Seuraa ruokapostaus! Niitä ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa olevan kovin usein tässä osoitteessa, ja hyvä niin. Ainoa asia, jossa koen voivani edes jotenkin edesauttaa ruokakulttuuria, on huonon esimerkin voimalla: Älä jätä piirakkataikinaa raa'aksi, älä erehdy luulemaan punaherukoita puolukoiksi, silakasta ja ruisjauhosta ei saa aikaan herkullista tonnikalapastaa, älä yritä tehdä marenkeja jos et omista sähkövatkainta. Ymmärtänette, miksi pääruokavalioni koostuu kahvista, tuoremehusta ja pakastepizzasta.
Mutta joitakin poikkeuksia on. Jopa leivonnan suhteen, jota yleensä vihaan, sillä siinä joutuu ravaamaan keittiössä vähän väliä, kun taikinaa kohotetaan ja sitten kohotetaan lisää ja taas vaivataan ja pyöritellään. Toki ihmisellä on elämässään muutakin tekemistä kuin ravata keittiöön kolmen vartin välein?
Tässäpä leipä, joka ei vaadi kohotuksia. Tätäkään en leipoisi, jos tätä vain jostain saisi valmiina, mutta kun ei saa. Irlantilainen soodaleipä. Tekoaika 5 minuuttia + reilu puoli tuntia uunissa.
Tässä ohje:
Kuumenna uuni 230 asteeseen.
Sekoita 8 dl jauhoja (viimeksi käytin sämpyläjauhoja, ruisjauhoja ja kaurahiutaleita) reiluun teelusikalliseen ruokasoodaa.
Kaada keskelle reilu 4 dl piimää ja sekoita jauhoihin. Taikinan kuuluu olla pehmeää.
Kumoa taikina pellille, taputtele pyöreä lätty ja ripottele kaurahiutaleita vielä pinnalle. Vedä ristiviilto pintaan ja paista 15 minuuttia, jonka jälkeen laske uunin lämpötilaa 200 asteeseen ja anna leivän olla uunissa vielä parikymmentä minuuttia.
Sitten syömään!
Paitsi että. Ruokapöytä näyttää tältä. Laidasta laitaan.
Ei se mitään, tulee ne pizzatkin syötyä olohuoneen sohvalla...
Baking
I love making Irish soda bread since it requires no rising, it is so quick to make and so delicious! Tasty and dense bread it is, too.
PS.
Sain nettikauppaani Elsan lempituoliin ihania kotimaisia Paperisilppurin pääsiäiskortteja!
Kolmen kortin paketti 3 euroa. Löytyy Väriläiskät -osastolta TÄÄLTÄ.
Iloista pääsiäisen odottelua ja leivontaa, jos kokeilet reseptiä!
Wednesday, 2 March 2016
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
tuon ohjeen helppous melkein houkuttelee kokeilemaan...tällaisen laiskan keittiöihmisenkin... käsityöt houkuttaa enemmän ja kesäpihan tonkiminen, kun kesäkuun puolivälissä sinne pääsen. Aurinkoisia päiviä ja pojille rapsutuksia!
ReplyDeleteKiitos, rapsutuksia sinnekin! Kokeile ihmeessä, tähän ei paljoa aikaa kulu ja saa tuoretta ja maukasta leipää.
DeleteKaikki irlantilainen uppoaa minuun kuin kuuma veitsi voihin! Olimmehan sinne joskus muuttamassakin. Nyt ystävä Itävallasta toi ison Tullamore Dew -putelin ja minä voisin kokeilla tuota leipää juuri siksi, että en ole yhtään leipojatyppiä. Vain anopin resetin tiikerikakku ja omenapiirakka sujuvat vaikka silmät kiinni. Ihanaa, että siinä ei tarvita hiivaa! Kiitos reseptistä<3
ReplyDeleteKiva, kun ei ole hiivaa, se saattaa turvottaa. Kokeile ihmeessä!
DeleteTätä aion kokeilla, kiitos ohjeesta. Leivän tekemisessä juuri tuo pitkäjännitteisyysvaatimus on suurin este. Leivon enimmäkseen pikaleipiä ja -sämpylöitä. Pitsakin tulee kotikonstein nopeasti kun ei kohottele taikinaa :)
ReplyDeleteKokeile ihmeessä! Juu, ärsyttävää kun pitää pestä mullat sormista vähän väliä ja ylipäätään muistaa koko taikinan olemassaolo tavallisen leivän kanssa - eihän siitä tule mitään.
