Wednesday 2 March 2016

Nyt tarkkana

Seuraa ruokapostaus! Niitä ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa olevan kovin usein tässä osoitteessa, ja hyvä niin. Ainoa asia, jossa koen voivani edes jotenkin edesauttaa ruokakulttuuria, on huonon esimerkin voimalla: Älä jätä piirakkataikinaa raa'aksi, älä erehdy luulemaan punaherukoita puolukoiksi, silakasta ja ruisjauhosta ei saa aikaan herkullista tonnikalapastaa, älä yritä tehdä marenkeja jos et omista sähkövatkainta. Ymmärtänette, miksi pääruokavalioni koostuu kahvista, tuoremehusta ja pakastepizzasta.

Mutta joitakin poikkeuksia on. Jopa leivonnan suhteen, jota yleensä vihaan, sillä siinä joutuu ravaamaan keittiössä vähän väliä, kun taikinaa kohotetaan ja sitten kohotetaan lisää ja taas vaivataan ja pyöritellään. Toki ihmisellä on elämässään muutakin tekemistä kuin ravata keittiöön kolmen vartin välein?
Tässäpä leipä, joka ei vaadi kohotuksia. Tätäkään en leipoisi, jos tätä vain jostain saisi valmiina, mutta kun ei saa. Irlantilainen soodaleipä. Tekoaika 5 minuuttia + reilu puoli tuntia uunissa.

Tässä ohje:
Kuumenna uuni 230 asteeseen.
Sekoita 8 dl jauhoja (viimeksi käytin sämpyläjauhoja, ruisjauhoja ja kaurahiutaleita) reiluun teelusikalliseen ruokasoodaa.
Kaada keskelle reilu 4 dl piimää ja sekoita jauhoihin. Taikinan kuuluu olla pehmeää.
Kumoa taikina pellille, taputtele pyöreä lätty ja ripottele kaurahiutaleita vielä pinnalle. Vedä ristiviilto pintaan ja paista 15 minuuttia, jonka jälkeen laske uunin lämpötilaa 200 asteeseen ja anna leivän olla uunissa vielä parikymmentä minuuttia.

Sitten syömään!

Paitsi että. Ruokapöytä näyttää tältä. Laidasta laitaan.
Ei se mitään, tulee ne pizzatkin syötyä olohuoneen sohvalla...

Baking
I love making Irish soda bread since it requires no rising, it is so quick to make and so delicious! Tasty and dense bread it is, too.


PS.
Sain nettikauppaani Elsan lempituoliin ihania kotimaisia Paperisilppurin pääsiäiskortteja!
Kolmen kortin paketti 3 euroa. Löytyy Väriläiskät -osastolta TÄÄLTÄ.

Iloista pääsiäisen odottelua ja leivontaa, jos kokeilet reseptiä!

60 comments :

  1. tuon ohjeen helppous melkein houkuttelee kokeilemaan...tällaisen laiskan keittiöihmisenkin... käsityöt houkuttaa enemmän ja kesäpihan tonkiminen, kun kesäkuun puolivälissä sinne pääsen. Aurinkoisia päiviä ja pojille rapsutuksia!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos, rapsutuksia sinnekin! Kokeile ihmeessä, tähän ei paljoa aikaa kulu ja saa tuoretta ja maukasta leipää.

      Delete
  2. Kaikki irlantilainen uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin! Olimmehan sinne joskus muuttamassakin. Nyt ystävä Itävallasta toi ison Tullamore Dew -putelin ja minä voisin kokeilla tuota leipää juuri siksi, että en ole yhtään leipojatyppiä. Vain anopin resetin tiikerikakku ja omenapiirakka sujuvat vaikka silmät kiinni. Ihanaa, että siinä ei tarvita hiivaa! Kiitos reseptistä<3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiva, kun ei ole hiivaa, se saattaa turvottaa. Kokeile ihmeessä!

      Delete
  3. Tätä aion kokeilla, kiitos ohjeesta. Leivän tekemisessä juuri tuo pitkäjännitteisyysvaatimus on suurin este. Leivon enimmäkseen pikaleipiä ja -sämpylöitä. Pitsakin tulee kotikonstein nopeasti kun ei kohottele taikinaa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kokeile ihmeessä! Juu, ärsyttävää kun pitää pestä mullat sormista vähän väliä ja ylipäätään muistaa koko taikinan olemassaolo tavallisen leivän kanssa - eihän siitä tule mitään.

