaihmisiä ja iloisia, että Musti hoitaa hiiret ja myyrät tontilta ympäri vuoden.
DeleteNeidonruusut ovat joko valkoisia tai vaalean vaaleanpunaisia, aivan ihania!
Voi kurja noita peuroja, luulisi niille riittävän herkkuja joutomaillakin. Tänne on jäänyt yksi kuriton vasa, joka ehti jo parturoida syysleimut ja perunanvarretkin maistuivat. Emo ja sisarus ovat häippässeet, mutta tämä jäi tänne tuholaiseksi.
ReplyDeleteOnneksi sinulla riittää kukkaloistoa sorkkajaloista huolimatta. Minulla tummakurjenpolvet ovat riehaantuneet rikkaruohoiksi, juuri ennen sateita leikkasin kasvustot alas, ettei enää siementäisi.
Terkkuja pojille!
Pojat kiittävät terkuista ja terkkuja sinne ihanalle Nerolle!
DeleteVoi miten ikävää, että yksi päätti jäädä asumaan. Hyvää perunasatoa on turha odottaa peurojen kanssa, perunanvarret tuntuvat olevan oikein herkkua. Tänäkin vuonna, vaikka tonttini on aidattu, kävi jonakin yönä joku popsimassa yhden penkin perunan ja malvan varret, mutta eipä onneksi hoksannut, että minulla on perunaa neljässä muussakin penkissä. Nyt on toiveita jonkinlaisesta sadosta. Toivottavasti sinulle jäi vielä perunanvarsia johonkin, että saat kunnon satoa.
Ihanat kuvat ja voi miten upea kontrasti tuon parivaljakon kesken. Valkoinen ja tummanpunainen sopivat niin kauniisti yhteen! Leppoisaa alkanutta heinäkuuta ja ihania kesähetkiä sinne teille♥
ReplyDeleteNiinpä sopivat, valkoinen raikastaa tummanpunaista. Kiitos, samoin sinne, aurinkoista heinäkuuta!
DeleteSiellä näyttää aurinkoiselta, täällä on satanut ja paistanut vuoronperään tänään...tällä hetkellä paistaa.
ReplyDeleteTäällä ei oikein kunnolla satanut vielä, tänään on täälläkin ollut puolipilvistä. Sateet vain kiertävät!
DeleteEnpä ole ennen nähnyt noin sammalista nuppua, tosin sammalruusuihin perehtynytkään. Hyvä, että Musti jaksaa merkata, meillä toinen merkkaa auton ja rajapuut. (Toinen sai tehtävän: kurpitsaa menin kastelemaan ja lehdet olivat oudosti lähes maan sisällä. Siellä oli onkalo, ei enää kurpitsaa, ja valitin myyrävastaavalle joka kyllä hoitaa, mutta kukaan ei kaikkea aina ehdi.) Hyvää kesää ja sopivasti sateita teille! mk
ReplyDeleteToivottavasti myyrävastaava pian hoitelee kurpitsavarkaan, joka törkeästi hyökkäsi maan alta käsin! :-D
DeleteKiitos, sateita täällä yhä toivotaan, niin vähän tuli.
Todella kaunis yhdistelmä tummaa punaa ja valkoista! Onneksi peurat ovat vieläkin pysyneet ulkopuolella, vaikka yritystä on aidan takaakin syödä.
ReplyDeleteMeillä satoi eilen 74 mm ja aikamoinen tuuli lisänä illalla, onneksi ei pahoja tuhoja tullut.
Mukava kuulla, että tuhot olivat olosuhteisiin nähden kohtuulliset! Hirmuinen tuo sademäärä, kadehdittava myös. Täällä tuli vain 2,5 mm, joten kastelemaan joutuu yhä vain, kun tuuli kuivattaa edelleen. Katsoin juuri säätiedotuksen ja loppuviikoksi on niin monta lupaavaa matalapainetta tulossa, että jonkun niistä on pakko pudottaa vedet viimein tännekin!
DeleteTuo Claude Shride on niin upea! Huokaus tuota väriä. Nyt kun näin sen, niin muistan että olen sellaisen ehkä pari vuotta sitten istuttanut jonnekin itsekin. Ei ole näkynyt, mutta kerroitkin tuossa jo aikaisemmin, että saattaa mennä aikaa ennen kuin ilmaantuvat näkyville. Pidän siis toivoa edelleen yllä.
ReplyDeleteOnpa mahtavaa, että aitaaminen on tuottanut tulosta ja kukintaa luvassa ilman täydellistä peuratuhoa.
Voi että, toivottavasti se sieltä vielä nousee. Itsekin muistin juuri pari liljaa, joista ei nyt näy mitään - tai siirsinkö ne syksyllä... en löydä tietoa puutarhapäiväkirjastakaan. On nää outoja juttuja, mutta on lohduttavaa tietää, että sipuli maan alla saattaa hyvinkin olla elossa.
DeleteOoh, miten upeita marhanliljoja. Nimetön oranssi on todella hienon värinen. Sen verran paljon tykkään marhanliljoista, etten usko rumaa vastaan tulevankaan.
ReplyDeleteMinunkin sammalruusuni on "vain" Centifolia Muscosa". Kukka on muodoltaan samanlainen, mutta tummemman pinkki. Hansa-ruusun kukkiessa vieressä on värit ovat samat, mutta kukka aivan erilainen.
Siinä tapauksessa olen iloinen, että minun nimetön sammalruusuni osoittautui juuri tuon väriseksi kuin on, Hansa olisi minulle liian pinkki. Tuollainen pehmoinen vaaleanpunainen sen sijaan oikein mieleinen. Pitäisi varmaan vielä hankkia Nuits de Young tai joku muu tumma.
DeleteOijoi, miten hurmaava marhanlilja ensimmäisessä kuvassa <3 Valkoinen tuo sen upeasti esille. Ihana kukkapuketti muodostuu Bernhardtista ja Shakespearesta! Eikö muka peuroille ole heinää riittämiin aidan ulkopuolella! Röyhkeää kurotella aidan läpi napsimaan seljankukkia! Kivikkotörmäkukka on oikein söpö. Minä hankin keväällä heräteostoksena juuri saman lajikkeen, kun oli niin nätin näköinen taimi sopivasti käden ulottuvilla. Toivon todella, että se selviää ensi talvesta tai jos ei selviä, niin saan siitä kesän aikana tarpeeksi paljon ja kaiken lisäksi itäviä siemeniä talteen. Mukavaa illanjatkoa!
ReplyDeleteClaude Shride on marhanliljojen parhaimmistoa, vaikka ne kaikki ovat kyllä aika ihania ;-) Tuo voimakas punainen, joka ei silti ole päällekäyvä, on vain niin hieno.
DeletePeurat ovat ihan törkeitä ja syövät kaiken minkä voivat. Olen jatkuvassa pelossa, että joku aamu verhot avatessani on taas liljat ja ruusunnuput syöty, mutta toistaiseksi ei - aivan mahtavaa. Tuo pieni aidan takaa syöty osa on niin minimaalinen tuho, ettei siitä oikein voi olla vihainenkaan, kiitollisuus niistä kaikista, joita EI ole syöty, on niin vahva.
Toivottavasti sinun pinkki sumusi kestää hyvin talven! Toivon omaltanikin nopeaa kasvua ja leviämistä, mielellään koko penkkiin ruusujen ja heinien väleihin, ei paineita törmäkukka...