Kylvimme kasvimaan Mustin kanssa suurella innolla ja tohinalla 7.5. kirsikkaluumun kukkiessa. Pavutkin, vaikka oli niin kylmää, mutta en jaksa sählätä monen eri kylvön kanssa. Samassa hötäkässä menivät esikasvatetut hajuherneetkin penkkeihin.
Noin viikon ajan muistin kastella, sitten tuota noin niin. Unohdin kokonaan viikkokausiksi koko kasvimaan.
Miksi aina käy näin.
Onneksi tähtäsin vähän ylemmäs, muuten kuvassa olisi vain multaa ja salaattiseoksen kuivia korppulehtiä. Kuin ihmeen kaupalla yksi papu iti eikä kuollut kylmään eikä kuivuuteen. Lisäksi korianterin itse siementämiin taimiin voi aina luottaa.
Ystävän tuoma mansikkakin viihtyy parsapenkissä, eikä sitä tänä vuonna ole peurakaan käynyt syömässä. Parsaa toki söin monta viikkoa hyvällä ruokahalulla, siitä saa aina satoa, vaikka ei kastelekaan.
Taimmaisessa betonirenkaassa on rehotus...
... Itsekseen kylväytyneisiin pioniunikoihin voi myös aina luottaa! Muu rehotus on ylivuotista maustekirveliä (lajike 'Vertissimo'), seassa on myös perunoita, jotka istutin jo huhtikuussa. Niitäkään ei ole vielä syöty, tosin luulen tuon rehotuksen olevan aika hyvä harhautus. Toisesta penkistä nimittäin on jokunen perunannaatti hävinnyt. Mutta suureksi ilokseni se on ollut tänä kesänä ainokainen peuravierailu kasvimaalleni, toistaiseksi.
Vanhaan sänkyyn tehdyssä penkissä on myös melko tyhjää. Pari kehäkukkaa on itänyt, ja esikasvatetuista 'di Chioggia' -sikureista toinen on yhä hengissä ja alkaa muodostaa lehtiin tunnusomaisia laikkuja.
'Rouge Grenobloise' -keräsalaatti on puolestaan suoriutunut hämmästyttävästi ilman vettä! Keväällä harmitti, kun en mistään löytänyt viime vuonna niin mainiosti satoa kuivuudessa tuottaneen 'Ovired' -roomansalaatin siemeniä, mutta nyt ei enää harmita.
Sain kasan daalian juurakoita enkä keksinyt niille muutakaan paikkaa kuin kaikki kasvimaan tyhjät ruudut, niinpä daalian nousevia versoja näkyy nyt siellä täällä.
Yksi taimi 'Magentaspreen' -jättisavikkaa on myös selvinnyt kuivuudesta juuri ja juuri. Harmi, olisi ollut ihan kiinnostavaa saada näistä enemmänkin satoa. Onneksi sentään on tämä yksi jäljellä, yritän nyt pitää sen hengissä.
Olen aiemminkin maininnut olevani hyödytön hyötyviljelijä. Ajatukset vain ovat aina muualla paitsi kasvimaalla (no ovat ne sielläkin useammin kuin vaikkapa kirjanpidossa).
Niinpä: onneksi on monivuotiset! Parsan lisäksi yrtit, jotka voivat paksusti. Salvia ja timjami ovat yhtä aikaa kukkiessaan aikamoinen näky.
Niiden hirsi-kohopenkki lahoaa kohta lopullisesti, mutta se ei paljon yrttien menoa lannista. En ole varma, miten saan nuo järkevästi kaivettua ylös ja istutettua uuteen penkkiin, kun sellaisen aikanaan teen. Mielessä on myös käynyt rakentaa näiden ympärille jotenkin uusi penkki, jotta ei tarvitsisi siirtää. Puskilla on meinaan kokoa.
Tavalliset sipulit ja valkosipulit eivät minulla kasva kokoa vuodesta toiseen lainkaan, mutta olen todella tyytyväinen ystävän aikanaan antamaan pillisipuliin. Siitä saa herkullisia sipulinversoja jo varhaiskeväästä alkaen.