      Delete
  4. Olen kyllä himoleipäleipuri, makeita harvemmin, mutta leipiä! Tuo leipäsi näyttää kyllä herkulliselta ja vallankin kesäaikaan mukava lämpimäinen, kun ei viitsi leivinuunia lämmittää. Luulin sitä ensiksi pataleiväksi, nekin on aika kivoja ja nopeita tehdä. Salaattiakin näkyy Sinulla jo kasvavan :D :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. En ole kokeillut pataleipää, mutta eikö siihen kulu pari päivää? Kauhea odottelu, jos on nälkä ;-)
      Salaattikasvustot on vaudissa, tosin en ole varma, onko tuossa syötäviä lajeja!

      Delete
  5. Leipäohje kuulostaa mainiolta ja mikä tärkeintä:helpolta!
    Vieläkö Elsan lempituolissa on jäljellä tipu/pupu-koristenauhaa. Siis saman tyylistä, kun joulun aikaan oli "Robert-nauha"?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi ei, myin ne jo loppuun :-( Sain niin pienen erän, että se meni jo. Anteeksi! Mutta toki Robert-nauha on niin hieno, että sen voi ripustaa pääsiäisenäkin?

      Delete
  6. Keittiössä sä oot niin mä.

    Kiinnostava leipä! Joskus voisi jopa kokeilla. Toinen ylihelppo (piimästä tuli mieleen) on ohrarieska - ja niiiiiiin hyvää!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä oon niin sä ja sä oot niin mä :-)
      Tosi on! Just luin jonkun rieskaohjeen jostain lehdestä ja totesin, että tätäkin voisi pystyä tekemään. Mutta missähän lehdessä oli, kas siinäpä pulma.

      Delete
  7. Kuulostaapa hyvältä! Täytyy kokeilla :)

    ReplyDelete
  8. No nyt tuli päivän naurut tätä lukiessa! :) Ihana kokki! Kiitos ohjeesta, menee kyllä kokeiluun.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, ihan kaikkea kokeilemaani ei kannata toistaa, mutta tämä leipäresepti on moneen kertaan testattu ja toimivaksi havaittu :-)

      Delete
  9. Jaa-a, vad skall mans äga. Jag älskar att baka och tycker inte det tar så värst mycket tid heller. Man kan ju diska medan man låter degen jäsa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jaa-a, jag tycker det tar alldeles för mycket tid... bort från trädgården eller andra viktigare saker... Diska? Hmm... bra idée nog...

      Delete
  10. Ruokapostaus, wuhuu! Näppärän tuntuinen ohje, jota on pakko kokeilla. Tuore leipä on niiiiin hyvää...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Wuhuu! Once in a blue moon!
      Kannattaa kokeilla ehdottomasti! Ihanan tiivis leipä, ei mitään höttöä, ja maistuu monta päivää, ei myöskään kuivu samoin kuin höttöleivät. Itse säilytän sitä liinaan ja kangaspussiin käärittynä.

      Delete
  11. Vaikuttaa herkulliselta. Mikään ei ole niin ihanaa kuin uunituore leipä minkä päälle rasva sulaa, slurps!

    ReplyDelete
  12. Toi vois onnistua multakin...onnettomalta jauhopeukalolta. Kaikilta ei leipominen käy, kulkisiko suvussa...äiti ei ollut leipuri, systeri ei ole, mummutkaan ei olleet. Miehistä nyt ei mihinkään ( leipomisen saralla siis :), ex-mies kyllä leipuroi...lattiallakin, kun pöydät notkui muusta tavarasta ( taimia yms). Maukkaan näköinen leipä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tää on todella onnettoman jauhopeukalon pelastus, trust me. Ei mullakaan ole leipureita suvussa, isoäiti oli hyvä ruuanlaittaja, mutta se ei valitettavasti ole periytyvää. Tai perinne katkesi, kun äitini ei ollut yhtään kiinnostunut, enkä syytä häntä kyllä siitä yhtään, vaan ymmärrään 100%:sti :-D Hän kävi mielummin töissä, piste. Se nykynaiselle suotakoon, olisin valinnut samoin.

