Monday, 7 May 2018

Metsäprojekti, kanat ja vähän muuta

Varsinainen syy, miksi menin Orkneylle tällä kertaa, oli metsän istuttaminen. Metsiä on saarilla ollut, joten niiden ennallistamiseen / uudelleen istuttamiseen saa hieman tukea, kunhan käyttää kotoperäisiä lajeja, joita saarilla on ennenkin kasvanut.

Planting a Forest
The reason for my going to Orkney again was to plant a forest. A few hundred whips were waiting and stakes & guards stacked and ready. Windbreak planting had been done so it was just to plant the whips in a small field that had been grazed by the ponies.

Ponit olivat laiduntaneet pienen laidunalueen siistiksi, mutta kavioiden jäljiltä maa oli epätasainen. Ensin se rullattiin tasaiseksi.

Tällaisissa maisemissa sitten istuttelin puita kaikessa rauhassa, omaan tahtiin, noin viikon ajan. Vastapäätä on Sandayn saaren tuulipuisto, kirkkaalla säällä näkyy myös parinkymmenen kilometrin päässä oleva korkeampi Westrayn saari, se on jäänyt kuvan ulkopuolelle vasemmalle.

Kun kääntyi, sai ihailla merinäköalaa toiseen suuntaan.

Kottaraisia on Orkneyllä mahdottoman paljon, ne talvehtivatkin siellä.

Yhtenä päivänä kuuntelin taivaanvuohen mäkätystä yläpuoleltani, se on tuttu ääni kotipuolesta. Muuten eniten seuraa pitivät kottaraiset monipuolisella liverryksellään.
Taimet täytyy suojata hyvin tuulelta, verkkosuojat asennetaan enemmän tuulen kuin kanien takia.

Piti minulle seuraa tämäkin, nuori hurmurikolli Tom Kitten.

Kun puut oli istutettu, ei tekeminen siihen loppunut. Farmilla on aina hommaa. Siivosin kanalan vanhasta metallirojusta, jotta kanat pääsivät muuttamaan siihen toiselta farmilta, missä ne olivat tähän asti olleet. Karitsointi alkoi, siitä kirjoitan erikseen. Poneja, lampaita ja kanoja piti ruokkia, vasikoivia lehmiä ja karitsoivia uuhia pitää silmällä, poikaa hakea koulubussilta ja tehdä välipalaa – mitä milloinkin, johon vanhemmat eivät sillä hetkellä kerinneet. Puuhat olivat tarpeellisia ja mieleisiä etenkin, kun tulimme mahtavan hyvin juttuun tilan emännän Marionin kanssa. Tunsin olevani totisesti hyödyksi ja samalla mieli lepäsi.

Kuva: Marion Miller

Olin tutustunut kanojen pitoon jo syksyllä, täällä pääsin taas hieman homman makuun. Jotkut kanat ovat oikeita sylittelijöitä, niin kuin tämä kotkottaja: olisi viihtynyt sylissä vaikka kuinka kauan.


Pääsin hieman kaivamaan puutarhassakin. Ruusuherukat olivat aloittaneet kukinnan, täällä kotipihassani ne ovat vasta nupulla.

Kukkapenkeissä idänunikot olivat nousussa, ensimmäiset laukat nupulla ja kesäkuuruohot aloittamassa kukintaa.

Ilonkiljahdus: puutarhan varjoisasta nurkasta, raparperien luota, löytyi kerrottukukkaista mukulaleinikkiä! Tätä olen etsinyt kotimaisilta taimistoilta, viimein sain pienen palasen. Täydellinen matkamuisto!

Kotiuduin lähes täydellisesti, vain omat pojat puuttuivat. Tom Kitten teki kyllä kaikkensa täyttääkseen sen vajeen.

Huoneeni. Yöpöydällä oli tietysti Ann Cleeves – Vera Stanhopea, vaikka olin ajatellut hankkivani dekkarin Shetlanti-sarjasta.

Lisää matkajuttuja ensi kerralla!


Kesäkuuruoho – Lunaria annua
Mukulaleinikki – Ranunculus ficaria
Ruusuherukka – Ribes sanguineum

22 comments :

  1. Matka, jonka varmasti muistat ikuisesti.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nämä Orkneyn (ja syksyllä myös Shetlannin) reissut eivät unohdu, eivätkä myöskään jää ainoiksi, nyt kun pää on auki :-D

      Delete
  2. Hienoa kun elämykset ja hyöty yhdistyvät matkailuun ja tosiaan paras mahdollinen matkamuisto. Orkney vaikuttaa upealta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Vapaaehtoistyö-matkailu on niin parasta, siinä tutustuu paikallisiin, osallistuu heidän elämäänsä. Olisinko pelkkänä turistina päässyt osallistumaan laulukerhoon, 60-vuotispäiville, ratsastusretkille sekä kuullut paikallisia uutisia - en varmaan. Orkney on hurmaava paikka, suosittelen lämpimästi!

      Delete
  3. Hienoja kuvia matkalta. Varmasti mielenkiintoinen matka :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Oli sydämentäyttävä matka.