DeleteOlen kyllä himoleipäleipuri, makeita harvemmin, mutta leipiä! Tuo leipäsi näyttää kyllä herkulliselta ja vallankin kesäaikaan mukava lämpimäinen, kun ei viitsi leivinuunia lämmittää. Luulin sitä ensiksi pataleiväksi, nekin on aika kivoja ja nopeita tehdä. Salaattiakin näkyy Sinulla jo kasvavan :D :D
ReplyDeleteEn ole kokeillut pataleipää, mutta eikö siihen kulu pari päivää? Kauhea odottelu, jos on nälkä ;-)
DeleteSalaattikasvustot on vaudissa, tosin en ole varma, onko tuossa syötäviä lajeja!
Leipäohje kuulostaa mainiolta ja mikä tärkeintä:helpolta!
ReplyDeleteVieläkö Elsan lempituolissa on jäljellä tipu/pupu-koristenauhaa. Siis saman tyylistä, kun joulun aikaan oli "Robert-nauha"?
Voi ei, myin ne jo loppuun :-( Sain niin pienen erän, että se meni jo. Anteeksi! Mutta toki Robert-nauha on niin hieno, että sen voi ripustaa pääsiäisenäkin?
DeleteKeittiössä sä oot niin mä.
ReplyDeleteKiinnostava leipä! Joskus voisi jopa kokeilla. Toinen ylihelppo (piimästä tuli mieleen) on ohrarieska - ja niiiiiiin hyvää!
Mä oon niin sä ja sä oot niin mä :-)
DeleteTosi on! Just luin jonkun rieskaohjeen jostain lehdestä ja totesin, että tätäkin voisi pystyä tekemään. Mutta missähän lehdessä oli, kas siinäpä pulma.
Kuulostaapa hyvältä! Täytyy kokeilla :)
ReplyDeleteKandee, suosittelen!
DeleteNo nyt tuli päivän naurut tätä lukiessa! :) Ihana kokki! Kiitos ohjeesta, menee kyllä kokeiluun.
ReplyDeleteJoo, ihan kaikkea kokeilemaani ei kannata toistaa, mutta tämä leipäresepti on moneen kertaan testattu ja toimivaksi havaittu :-)
DeleteJaa-a, vad skall mans äga. Jag älskar att baka och tycker inte det tar så värst mycket tid heller. Man kan ju diska medan man låter degen jäsa :)
ReplyDeleteJaa-a, jag tycker det tar alldeles för mycket tid... bort från trädgården eller andra viktigare saker... Diska? Hmm... bra idée nog...
DeleteRuokapostaus, wuhuu! Näppärän tuntuinen ohje, jota on pakko kokeilla. Tuore leipä on niiiiin hyvää...
ReplyDeleteWuhuu! Once in a blue moon!
DeleteKannattaa kokeilla ehdottomasti! Ihanan tiivis leipä, ei mitään höttöä, ja maistuu monta päivää, ei myöskään kuivu samoin kuin höttöleivät. Itse säilytän sitä liinaan ja kangaspussiin käärittynä.
Vaikuttaa herkulliselta. Mikään ei ole niin ihanaa kuin uunituore leipä minkä päälle rasva sulaa, slurps!
ReplyDeleteJuuri se voin sulaminen, aah!
DeleteToi vois onnistua multakin...onnettomalta jauhopeukalolta. Kaikilta ei leipominen käy, kulkisiko suvussa...äiti ei ollut leipuri, systeri ei ole, mummutkaan ei olleet. Miehistä nyt ei mihinkään ( leipomisen saralla siis :), ex-mies kyllä leipuroi...lattiallakin, kun pöydät notkui muusta tavarasta ( taimia yms). Maukkaan näköinen leipä!
ReplyDeleteTää on todella onnettoman jauhopeukalon pelastus, trust me. Ei mullakaan ole leipureita suvussa, isoäiti oli hyvä ruuanlaittaja, mutta se ei valitettavasti ole periytyvää. Tai perinne katkesi, kun äitini ei ollut yhtään kiinnostunut, enkä syytä häntä kyllä siitä yhtään, vaan ymmärrään 100%:sti :-D Hän kävi mielummin töissä, piste. Se nykynaiselle suotakoon, olisin valinnut samoin.
DeleteEnnen tein ruokaa ja leiponut olen aina. Silti hyvällä tahdollakin sanottuna olen vain keskinkertainen väkertäjä. Onneksi Ukkokulta on ryhtynyt ahkerasti kokkaamaan, sillä puutarhakauden alkaessa ruoka tulee mieleeni vasta, kun on niin nälkä että näköä haittaa.
