Friday 20 July 2012

Heinäkuun kalenteripoika

Musti-pihapantteri nauttii vedestä viidakossa lammen partaalla. Juomista hieman häiritsevät viereen parkkeeratut maitokärryt, mutta Musti ei anna sen ratkaisevasti häiritä. Hän on keskittymiskykyinen ja joustava tyyppi.
Niin sanotut mustat pantterit ovat hyvin tummapigmenttisiä leopardeja tai jaguaareja, ja ne asuvat pilkullisia lajitovereitaan useammin viidakon suojissa.

July calendar boy is Musti. So called black panthers are very dark pigmented jaguars or leopards, and they are more common in forests than their spotted relatives that often live in more open spaces.

Mustikin viihtyy metsäpuutarhassa, matalan ojan yli johtavalla pienellä lankkusillalla.

Also Musti likes to observe his territory under tree canopy.

Kun kuurasin lattialankkuja, tuli Musti tietenkin valvomaan mitä teen. Kuvassa näkyy, että lähestyvän Mustin suu on auki. Sieltä kuuluu kurrmiuuu! Missä olet, mitä teet?
Hifistelin ja ostin oikein Gysingen pellavaöljysuopaa. Gysinge on tuttu varmasti kaikille Gård och Torp -lehden lukijoille. Se on rakennusperintökeskus Ruotsissa, joka valmistaa myös omia maaleja ja muita tarvikkeita vanhoihin ja korjattaviin rakennuksiin. Toki mikään ei estä käyttämästä perinteisiä metodeja uudenkaan rakennuksen kanssa, mikäs sen fiksumpaa!

Pantteri ei kuitenkaan ehdi paneutua lattialankkujen pesuun rakennustarkastaja Sanchezin tarkkuudella.

Isännän velvollisuudet kutsuvat jo toisaalla.

Seuraavana iltana Musti ehti jo fiilistelemään tulevan tupansa lattialankkujen päällä. Edellisestä kerrasta onkin pitkä aika (lattiat nostettiin pois kolme vuotta sitten). Makuuhuoneen lattia on oikealla. Siinä on pyöreä reikä nurkassa kakluunin kohdalla, jos joku ihmettelee.

Heinäkuun kalenteripojan harrastuksiin kuuluu myös pikkuveljen kanssa mittely.
Toimekasta perjantaita kaikille!

25 comments :

  1. Kyllä sinun kelpaa kun on kaksi rakennustarkastajaa pitämässä huolta työn etenemisestä. Vähän näyttää tulleen erimielisyyttäkin johtajien kesken.

    ReplyDelete
  2. Näitlä tarkastajilta ei jää paljonkaan (tai kenties ei mikään) huomaamatta, mutta sehän onkin kissalle lajityypillinen ominaisuus :-D

    ReplyDelete
  3. No siinähän hän on, kaikessa komeudessaan. Mahtava kalenteripoika!

    Viimeinen kuva on kyllä hyvä molemmista. Asenteet ovat kohdallaan :-)

    Ja Ransun profiilikuva on aivan syötävän suloinen. Hän sopii hienosti turkoosin pöydän ja vihertävän(?) tuolin kanssa. Hän sopinee yhteen hienosti kaiken kanssa, kuten Mustikin.

    ReplyDelete
  4. Mustikkapantteri ;)
    Mun musta kultsini on tänään ollut sylissä koko ajan ja vessaankin tulee mukana, oikea mamman poika siis.

    ReplyDelete
  5. Oi Musti kun sä oot niin tyylikäs♥

    ReplyDelete
  6. Mulle tulee muistoja mieleen kalenteripojasta. Meillä asusteli vuosia sitten aivan samannäköinen tyttökissa Esko <3

    ReplyDelete
  7. Isännän otteilla hoitaa tämä kalenteripoika tilustensa tarkastamisen!

    ReplyDelete
  8. Opinpa jotain uutta: Gysingen pellavaöljysuopa. Täytyy tunnustaa, etten ole tutustunut kyseiseen aineeseen, mutta laitan ehdottomasti asian muistiin tai kysyn sitten sinulta joskus.

    Miksi etualalla olevan lankun pinta kupruilee kuvassa? Onko siinä joku vanha lakka päällä vai kuivuminenko aiheuttaa efektin? Kiinnostaa, kun on kaikenlaista poisto-operaatiota kesän kunniaksi menneillään.

    ReplyDelete
  9. Intopii; Nämä pojat ovat maailman ihanimpia, ei siitä mihinkään pääse ♥ Ja kaunistavat kaikkea, tietysti.

    Pirkko; Tämä mammanpoika on tänään viettänyt pari sellaista hetkeä, että on ollut pakko vain istua alas kun kehräävä Musti on tarrautunut olkapäähäni eikä suostunut pois sylistä. Siinä sitten istuimme puutarhatuolilla yhdessä. Eläköön mammanpojat!

    Minni; ♥ (punastuu)
    MUSTI

    Katja; Voi, Esko :-)

    Naukulan Mamma; Tietysti!