      Delete
  13. Ennen tein ruokaa ja leiponut olen aina. Silti hyvällä tahdollakin sanottuna olen vain keskinkertainen väkertäjä. Onneksi Ukkokulta on ryhtynyt ahkerasti kokkaamaan, sillä puutarhakauden alkaessa ruoka tulee mieleeni vasta, kun on niin nälkä että näköä haittaa.
    Tämä leipäohje kuulostaa sekä helpolta että herkulliselta, joten sitä voisin kokeilla. Ihan jotain muuta kuin parin viikon takainen Strömsö-ohjelman kolmen päivän leipä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sehän on mainiota, että Ukkokulta on noin ajattelevainen - miesväelle suorastaan epätyypillisesti! - ja miettii, että jotain suuhunpistettävää on oltava sitten, kun rouva tulee puutarhasta nälkäisenä sisään. Vai meinaatko että omaa suutansa ajattelisi...? ;-)
      Tuollainen Ukkokulta olisikin kullanarvoinen, laitan hakuun! Tuo sanonta että näköä haittaa on niin osuva, silloin tosiaan ei näe kunnolla ja korvissakin suhisee, niin nälkä on. Mitään sipuleiden pilkkomisia ei voi alkaa edes kuvitella.
      Huh, kolmen päivän leipä- joku vitsi varmaan!

      Delete
  14. Hyvä toi intro :D
    Hyvä varmasti myös leipä, ja sopivan vähävaiheinen :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Intro oli tarpeen, jottei kukaan ala vaatia enempää ruokapostauksia ;-)
      Vähävaiheinen on erinomaislaatuinen adjektiivi!

      Delete
  15. Näyttää hyvältä.
    Risti leivän päälle on merkki että leipä siunataan.
    Näin tehtiin aina kotona.

    ReplyDelete
  16. On kyllä herkullisen näköistä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. On kyllä! Ohje löytyy siitä Downton Abbey -kirjasta, tosin ilman kaurahiutaleita, mikä minua ihmetyttää. Ainakin Englannissa aina kun ostin tätä, päällä oli kaurahiutaleita ja oletan, että taikinassakin.

      Delete
  17. Kokeilen! Tykkään ohjeista, jotka ovat vaivattomia, nopsia ja yksinkertaisia.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, se on parasta, ettei tarvitse koko ajan vahtia ja sekoitella.

      Delete
  18. Tätä kokeillaan! Ihana ruoka/istutuspöytä :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Suosittelen! Heh, pöytä aiheutti hieman haasteita kun oli vieras, mutta hyvin siitä selvittiin.

      Delete
  19. Tämä ohje kuulostaa tarpeeksi nopealta:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Se on myös! Tosin täytyy odotella paistumista reilut puoli tuntia, ei saa karata puutarhaan tai leipä palaa :-D

      Delete
  20. Ihanan kuuloinen ohje. Ja tuo ruokapöytäongelma on monen puutarhabloggaajan kotona käsillä. Mä ostan joka vuosi jonkun uuden kukkapöydän tai kevyen tason. Viime vuonna meillä syötiin jo koko kevät ruokapöydässä (vaikka oli siitä siivu vallattu) :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Uusien pöytien hankkiminen kuulostaa todella hyvältä. Tosin, mihin ne mahduttaisi...

      Delete
  21. Tollaisen leivän saisin varmaan onnistumaan. pakko joskus kokeilla se näyttääkin niin herkulliselta

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kokeile ihmeessä! Tuoretta leipää nopeasti, mikäs sen mukavampaa.

      Delete
  22. Tämä olikin mielenkiintoinen ohje, soodaa leipätaikinaan. Varmasti kokeilen, kiitos ohjeesta. Sinä tarvitsisit katosta roikkuvan taimihyllyn. Tai itsellesi ruokapaikan johonkin nurkkaan vaihtoehtoisesti :) Koska saamme saariston kevät etenemisrapsaa??

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, ei hiivaa ollenkaan ja se on hyvä. Mulla on ruokapaikka sohvalla joka tapauksessa ;-)

      Delete
  23. Sullahan taitaa olla kutakuinkin samanlainen suhtautuminen ruuanlaittoon ja syömiseen, kuin mullakin :D Ohjeitakaan en ole ikinä kerännyt, mutta tollasta leipää tekee mieli kokeilla ;) Kun mullakaan ei normileivät onnistu ja just tuosta sotkusta en tykkää.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ruuanlaitto on turhaa, mutta jos ei syö niin pyörtyy! Tää on hyvä leipä ja syntyy nopeasti.