ReplyDeleteTämä leipäohje kuulostaa sekä helpolta että herkulliselta, joten sitä voisin kokeilla. Ihan jotain muuta kuin parin viikon takainen Strömsö-ohjelman kolmen päivän leipä.
Sehän on mainiota, että Ukkokulta on noin ajattelevainen - miesväelle suorastaan epätyypillisesti! - ja miettii, että jotain suuhunpistettävää on oltava sitten, kun rouva tulee puutarhasta nälkäisenä sisään. Vai meinaatko että omaa suutansa ajattelisi...? ;-)
DeleteTuollainen Ukkokulta olisikin kullanarvoinen, laitan hakuun! Tuo sanonta että näköä haittaa on niin osuva, silloin tosiaan ei näe kunnolla ja korvissakin suhisee, niin nälkä on. Mitään sipuleiden pilkkomisia ei voi alkaa edes kuvitella.
Huh, kolmen päivän leipä- joku vitsi varmaan!
Hyvä toi intro :D
ReplyDeleteHyvä varmasti myös leipä, ja sopivan vähävaiheinen :)
Intro oli tarpeen, jottei kukaan ala vaatia enempää ruokapostauksia ;-)
DeleteVähävaiheinen on erinomaislaatuinen adjektiivi!
Näyttää hyvältä.
ReplyDeleteRisti leivän päälle on merkki että leipä siunataan.
Näin tehtiin aina kotona.
Se tuossakin varmaan on ajatuksena!
DeleteOn kyllä herkullisen näköistä!
ReplyDeleteOn kyllä! Ohje löytyy siitä Downton Abbey -kirjasta, tosin ilman kaurahiutaleita, mikä minua ihmetyttää. Ainakin Englannissa aina kun ostin tätä, päällä oli kaurahiutaleita ja oletan, että taikinassakin.
DeleteKokeilen! Tykkään ohjeista, jotka ovat vaivattomia, nopsia ja yksinkertaisia.
ReplyDeleteJoo, se on parasta, ettei tarvitse koko ajan vahtia ja sekoitella.
DeleteTätä kokeillaan! Ihana ruoka/istutuspöytä :)
ReplyDeleteSuosittelen! Heh, pöytä aiheutti hieman haasteita kun oli vieras, mutta hyvin siitä selvittiin.
DeleteTämä ohje kuulostaa tarpeeksi nopealta:)
ReplyDeleteSe on myös! Tosin täytyy odotella paistumista reilut puoli tuntia, ei saa karata puutarhaan tai leipä palaa :-D
DeleteIhanan kuuloinen ohje. Ja tuo ruokapöytäongelma on monen puutarhabloggaajan kotona käsillä. Mä ostan joka vuosi jonkun uuden kukkapöydän tai kevyen tason. Viime vuonna meillä syötiin jo koko kevät ruokapöydässä (vaikka oli siitä siivu vallattu) :D
ReplyDeleteUusien pöytien hankkiminen kuulostaa todella hyvältä. Tosin, mihin ne mahduttaisi...
DeleteTollaisen leivän saisin varmaan onnistumaan. pakko joskus kokeilla se näyttääkin niin herkulliselta
ReplyDeleteKokeile ihmeessä! Tuoretta leipää nopeasti, mikäs sen mukavampaa.
DeleteTämä olikin mielenkiintoinen ohje, soodaa leipätaikinaan. Varmasti kokeilen, kiitos ohjeesta. Sinä tarvitsisit katosta roikkuvan taimihyllyn. Tai itsellesi ruokapaikan johonkin nurkkaan vaihtoehtoisesti :) Koska saamme saariston kevät etenemisrapsaa??
ReplyDeleteJoo, ei hiivaa ollenkaan ja se on hyvä. Mulla on ruokapaikka sohvalla joka tapauksessa ;-)
DeleteSullahan taitaa olla kutakuinkin samanlainen suhtautuminen ruuanlaittoon ja syömiseen, kuin mullakin :D Ohjeitakaan en ole ikinä kerännyt, mutta tollasta leipää tekee mieli kokeilla ;) Kun mullakaan ei normileivät onnistu ja just tuosta sotkusta en tykkää.
ReplyDeleteRuuanlaitto on turhaa, mutta jos ei syö niin pyörtyy! Tää on hyvä leipä ja syntyy nopeasti.