Kasvimaan vieressä on kaksi karhunvattua tai jotakin sinne päin.
Hämmästyin, kun toinen niistä, 'Loch Ness', on tehnyt monta kukkaa. Kasvi on vasta tosi pieni vielä!
Ihanaa, rrrrrakastan karhunvattuja (ja sentapaisia). Hyvä, Nessie!
Mutta ihan lopuksi on hehkutettava hyödyttömän hyötyviljelijän pelastusta. Esikasvattamani hajuherneet ovat, vastoin kaikkia järjen ääniä, kasvaneet ja aloittaneet kukinnan. Niin täällä kasvimaalla kuin muotopuutarhassakin. Vaikka en kastellut niitäkään viikkokausiin. Sen sijaan suorakylvetyt, joiden luulisi selviävän paremmin, ovat kaikki kuolleet yhtä lukuun ottamatta.
Keräsin viime vuonna siemeniä ihanimmista tietämistäni lajikkeista, joita ovat 'Wiltshire Ripple' ja Chiltern Seedsin Mulberry mix (jossa on kolmea eri väriä valkoisesta mulperinviolettiin). Koska koronan takia pystyin kerrankin olemaan pitkän kevätajan keskeytyksettä kotona, päätin esikasvattaa. Esikasvatettavia lajeja ei vain juurikaan ollut, niinpä otin siemenpusseista sitä sun tätä, muun muassa hajuherneitä.
Suureksi ilokseni Wiltshire + Mulberry -seoksesta kaikki kukat ovat juuri niin ihanan värisiä kuin toivoinkin. Tämä vaaleanpunainen tummemmilla läiskillä erilainen kuin viimevuotiset, mutta muuten väritys noudattaa juuri emotaimien ihanaa sävykimaraa.
Tässä on juuri niitä kaikkein ihanimpia: nuo Wiltshire-viininpuna-valkoiset ja yksi iiiihana tumma violettisävyinen ja sitten vielä jokunen täysin valkoinen.
Pioniunikot ovat kaikeksi onneksi löytäneet tiensä tähänkin kasvimaapenkkiin, ja viimevuotiset kamomillasauniot ovat kylväytyneet hyvin itse, ja sitten on nuo siunatut hajuherneet. Muuten tässä ei paljon mitään olisi, ja nyt on aika paljonkin.
Loppuun täytyy kuitenkin huomauttaa, että jos raparperi retkottaakin, koska en ole kerännyt siitä tänä vuonna varttakaan (vaikka ostin ystävän kannustamana vaniljakastikkeen, mutta jouduin toteamaan, että vaniljakastike jääkaapissa ei edesauta raparperipiirakan muodostumista), niin yhdestä keittiöhommasta en yleensä luista. Se on seljankukkamehun teko, se on liian hyvää!
Tänä vuonna kukkia on niin runsaasti, että niistä riittää vielä toiseenkin satsiin.
Huithapeli kasvimaalla on hieman huithapeli muutenkin. Merkkipäivätkin tahtovat unohtua. Huomasin edellistä postausta tehdessäni, että sitä edellinen oli ollut 2222. postaukseni, aika hauska numero. Unohdin sitten sen mainita, joten juhlistetaan nyt 2224:ttä postaustani. Kiva, kun olette pysyneet lukijoina!
Hajuherne – Lathyrus odoratus
Jättisavikka – Chenopodium giganteum
Kamomillasaunio – Matricaria chamomilla
Karhunvattu – Rubus Karhunvattu-Ryhmä
Keräsalaatti – Lactuca sativa Capitata-Ryhmä
Kirsikkaluumu – Prunus cerasifera
Maustekirveli – Anthriscus cerefolium
Mustaselja – Sambucus nigra
Pillisipuli – Allium fistulosum
Pioniunikko – Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä
Salvia – Salvia officinalis
Sikuri – Cichorium intybus
Timjami – Thymus vulgaris
.JPEG)
.jpg)
No, ensi vuonna uudestaan jos vaikka kerrankin ei olisi siellä kuiva alkukesä. Tuoksuherneet ovat kasvaneet tänä vuonna loistavasti. Nuo sinun lajikkeesi ovat ihania, minulla on vain yksivärisiä mutta iloa tuottavat nekin.
