Thursday, 17 March 2016

Intohimoja ja messulippuarvonnan voittajat

Ihan ensin julkistan arvonnan voittajat, jotta jännityksestä päästään ja rumpujen päristäjä ei saa kramppia nakuttaessaan rumpuja postauksen loppuun asti...
Lippuparin Turun puutarhamessuille voittivat Hanna ja Leijona, Krissa, Minna, Undine ja Petäjämäki. Hanna ja Leijonaan sekä Minnaan sain yhteyttä, mutta Krissa, Undine ja Petäjämäki, lähetättekö postiosoitteenne minulle osoitteeseen saila(at)elsanlempituoli(piste)fi niin saan lippunne postitettua!


Sitten intohimoihin. Minulla on kauhea Skotlanti-kuume, jonka ruokkimiseen ostin länsiylämaanterrierin sekä Sea Room -kirjan, joka kertoo miehestä, jonka isä osti saariryhmän, tosi tarina! Ystävä antoi lahjaksi toisen tosi tarinan, Katharine Stewartin A Croft in the Hills. Kate Mortonin uusin, The Lake House, on ilmestynyt pokkarina, se tosin sijoittuu Cornwalliin... lunttasin takakannesta sen verran, varovasti, sillä en mieluiten halua tietää kirjasta yhtään mitään ennen kuin alan lukea sitä.

Scot fever
I have a terrible Scotland sickness. I even had to by my own Westie. Oh dear. Reading books such as Sea Room and A Croft in the Hills does nothing to alleviate the illness, the temperature only rises!
Or then it is just the spring that makes the blood flow and inter-cellular energies rise into a real Hebridean storm.

Englantilainen aamiainen. Tässä riisuttu versio, yleensä valitsen vain pari–kolme ainesosaa. Koko tilpehööri paistettuine herkkusienineen ja makkaroineen olisi toki ylellistä, ehkäpä tässä joku päivä... sen syötyään meinaan jaksaa käännellä kiven jos toisenkin. Kunhan ei ole liian täynnä!

Blinit. Näitä on tehtävä joka talvi. Onneksi tuli ystävä kylään, niin tuli tehtyä.

Ananakset! Kävin Prismassa ostamassa ruokaa ja kävelin kassalle ananas-istuintyynyn kanssa. Indiskassa en voinut vastustaa ananasnuppeja, vaikka en edes tiedä, mihin ne laittaisin.


Ananastyynyllä on toki herkullista istua kevätauringon paahteessa...
Tauko: teetä ja porkkanakakkua. Tulipa tästä ruoka-aiheinen postaus. Minulla on kyllä hieman nälkä.


Lumikellot! Tähtilumikellot ovat kääntäneet kukkanuppunsa jo oikein päin, mutta nuppujen avautumista joutunemme odottelemaan.

Kerrotut puistolumikellot ovat tulleet tänään esiin. Olen tyhmästi istuttanut nämä paikkaan, josta lumi sulaa pihaltani viimeisenä. Mutta siinä ne nyt ovat! Housun polvet kastuivat, kun konttasin aamulla näitä kuvaamassa. Jossain eteisen kaapissa on vahakankaan palanen tällaisia tilanteita varten, mutta eihän sitä ehtinyt hakea... eikö ole hassua, ihan kuin kukat juoksisivat karkuun sillä välin!

Pääsiäinen! Se tulee, oletko valmis?
Ai niin! Minä en muuten ole. Pääsiäiskortit on lähettämättä. Postin mukaan ne ehtivät perille, jos ne lähettää viimeistään 22.3. Sehän on jo muutaman päivän päästä.

Puistolumikello – Galanthus nivalis
Tähtilumikello – Galanthus elwesii

31 comments :

  1. Ihanat ananakset! Ja ihana haukku sulla! Ihana matkakuume! Ja aivan ihanat nuo kukkasi!

    ReplyDelete
  2. Iloa, onnellisuutta, herkkyyttä, kauneutta, herkullisuutta, suloisuutta täynnä postauksesi. Tästä alkaa minun perjantai työntäyteinen päivä positiivisin aatoksin ** Vain komeus-aspekti puuttui...., koska westie pentu on vaan söde...ei komea :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Komeudet eivät tällä kertaa päässeet mukaan, mutta ainahan he ovat tuossa blogin sivustalla.
      Mukavaa perjantaita, onneksi on jo perjantai!

      Delete
  3. Ihania keväisiä fiiliksiä havaittavissa kaukokuumeen lisäksi:) Aurinkoa päivääsi!