      Delete
  24. Mahtavalta reseptiltä kuulostaa! Taidan kokeilla, ei täälläkään sitä aikaa liiemmin ole. Tai saman verranhan sitä kaikilla on. Mutta kun on niin paljon mielenkiintoista puuhailua, ettei sitä aina ehdi taikinoita nostattelemaan ja vaivailemaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niin, ruuanlaittoon nyt ainakaan ei ole aikaa! Johonkin muuhun saattaa olla paljonkin :-D

      Delete
  25. Nostan jauhottomat peukaloni ilmaan, olen surkea, siis umpisurkea leipomaan, mutta kuuleman mukaan kelpo kokki muutoin, en tiedä. Tykkään laittaa ruokaa, etsiä uusia reseptejä ja kokeilla. Viimeisestä pitkonpyörityksestä on niin kauan, että en edes kehtaa sanoa...

    Irlantilainen soodaleipä näyttää kuvassa sellaiselta, hyvältä. Tuoreena varmaan hiukan "taikinamainen" koostumus, varmaan hyvää. Lämpimän leivänpalan päälle Oivariinia, siten, että sulaa hiukan, nam.
    Sirpa

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tätä kannattaa kokeilla vaikka jauhopeukalo olisi keskellä kämmentä!
      Sulava voi leivän päällä on ihanaa - ja juusto.

      Delete
  26. Tämä menee testiin! Mahtavan helpon kuuloinen ohje!♥ Kivaa kevätaikaa sinne Korppooseen, oli mukava juttu taannoin susta lehdessä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos! Joo, kokeile ihmeessä, tämä on todella helppoa kun minäkin onnistun - joka kerta.

      Delete
  27. No, tein sen eli elämäni ekan ruissämpykauraleivän. Mmmm oli hyvää ja söin sen monena päivänä. Kiitos ohjeesta 😋

    ReplyDelete
    Replies
    1. Sepä kiva kuulla! Eikö olekin maukasta, ja tulee niin vähällä vaivalla.

      Delete
  28. Ihana ohje, Saila! Mä tekaisin tänään tästä gluteenitttoman version meille ja vieraille. Ah, tästä tuli niin herkullinen, että aion tehdä useita uusia kokeiluversioita :) Tulee mieleen muinaiset reilit Irkuissa jo ennen Kasviksen kaupan aikoja. Kiva kun löysin sut sattumalta täältä blogista. Mä olen edelleen hulluna SEKÄ resepteihin ETTÄ puutarhanhoitoon JA kissoihin.

    ReplyDelete
    Replies
    1. ANITA!!! :-) Tämäpä ihana yllätys!
      Mulla on vieläkin sun pihakirppiseltä ostettu koru ja astia.
      Mahtavaa, että leivästä tuli gluteenittomanakin hyvää. Eikö oo kiva ja hyvin säilyväkin, siis jos ei tuu syötyä heti ;-)

      Delete
  29. Juu aika paljon tuli myös syötyä, slurps :) mutta aamiaiselle riittää kyllä vielä. Ihanat Musti ja Ransu piristi myös kovin mun päivää sun iloisen ilmeen lisäksi. Muistatko vielä mun Viivi-kissan? Hän lähti vuosi sitten kissojen taivaaseen kunniakkaassa lähes 21 vuoden iässä. Tällä hetkellä vain kuolailen ihania kissojen kuvia ja hoivailen muiden karvatassuja, mutta ainahan ne on mielessä....kissat! Ei oo totta, että sulla on ne pihakirppistavarat vielä tallessa, nehän on jo kohta reliikkejä!!! ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Nyt muistan Viivin kun kerroit! Hyvänen aika, hän eli pitkän elämän ♥
      Nyt ei parane enää niitä pihakirppisjuttuja heittääkään menemään, niillä alkaa olla antiikkiarvoa :-D En tiedä muistatko kaulakorun, se on ihan lemppari edelleen, sellainen itämainen.

      Delete
  30. Mulla on joku hieman himmeähkö muistikuva kaulakorusta...hih!

    Juu, Viivi eli pitkän, hienon ja vaiheikkaan elämän. Parasta oli ehkä se, että hän pääsi vielä eläkepäivinään vaeltamaan nykyisessä ihanassa puutarhassamme kerrostalovuosien jälkeen. Joka aamu hän teki kunniakierroksen ja tervehti kukat, puut, pensaat, ötökät, oravien asuinpaikat, lintujen ihmeäänet. Paitsi tietysti keskitalvella tai sateella, hyh liian kylmää ja märkää niin leidimäiselle olennolle :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi että, kyllä kissa on onnellisin silloin, kun pääsee käyttämään kaikkia aistejaan ja tallustelemaan reviirillään :-)

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!