      Delete
  4. Voi Saila, miten ihanaa! Ja vielä lainakissakin!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin oli ♥ Kuten aiemmin totesin, niin lähellä täydellisyyttä kuin ilman omia poikia voi olla.

      Delete
  5. Melkeinpä luulin. että meidän Sulo siellä kainaloisena sinulla oli, mutta tarkistin tilanteen ja olikin sitten Sulon melkein-kaksoiskisu, laihempi vain :D.

    Olipa siellä kaikkea mielenkiintoista ja mukavaa tehtävää ja varmasti aika kului siivillä! Tuo metsän istutus vasta ekoteko olikin! Eikös kanat olekin ihania! Hienon matkamuiston sait ilman muuta!

    Nuo maisemat narsisseineen ovat upeita!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Teidän Sulon kanssa ihan saman värinen! Mutta Tomppa on vasta höpsö teinkissa, kyllä se siitä vielä sulokkaasti pyöristyy ;-)
      Viikko sitten olin vielä tuolla paratiisissa, voi ei! Niin lähellä ja niin kaukana. Ei sinne ole pidempi matka kuin Lapin perukoille, noin linnuntietä. Aika meni nopsaan. Kerättiin myös pienen pojan kanssa muoviroskaa rannalta, sekin tuntui tärkeältä puuhalta. Nyt heillä onkin koulun yhteinen rantaroskan keruupäivä tällä viikolla.
      Kanat on niin hauskoja ja seurallisia höppänöitä ♥

      Delete
  6. Tom Kitten ��������
    Ihana kana kuvassa , siis se mikä on sun sylissä.
    Hiano reissu ❣❣❣❣❣

    T.LeenajaIpana

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tomppa oli ihan hirmuinen hurmuri, ja välillä iski pentuterroristivaihde päälle ja kaikkien kimppuun piti yrittää hyökätä :-D
      Oli niin ihana reissu! Sylikana on hauska.

      Delete
  7. Voi että! Tuolla olisi tosiaankin ikävä vain omia kissojaan. Muuten vaikuttaa olevan ihan täydellistä ♥

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu, mitään muuta ei puuttunut kuin omat rakkaat pojat, muuten tuolla on kaikki, mitä onnelliseen elämään tarvitaan.

      Delete
  8. Hyvä kun puita istutit, mitä puita ovat? Meiilläkin ois puuntainten istutusta, mehtään ja mehtäpuutarhaan. Ruusuherukka on miulle ihan tuntematon kasvi. Hienon matkamuiston sait!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tylppöorapihlajaa, koti- ja ruotsinpihlajaa, haapaa, koivua, leppää, pähkinäpensasta. Tuulensuojaistutuksena on pajuja. Havupuut sietävät huonosti tuulta ja sen mukanaan tuomaa meren suolaa (tuolla kun tuulee niin kovasti, että sitä suojavettä kantautuu satojen metrien päähän rannasta ylämäkeen).
      Ruusuherukkaa voi hyvin istuttaa täällä etelässä, mutta sen talvenkestosta ei ole kovin paljoa vielä tietoa. Toisaalta teillä tulee niin hyvin lunta yleensä, että ainakin puskan tyven luulisi selviävän talvista, jos latvat paleltuukin.

      Delete
  9. Eikö ole jännä miten työnteko voi olla lomaa. Vaikka tekee fyysisesti raskasta työtä niin silti mieli lepää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. No juuri näin! Oli todellinen kuntoloma, aikaiset aamutkin, ja silti olin aivan lomalla :-)

      Delete
  10. Soot löytäny hyvän ja hyäryllisen tavan lomaalla.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tämä on todella kiva tapa myös saada uusia ystäviä, tulee tutustuttua paikallisiin! Eikä tule niin kalliiksi, kun tarvitsee ostaa vain matkaliput. Etenkin jos menee tällaiseen paikkaan, jossa ei ole edes mitään, missä rahojaan tuhlaisi :-D

      Delete
  11. Vapaaehtoistyömatka kuulostaa oikein mielenkiintoiselta tavalta reissata. Mitähän kautta tuollaisista saisi lisää tietoa..? Täytyypä vähän googletella. Olet kyllä saanut upean matkamuiston! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Syksyn vapaaehtoistyömatkalle lähdin sivustolta workaway.info löytyneeseen paikkaan. Tämänkertainen pesti oli ystävien luona, joihin tutustuin syksyllä, heillä ei ole ilmoitusta missään.
      Workaway-sivustolla on mahdoton määrä kiinnostavia paikkoja eri maissa. Tapasin syksyllä saksalaisen naisen, joka on käynyt lukemattomilla vapaaehtoistyölomilla sivuston kautta, voi suositella - kivoja paikkoja on vaikka kuinka.
      Wwoof-järjestön kautta löytyy paikkoja luomutiloilla ja ekologisen elämäntavan paikoissa, hyvin kiinnostavia nekin. Kirjoitin artikkelin vapaaehtoistyöstä helmikuun Voi Hyvin -lehteen, jos saat sen vielä jostakin käsiisi.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!