ReplyDeleteSalaattia saa kastella hämmästyttävän paljon tai se alkaa maistua kitkerältä, melkein saa pitää seisovassa vedessä niin on syötävää.
Pioniunikot ovat monen paikan pelastus.
Jos vain muistan, voisin kerätä sinulle siemeniä, näistä tulisi kivaa vaihtelua yksivärisiisi.
DeleteHmm, en ole vielä syönyt tuota salaattia kuin kaupasta ostetun joukossa, voi olla, että tulisi melko tymäkkää, jos tuota pelkästään söisi. Mutta syö sitäkin ennemmin kuin on ilman salaattia.
Pioniunikko on ihan mahdoton siementämään, siis tuo vanha, olen kaupan siemeniä yrittänyt kylvää vuosikaudet enkä ole saanut niistä kukan kukkaa. Outoa. Mutta nyt olen ihan iloinen, että tuossa kasvimaapenkissä on silmäniloa, vaikka ei noista kukista mitään varsinaista hyötyä olekaan.
Mainio piristys tuo sinänsä tylsä totuus ettei vaniljakastike edesauta raparperipiirakan muodostumista! Olen monesta vastaavasta ilmiöstä odottanut hämäävää helpotusta pieniin oikaisuihin ja melkein onnistunut.
ReplyDeleteEhkä se jonakin kertana vielä onnistuu!
DeleteKyllä kuivuus kuvasti verottaa kasvua. Heti eron huomaa kun vettä on satanut. Sitä nyt tuli vihdoin meillekkin ja heti alkoi ruskeat nurmikot väriää vihreäksi muuttamaan.
ReplyDeleteIhmeen pienikin määrä sadetta tekee puutarhan jo vehreämmäksi. Nurmikko aloittaa kasvun varmaan samalla hetkellä, kun ensimmäinen tippa putoaa :-D
DeleteLämpimät onnittelut maagisesta lukemasta! Koronakevään(kö) ansiosta postaustahtisi on ollut kiitettävän aktiivista. Takuuvarmasti pysyttelen lukijana.
ReplyDeleteJospa otat hyötyviljelypaikat muiden kasvi-ihanuuksien käyttöön. Istutat kaikkia erikoisuuksia entisen lisäksi.
Olen viime aikoina ollut laiska leipoja ja siksi muhkea raparperikasvusto on turhaan odottanut noutajaa. Niinpä tein rapskuista helppoa mehua, joka on mukavan kirpakkaa janojuomaa. Seuraavaan satsiin lisään mustaherukan lehtiä.
Kiva kuulla, ettei vaniljakastike jääkaapissa auta rapskupiirakan valmistumisessa. Minulla on kinuskikastike odottamassa vaniljajäätelöä. Homman helppoudesta huolimatta asia ei näytä edistyvän ollenkaan.
Ihana koronakevät on vaikuttanut, sillä normaalisti joudun olemaan paljon poissa kotoa keväisin eikä silloin tietenkään ole niin paljon raportoitavaa. Tuskin yllän enää 2010-luvun alun vuositahtiin, en tajua, miten silloin ennätin blogata niin aktiivisesti. Mutta luulen, että sitä edesauttoi se, että silloin oli iso määrä aivan ihania blogeja, moni silloin aloitti bloggaamisen ja onneksi osa on yhä, kuten sinä. Siinä yhteisössä oli sitä jotakin. Mutta montaa blogia niiltä vuosilta on suorastaan ikävä, usein yhä ajattelen, mitähän sinne ja sinne kuuluu.
DeleteKoristekasvien täyttämät hyötypenkit saisivat takuuvarmasti parempaa hoitoa, mutta toisaalta haluan ehdottomasti kasvattaa edes vähän omaa perunaa, sillä rakastan perunaa - ja salaattia, kun kauppa on tuntien laivamatkan päässä. Keväällä kylväminen on niin kivaa, että pelkästään sen ilon takia kai kannattaa noita viljelylaatikoita pitää. Tajusin muuten juuri, että osa salaateista odottaa siemenpussilaatikossa keskikesän kylvöä, nehän pitää kylvää, tietysti! Miksen sitäkään muistanut :-D
Voi, jännä juttu nuo jääkaappiprojektit, miksei etene :-D Vähän sama kuin imurin laittaminen keskelle lattiaa siinä toivossa, että imurointi käynnistyy. Siinä siihen sitten kompastuu, mutta nurkat ei puhdistu, kumma kyllä.