    ReplyDelete
  4. Onnea voittajille! Kivoja keväisiä tunnelmia kuvissasi. Hyvää alkavaa viikonloppua!

    ReplyDelete
  5. Oi, oi noita lumikelloja!
    Ja nuo ananasjutut on ihanan pirtsakoita. Ja tuo auringonvalo huussinseinään on todella kaunis.
    Scotlantiin ja Irlantiin olisi ihana päästä. Ja Englantiinkiin ja moneen muuhun paikkaan.... mut kesällä ei kyllä malta poistua kotoa.
    Onnea voittajille myös ja hyviä messuja!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kesällä ei kestä olla missään muualla kuin puutarhassaan. Eikä keväälläkään, kunhan se nyt vaan jatkuisi - ja monilla muilla alkaisi! - talvi on nyt niiiiin nähty.

      Delete
  6. Onnea voittajille! Oi kuinka ihanat tunnelmat lämpööses auringon paistees. Kyllä kelepaa, jos malttaa istua. Mulla matkakuumes nousoo aina pimeyren ja kylymyyren lisääntyes. Näi kevääsin nousoo vaa puutarhakuumes.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Matkakuumes alkaa hitaasti helpottaa, kun turhautuminen kevään alkamattomuudesta väistyy. Tai saas nähdä, millaiset pakkaspäivät nyt tulee, sitten haluaa taas jonnekin missä on ihana pitkä kevät, joka on jo vauhdissa!

      Delete
  7. Onnea voittajille!
    Pääsisipä Skotlantiin, Irlantiin tai vaikkapa Shetlannin saarille. Katselin telkun Shetlandsaarten murhia melkeinpä niiden huikeiden maisemien vuoksi. Niin karun kaunista, että ihan sydämestä kirpaisi.
    Huoh noita ihania kevätkuvia. Juuri nyt ulkona sataa lunta ja tuulee kylmästi. Ei yhtään keväistä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Niinpä. Olen käynyt Skotlannissa pari kertaa, mutta pelkään, että seuraava kerta koituisi kohtalokseni enkä suostuisi enää sieltä lähtemään. Siinä on jotain, joka syöpyy mieleen ja kummittelee siellä aina vain.
      Shetlandilla ja Orkney-saarilla on hienot maisemat, mutta kun ei ole lähes puun puuta, niin en tiedä, viihtyisinkö pidemmän päälle. Vaikka en ole laisinkaan metsäihminenkään! Mieluummin se karu avaruus kuin metsä, jos pitäisi valita. Skotlannissa on ihana avaruuden tuntu, ja ne jääkauden muovaamat valtavat laaksot ja merestä kohoavat vuorimaiset saaret - huoh.

      Delete
  8. Kortit on kirjoitettu, mutta postittamatta viellä. Ihan koirulainen ja varmasti kisutkin tykkää..:)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Postittaa ehtii hyvin vielä :-) heh, eilen olin poissa puoli päivää Nauvossa postitusreissulla ja kissat olivat kostaneet poissaoloni koiralle - se löytyi selälleen nakattuna :-D

      Delete
  9. Skotlanti-kuume on meilläkin. Reissu on suunniteltu alkukesäksi 2017. Pitää ensin säästää rahaa :) Mutta karttoja ja nähtävyyksiä on jo tutkittu ja mietitty mitä kaikkea haluamme nähdä. Todennäköisesti vuokraamme atuon ja ajelemme pitkin Skotlannin teitä.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Auton vuokraus on totisesti hyvä idea, niin pääsee kaikkein ihanimpiin kolkkiin! Ekalla Skotlannin-reissullani liikuin junalla, mutta ystävällinen skottipariskunta ajoi minut halki Skotlannin (ja vielä majoitti minut!) jolloin pääsin näkemään henkeäsalpaavia paikkoja. Ja niitähän on Skotlanti täynnä.
      Valitettavasti vain Iso-Britannia on varsin kallis maa, niin asua kuin matkustellakin.

      Delete
  10. Minä en juurikaan ole pääsiäiskortteja koskaan lähetellyt ja hyvin vähän itsekään saanut...Lukeminen on kivaa,kun on vaan aikaa. Itsellä on kesken kirja suomalais-naisesta joka pyöräilee halki Amerikan ja toinen kirja suomalais-naisesta, joka asuu Sveitsissä....kaukokaipuutako lie :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ajattelin elvyttää pääsiäiskorttiperinteen, kun en ehtinyt lähettää joulukortteja... ja kun joulu ei inspiroi mitenkään muutenkaan, pääsiäinen on sen sijaan niin ihanaa aikaa!
      Onpa sinulla jännittävän kuuloiset kirjat!

