Viimeinen lunnibongausyritys

Viimeisen päivän postaus Orkneyn-matkalta jäi vielä tekemättä. Olin matkustanut pääsaarelle, josta lento lähti seuraavana päivänä. Halusin nähdä lunneja, joten menin bussilla Brough of Birsaylle pääsaaren luoteiskulmaan. Se on majakkasaari, jonne pääsee jalan laskuveden aikaan. Lunnit pesivät siellä.

Brough of Birsay
In desperate search for puffins... I spent a few lovely hours wind-beaten but happy observing waves and sea birds: gannets, razorbills, fulmars, oystercatchers.

Jännittäviä kalliomuodostumia patikkamatkan varrella.

Kiipesin kohti saaren korkeinta kohtaa, jossa majakka sijaitsee. Näkymät ovat hienot joka suuntaan. Pohjoisessa erottuvat Rousayn ja Westrayn saaret.

Saavuin saaren länsirannalle, missä lunnien pesien pitäisi olla. Vastassa on aava ja lähes ääretön Atlantti (vastapäinen ranta on ehkä Grönlannin eteläkärki, tai jos sen ohittaa, Kanada). Ihminen tuntee itsensä pieneksi.

Sain ihailla suulien taidokasta lentoa ja syöksysukelluksia. Näitä en ollut Stronsaylla nähnytkään, enkä aiemmin Orkneyllä, ainoastaan viime syksynä Shetlannissa.
Suulan siipien kärkiväli voi olla 180 cm. Kun lintu lähtee sukeltamaan, se vetää siivet suppuun kymmenien metrien korkeudessa ja syöksyy mereen kuin ohjus.

Kottaraisiakin näkyy merilintujen joukossa tuulentuivertamilla rannoilla. Tälläkin on kiiltävä höyhenpuku melko sekaisin!

Aaltojen voimaa on mahdoton kuvailla tai saada ikuistettua kuviin. Nämä aallot eivät ole pieniä. Iltapäivän mittaan tuuli yltyi.

Tämä on täydellistä lunnimaastoa! Vain lunnit puuttuivat.

Meriharakoitakin näkyi, ne ovat Orkneyllä yleisiä ihan pelloilla ja laitumillakin.

Vaikuttavia tummanpuhuvia isokihuja liiteli pään yli.

Ihan tavallisia tuttuja pikkulintujakin näkyi, kuten kivitaskuja ja luotokirvisiä, joita tässäkin kuvassa on yksi, vaikka sitä tuskin huomaa.

Haahkat uiskentelevat hieman kovemmassa aallokossa kuin kotipuolessa!

Myrskylintujen hienoja lentonäytöksiä pääsi taas ihailemaan.

Ihastuttava myrskylintu, niin kauniit silmät.

Retki huipentui, vaikka lunneja ei vieläkään näkynyt. Näin ruokkeja!

Ruokeilla ei paljon päätä huimannut pystysuorilla kallioilla tyrskyjen yllä. Minua kyllä huimasi! Tässä kuvassa on kaksi ruokkia, pieniä mustia pisteitä.

Päivä oli mahtava päätös tämänkertaiselle Orkneyn-reissulle.

Lopetan jutun silti kuvaan Stronsayn saarelta, lempimaisemaani: Colonsayn saari näkyy horisontissa ja Stronsayn hienot merenlahdet ja hiekkarannat ovat silmien alla. Tänne palaan varmasti.

Häkellyin kun huomasin, että edellistä kuvaa suurentamalla pystyy erottamaan Colonsayn valkoisen majakan. Se on kuitenkin noin 30 kilometrin päässä!


Haahka – Eider duck (orkneyksi Dunter) – Somateria mollissima
Isokihu – Great skua (orkneyksi Bonxie) – Stercorarius skua
Kivitasku – Northern wheatear (orkneyksi Chuckie) – Oenanthe oenanthe
Kottarainen – Starling (orkneyksi Scootie) – Sturnus vulgaris
Luotokirvinen – Rock pipit (orkneyksi Tang) — Anthus petrosus
Lunni – Puffin (orkneyksi Tammie norie) – Fratercula arctica
Meriharakka – Oystercatcher (orkneyksi Shaalder) – Haematopus ostralegus
Myrskylintu – Fulmar (orkneyksi Mallimack) – Fulmarus glacialis
Ruokki – Razorbill (orkneyksi Cooter-neb) – Alca torda
Suula – Gannet (orkneyksi Sula) – Morus bassanus