DeleteMahtavalta reseptiltä kuulostaa! Taidan kokeilla, ei täälläkään sitä aikaa liiemmin ole. Tai saman verranhan sitä kaikilla on. Mutta kun on niin paljon mielenkiintoista puuhailua, ettei sitä aina ehdi taikinoita nostattelemaan ja vaivailemaan.
ReplyDeleteNiin, ruuanlaittoon nyt ainakaan ei ole aikaa! Johonkin muuhun saattaa olla paljonkin :-D
DeleteNostan jauhottomat peukaloni ilmaan, olen surkea, siis umpisurkea leipomaan, mutta kuuleman mukaan kelpo kokki muutoin, en tiedä. Tykkään laittaa ruokaa, etsiä uusia reseptejä ja kokeilla. Viimeisestä pitkonpyörityksestä on niin kauan, että en edes kehtaa sanoa...
ReplyDeleteIrlantilainen soodaleipä näyttää kuvassa sellaiselta, hyvältä. Tuoreena varmaan hiukan "taikinamainen" koostumus, varmaan hyvää. Lämpimän leivänpalan päälle Oivariinia, siten, että sulaa hiukan, nam.
Sirpa
Tätä kannattaa kokeilla vaikka jauhopeukalo olisi keskellä kämmentä!
DeleteSulava voi leivän päällä on ihanaa - ja juusto.
Tämä menee testiin! Mahtavan helpon kuuloinen ohje!♥ Kivaa kevätaikaa sinne Korppooseen, oli mukava juttu taannoin susta lehdessä.
ReplyDeleteKiitos! Joo, kokeile ihmeessä, tämä on todella helppoa kun minäkin onnistun - joka kerta.
DeleteNo, tein sen eli elämäni ekan ruissämpykauraleivän. Mmmm oli hyvää ja söin sen monena päivänä. Kiitos ohjeesta 😋
ReplyDeleteSepä kiva kuulla! Eikö olekin maukasta, ja tulee niin vähällä vaivalla.
DeleteIhana ohje, Saila! Mä tekaisin tänään tästä gluteenitttoman version meille ja vieraille. Ah, tästä tuli niin herkullinen, että aion tehdä useita uusia kokeiluversioita :) Tulee mieleen muinaiset reilit Irkuissa jo ennen Kasviksen kaupan aikoja. Kiva kun löysin sut sattumalta täältä blogista. Mä olen edelleen hulluna SEKÄ resepteihin ETTÄ puutarhanhoitoon JA kissoihin.
ReplyDeleteANITA!!! :-) Tämäpä ihana yllätys!
DeleteMulla on vieläkin sun pihakirppiseltä ostettu koru ja astia.
Mahtavaa, että leivästä tuli gluteenittomanakin hyvää. Eikö oo kiva ja hyvin säilyväkin, siis jos ei tuu syötyä heti ;-)
Juu aika paljon tuli myös syötyä, slurps :) mutta aamiaiselle riittää kyllä vielä. Ihanat Musti ja Ransu piristi myös kovin mun päivää sun iloisen ilmeen lisäksi. Muistatko vielä mun Viivi-kissan? Hän lähti vuosi sitten kissojen taivaaseen kunniakkaassa lähes 21 vuoden iässä. Tällä hetkellä vain kuolailen ihania kissojen kuvia ja hoivailen muiden karvatassuja, mutta ainahan ne on mielessä....kissat! Ei oo totta, että sulla on ne pihakirppistavarat vielä tallessa, nehän on jo kohta reliikkejä!!! ;)
ReplyDeleteNyt muistan Viivin kun kerroit! Hyvänen aika, hän eli pitkän elämän ♥
DeleteNyt ei parane enää niitä pihakirppisjuttuja heittääkään menemään, niillä alkaa olla antiikkiarvoa :-D En tiedä muistatko kaulakorun, se on ihan lemppari edelleen, sellainen itämainen.
Mulla on joku hieman himmeähkö muistikuva kaulakorusta...hih!
ReplyDeleteJuu, Viivi eli pitkän, hienon ja vaiheikkaan elämän. Parasta oli ehkä se, että hän pääsi vielä eläkepäivinään vaeltamaan nykyisessä ihanassa puutarhassamme kerrostalovuosien jälkeen. Joka aamu hän teki kunniakierroksen ja tervehti kukat, puut, pensaat, ötökät, oravien asuinpaikat, lintujen ihmeäänet. Paitsi tietysti keskitalvella tai sateella, hyh liian kylmää ja märkää niin leidimäiselle olennolle :)
Voi että, kyllä kissa on onnellisin silloin, kun pääsee käyttämään kaikkia aistejaan ja tallustelemaan reviirillään :-)
Delete