      Delete
  11. Olipas mukava postaus:) Minä luin nyt kaksi Mortonin kirjaa peräperää, Kaukaiset hetket oli hieman pettymys Hylätyn puutarhan jälkeen. Täytynee jäädä odottamaan tuon Lake Housen suomennosta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Hylätty puutarha oli niin rikas, kahdella mantereella ja niin paljon paljon tapahtumia ja asioita, se oli hengästyttävän ihana! Kaukaiset hetket tapahtui paljon suppeammassa mittakaavassa ja suppeampi se oli maantieteellisestikin.. Mortonilta on ilmestynyt jo parisen vuotta sitten The Secret Keeper, sen suomennos toivottavasti julkaistaan pian!

      Delete
  12. Täälläkin on Englanti/Skotlanti/Irlanti-kuume! Isäntää ei oikein innosta...tyttären kertomukset huhtikuisesta matkasta bussilla Dublinista pohjoiseen (ruotsalaisen jalkapallofanien kanssa :D) Belfastiin: kukkivat puut, sipulikukat, ihana kevään vihreys....noo sinne mennään joskus!

    Kortit on tehty ja kohta ne kirjoitan ja sitten postiin!

    Syötkö siis oikeasti niin paljon mämmiä kun edellisessä postauksessa kirjoitit???

    Suloisia nuo lumikellosi, vallankin tuo pieni lumen keskellä! Meillä lumikello sulki kukkansa, tuli niin kylmä ja lunta taivaalta, epistä!

    Onpas sulla ollut herkkuja! Ihana tuo ananas-tyyny!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tuo alimman kuvan tarjotin on ihana! Meillä oli tuollainen kun olin lapsi!

      Delete
    2. Juu, mulla meni edellinen mämmipaketti ainakin kolmessa päivässä... sitä voi syödä aamupalaksi, lounaaksi, välipalaksi ja päivälliseksi nääs eikä tarvitse vaivautua tekemään muuta ruokaa ;-)
      Noista jalkapallofaneista en ole ihan varma, mutta muuten bussireissu kuulostaa ihan hauskalta ;-) Brittein saarilla on ihanan vihreää talvellakin. Luulen, että kaikilla meillä on jossain sellaisia paikkoja, joissa tuntee olevansa kotonaan. Asuin monta vuotta Etelä-Englannissa, mutta Skotlanti... ne ihmiset (ja niiden vähyys :-D) ja se paikka maapallolla Atlantin äärellä. Siinä on jotain. Toisaalta, kun on asunut monessa paikassa, niin on myös sellainen olo, että ei kuulu oikein mihinkään, kun pala itseä on monessa maassa.

      Delete
  13. Hyvä kahvipaikka, jos tulee nopee hätä on apu lähellä :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Äläs muuta sano :-) En tiedä, mikä näissä huussin edustoissa on... suvun kesämökilläkin tontin lämpimin (ja yksi suosituimmista!) paikoista oli huussin rappusilla.

      Delete
  14. Ai ai, saataiskohan me kohta nähdä kuvia Skotlannista? Onko sulla niin kova matkakuume? Hih, minäkin ihastelee kohta lumikellojen kukintaa! Lumen alta pilkottavat...ei vaisinkaan...kukkakaupasta ostin:D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi, en nyt valitettavasti pääse Skotlantiin.. ja kuten ylläkin totesin, en tiedä uskallanko mennäkään, kun en tiedä, pääsenkö pois. Saattaisin vain juurtua sinne niin kuin mikäkin kanerva.
      Ihanaa jos kukkakaupasta löytyy lumikelloja, niitä ei usein näe!

      Delete
  15. Herkut näyttävät silmiin kauniilta ja suuhun sulavilta. Minä en nyt tiedä yhtään, miten lumikelloni ja jouluruusuni voivat enkä pääse niitä peittelemään. Mitä ihanuuksia nuo sinun ensimmäiset lumen alta kurkistelijasi ovatkaan.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Toivottavasti ne jakselevat hyvin! Yleensä nämä aikaisin kasvuun lähtevät kestävät kylmää. Enempi olen huolissani talvenaroista pensaista, tässä välissä kun oli jo aika lämmintä. Mutta eiköhän nekin pärjää. Olisi kiva, jos pääsisit tekemään pihan kevätlöytöretken, piippojen ja nuppujen löytäminen on niin mukavaa.

      Delete

Kaunis kiitos kommentista!