Onko kukaan muu kommentoinut, että Lökar&Knölarin suomenkielisillä sivuilla luomusivun klikkauskohta menee kassan päälle ja silloin ei kassaa saa auki. Kokeilin sekä pöytäkoneella ja läppärillä samoin tuloksin. Kysyn vielä it-tueltani, josko hänellä olisi kikkakakkonen asiaan.
DeleteEipä it-tukikaan keksinyt ratkaisua, joten rekisteröidyin asiakkaaksi ja tein tilauksen ruotsinkielisten sivujen kautta.
DeleteSuomenkieliset otsikkonimet ovat sen verran pidempiä ja vievät enemmän tilaa (fontti isompi), ettei tila vaakasuorassa riitä. Testasin asiaa myös vaihtamalla Firefoxin MS:n Edgeksi, mutta ei sekään auttanut.
Ahaa, kiitos paljon kun kerrot! Ei ole tuota ongelmaa tullut muuta kautta tietoon ja nyt toivon, että osaan esittää ongelman sivujen tekijälle ruotsiksi jotenkin ymmärrettävästi :-D
DeleteHitsi, omalla Mac Safarilla en näe, missä vika on. Onneksi mulla on joku vanha Firefox-versio, nyt näen ja hiffaan. Luulen, että mun täytyy ensin kokeilla, jos saan lyhennettyä otsikoita, se ratkaisisi, mutta saa nähdä. Muuten menee raportti tukeen. Kiitos sinulle!
DeleteVoisin kuvitella, että ongelma on monilla muillakin. Ehkä näin loma-aikaan tilauksia ei ole vielä tehty ja siten ongelma on jäänyt piiloon. Tai sitten ihmisten koneissa on vanhoja järjestelmiä (tai muilla on Apple). Kummassakin tietokoneessani on Windows10:n tuorein versio MS:n Edge-selaimella. Ukkokulta laittoi vaihtoehtoiseksi selaimeksi molempiin koneisiin myös Firefoxin, jota käytän halutessani vähemmmän mainoksia.
DeleteKokeilin, mitä tapahtuu, jos vaihdan ruotsinkielisillä sivuilla kielen suomeksi. Kävi samoin eli vaihtoehdoksi jäi kirjautua ja tilata ruotsinkielisillä sivuilla. Homma hoitui, joten siinä mielessä ei hätää. Monille vieras kieli voi kuitenkin olla este.
Eiköhän ratkaisu ongelmaan löydy. Tsemppiä korjaamiseen!
Tuo on kyllä harmillinen juttu ja johtuu nyt siitä, että tuli uusi tuotekategoria, se luomu. Mutta ihmettelen, kun omalla Safari-selaimellani niitä otsikoita ei ole yläpalkissa lainkaan - miksi it-ryhmä on päättänyt pitää sen joissakin selaimissa. Ehkä he eivät ole tajunneet katsoa kaikilla selaimilla, miltä se näyttää. Joka tapauksessa laitoin kuvan ja viestiä eteenpäin, eiköhän ongelma ratkea. Suurkiitos sinulle, kun jaksoit raportoida ja myös säheltää jotta sait tehtyä tilauksen!
DeleteAika monta postausta jo! Minä en ole todellakaan hyvä hyötyviljelijä, eikä tänä vuonna myöskään esikasvatus oikein lähtenyt käyntiin. Onnekseni naapurilla esikasvatus tuotti myös ylimääräisiä taimia. Minulla kasvimaalle tuo vehreyttä mm ruohosipuli ja oregano. Ne voivat hyvin, kun kasvavat omaan tahtiinsa.
ReplyDeleteSinulla on se ihana naapuri! Ja nämä monivuotiset yrtit ovat kyllä pelastus. Sinäkin olet blogannut ihanan pitkään, tästä tulee sellainen kirjeystävyys-olo ja puutarhasi kuulumisia on aina kiva lukea.
DeleteMahtavat pioniunikot sekä salvia ja timjami! Harmitus, ettei hyötyviljely mennyt tällä kertaa ihan nappiin. Mä niin samaistuin tähän kirjoitukseen! Tein hyvissä ajoin keväällä hyvän kokoisen perunapenkin, ja pistelin siemenperunat toukokuun alussa maahan. Nyt tällä viikolla menin into piukas "hakemaan perunoita" uutta satoa, voisulaa sen kans ja silleen.. Nuppineulan pään kokoisia suurennuslasilla havaittavia alkuja vaan. Pah. Pitkää, puolen metrin vartta vaan kasvaa horottavat, muttei niistä kyllä mitään satoa saada. Ikinä. Äkkiä kauppaan ja hiljaa muuten koko asiasta. Onneksi täällä voi anonyymisti avautua. Ihan kuin en ikinä olis mitään kasvattanut, vaikka lähes ikäni maalla asunut.
ReplyDeleteT: Musti-fani
No voi hitsi, kohtalotoveri! Se on kumma, kun joskus ei onnistu ollenkaan. Joskus onnistuu jonkin verran, tosi hyvin onnistun vain noiden yrttien kanssa, jotka kasvavat vuodesta toiseen ihan itsekseen ja ilman kastelua.
DeleteOmat perunat olisivat todella maukkaita, suoraan maasta kattilaan, toivotaan, että satoa vielä tulee! Mulla kävi muuten noin mukulasellereiden kanssa viime vuonna, ostin oikein valmiit taimet ja kun syksyllä nostin, ei löytynyt mukulan mukulaa, pelkkää juurakkoa joka taimessa. Jätin pari maahan kasvamaan, niitä näkyy vähän yhdessä kuvassa taustalla, jos se mukula vaikka sieltä ilmestyisi tänä vuonna.
Heh, tutulta kuulostaa kasvimaapuuhat. Tänään juuri katsoin, että joitakin kylvöksiä olisi saanut kastella vähän useammin alussa. Porkkanoita kylvin sekä syksyllä että pariin kertaan keväällä ja nyt on kasvamassa ehkä 20 tainta. Hirmuista tilanhaaskausta, kun on taimi siellä toinen täällä. Ehkä kylvän niiden väleihin rucolaa. Ötökät nimittäin söivät edellisen kylvöksen reikäisiksi :D Kaikki nopeasti itävät sopivat näemmä minun kasvimaanhoitotyyliini ja loput pärjäävät sen mukaan, tuleeko taivaalta vettä ai porottaako aurinko koko ajan. Esikasvatetut taimetkin lähtevät edes jollain lailla kasvuun, kunhan itävät ensin. Ruusupapujen kanssa oli ongelmia, teinpä miten päin tahansa. Onneksi muut pavut itivät ihan hyvin ja osa jo kukkiikin. Monivuotiset sentään kasvavat uskollisesti vuosi toisensa jälkeen. Paitsi timjamit, joille viime talvi oli aivan liian raaka ja heittivät joka ikinen henkensä. Ei niistä yksikään kyllä ollut noin mahtava puska kuin sinun timjamisi. Huikea pari kukkivan salvian kanssa! Siellä varmaan kuhina käy aurinkoisella säällä?
ReplyDeleteIhanat tuoksuherneet! Tuollaiset ihanan hempeät sävyt ja sopivat vielä pioniunikkoihinkin kauniisti.
Onnea mahtavasta postausmäärästä! Jonkun tovin olet saanut istua koneen ääressä naputtelemassa. Toivottavasti jaksat jatkaa toisen mokoman eteenkin päin :)
No voi ei, sielläkin! Hieman tulee kyllä kademieli, kun katsoo blogeissa ja ig-tileillä toisten upeina kukoistavia kasvimaita ja vertailee kuvia omaan reikäiseen korppusatoon. Rucola syödäänkin muuten aina reikäiseksi alkukesästä, se pitäisi malttaa kylvää vasta juhannuksen jälkeen. Mutta niin vain itsekin kylvin sitä ja toistakin sinapinsekaista salaattiseosta toukokuussa ja lehdet ovat aivan pitsiä. Loppukesän ja etenkin syksyn sato on aivan upean ehjälehtistä yleensä.
DeleteRuusupavut ovat ihania! Harmi, ettei niiden kanssa synkkaa. Itsekin olen unohtanut hankkia niitä jo monena vuonna, olisi niin kaunis.
Tuossa timjami-salviapöheikössä käy surina koko ajan, totta. Siinä on välissä myös vaaleankirjavalehtinen timjami, yllätyksekseni sekin on talvehtinut moitteetta jo vuosikaudet.
Onhan tässä kohta 13 vuotta blogattu, mutta tuosta voi laskea, että ainakin 2222 tuntia on tullut istuttua koneella. Postauksen tekoon kun menee vähintään puoli tuntia ja päälle kommentoinnit - mutta päivääkään en vaihtaisi pois, tämä on niin antoisaa.
Aina ei voi kaikkea muistaa, ehkä teit jotain vielä tärkeämpää. Silti yrttipenkki on ihan huikeassa kukassa. Mulla kasvaa kasvimaalla voikukkaa ja vuosia sitten istuttamaani maa-artisokkaa...
ReplyDeleteVoi, kuinka kauniisti sanot! Todellisuudessa olen varmaan vain haahuillut pihalla tai tehnyt blogipostauksia sen sijaan, että olisin ahkerana kastellut.
DeleteHei, voikukkakin on hyötykasvi!
Tämä nyt on semmonen kesä että hyötykasvit ei oikein onnistu, 2 vk sitten kylvin punajuuret uudestaan, kun ei kasvanu eikä oikein itänykään. Porkkanat on häjintuskin 5 cm mittasia 😅 pioniunikoitaki kylvin moneen paikkaan, niistäkään ei näy vilaustakaan ihan missään...
ReplyDeleteAhkerasti oot kyllä postaillu! Sulta saa mukavia lajikevinkkejä ja kaikenlaista tietoa. 😊
Noi voi ei noita punajuuria ja porkkanoita! Toivottavasti nyt alkaa kasvaa. Minäkin ihmettelen, kun olen usein ostanut kaupasta unikonsiemeniä, monenvärisiä ihania, eikä niistä ole itänyt lähes mikään. Tuo vanha vaaleanpunainen pioniunikko vain porskuttaa, ja yksi ystävän antama punainen ripsureunainen, onneksi.
DeleteMukava, että sinäkin olet pysynyt blogimaailmassa niin pitkään!
No nythän oli lohduttava ja samaistuttava postaus kommentteja myöten! Kaksi lavallista kylvöjä ja edelleen osa ammottaa tyhjyyttään! Nostelin olemattomat ja toukkien syömät retiisit ylös ja kylvin tilliä tilalle, se kun tuntuu olevan ainoa, joka kasvaa:) Pioniunikkosi ovat niin kauniita, kiva, että on tuollainen itsestään huolen pitävä kaunotar puutarhassa! Onnea upeasta blogiurasta!
ReplyDeleteNäistä kommenteista saa kyllä paljon lohtua ja neuvojakin! Voi itku, että sielläkin on tyhjää kasvimaalla. Tilli on aika hyvä, kuin ihmeen kaupalla minullakin on muutamia tillejä elossa, vaikka kasvimaani on niille hieman liian paahteinen, kun varjoa ei ole lainkaan. Kehäkukatkin ovat kiitettävän sinnikkäitä, ja nyt vain uusintakylvöjä peliin.
DeleteSeljamehu on hyvää. Sitä olemme mekin tehneet.
ReplyDeleteSiunausta päivääsi ja viikonloppuu. ❤️❤️❤️
Seljamehu on tosiaan herkullista. Ruotsissa se onkin paljon tunnetumpaa, mutta kun mustaselja ei Suomessa kasva kuin ihan etelässä.
DeleteKiitos, hyvää sunnuntaita teille!