    Désirée; Pellavaöljysuopa soveltuu erinomaisesti käsittelemättömien lattialankkujen puhdistukseen, sillä se pesee, valkaisee hieman ja jättää vielä puuta suojaavan pellavaöljypinnankin.
    Nuo lankut ovat osin yli satavuotiaita (talo on rakennettu noin 140 vuotta sitten) ja hyvin kuluneita. Oksankohdat, joita on joissakin lankuissa hyvin paljon kuten tuossa kuvan lankussa, jäävät kovempana puuaineksena vähitellen koholle, kun pehmeämpi puu kuluu ympäriltä. Se on sellaista patinaa, jota ei missään nimessä kuulu hioa pois! Eikä tuollaisia vanhoja käsittelemättömiä (tai siis ainoastaan suovalla käsiteltyjä) lankkuja pitäisikään lakata tai maalata, onneksi kukaan ei koskaan ole saanut sellaista päähänsä. Maalin tai lakan saisi vain hiomalla pois ja samalla lähtisi hyvä, kova, suopaamalla aikaansaatu likaa hylkivä pinta ja kuluneen puun silkinpehmeä pinta!

    ReplyDelete
  10. Upea isäntä♥ ja isännän elkeet. Komia se on kyllä pikkuvelikin!

    ReplyDelete
  11. Komioita poikii on nää :-)

    ReplyDelete
  12. Musti! <3 Hmm... Nyt ei irtoa mitään muuta. Long day. Hyvää yötä, yritän huomenna saada ulos jotain järkevää :)

    ReplyDelete
  13. No siinähän jo tulikin sattua se olennaisin ;-)
    Hyvää yötä ja pitkiä unia!

    ReplyDelete
  14. Musti Saaripalstan isäntä ja pihapantteri on niin komea että oksat pois. Hännän ja korvien ja viiksien asento on aina prikulleen kohdallaan. Terveisiä isäntäpantterille ja pikkuveljelle meiltä koko poppoolta, siis erityisesti myös Ruskalta ja pesueelta.
    Mahtava lankkutyömaa pihallasi. On siinä kissoilla tarkastamista ja haistelemista. Meilläkin ilmeisesti pennut harjoittelevat tätä tarkastamista, sillä pentukopan joka liitos ja nurkka ja ruuvi ja rako on tarkoin ja moneen kertaan tutkittu ja vielä tutkitaan, vaikkei pantukopassa enää varsinaisesti asutakaan.

    ReplyDelete
  15. Kiitos Paula terveisistä! Musti ottaa ne vastaan sängyllä tyytyväisenä hyristen. Tyytyväisempi olisi, jos menisin vuoteeseen kaveriksi, sillä se rakastaa viereen painautumista. Eilen illalla se jopa tuli hetkeksi kylkeen peiton alle, Ransun tapa, jota Musti ei ole koskaan harrastanut!
    Musti on vaatomattomasti sanoen todella komea kissa, suunnilleen maailman komein. Ja parasluonteisin.
    Haa, kissojen tarkastajanura alkaa jo pienenä! Ei ihme, että ne nukkuvat paljon. Rankka työ, paljon unta.

    ReplyDelete
  16. Huoh... Komea on... Sydämet täällä läpättävät niin mamilla kuin misuillakin...

    ReplyDelete
  17. Olet kyllä onnekas Saila, että lankut ovat käsittelemättömiä! Minäkin pidän alkuperäisestä ajan patinasta ja siksi varovasti yritin kysellä, että joku on ajan saatossa maalannut tai lakannut, niin miten menettelet.

    Meillä on pöytäprojekti lattialankuista, mutta ne on maalattu kahdella eri maalilla :/ Jos rapsuttelen maalin pois ja yritän pestä pintaa hiomatta, niin luuletko, että suopakäsittely toimisi pöytäpintanakin?

    ReplyDelete
  18. Voi että, kyllä on komea kalenteripoika!

    Onkohan se puheleminen mustien pantterien erityislajiominaisuus. Onnikin puhelee paljon, selvästi ja kuuluvalla äänellä. Ellen heti vastaa, hän korottaa vielä ääntään.
    Juuri äsken hän tuli sisälle, turkki suorastaan vettävaluvana (meillä sataa taas vaihteeksi) ja komensi minut ylös sängystä antamaan luomujogurttia! Vaikka meillä oli Ruusan kanssa aamulehden luku ihan kesken!
    Meillä ainakin toiset kissat naukuvat tosi harvoin, ehkä heillä ei sitten vaan ole mitään asiaa....

    Niin hienot lattialankut, oikeat aarteet!

    ReplyDelete
  19. Mr Täydellinen ja veljensä Mr Täydellinen pihahommissa. Kyllähän noita katselisi :-)

    ReplyDelete
  20. Viivi; Ehkä näihin kuviin pitäisi liittää jokin sydämentykytys-varoitus ;-)

    Désirée; Pellavaöljysuopa käy varmasti pöydänkin käsittelyyn. On varmaan helpointa käsitellä lankut ennen kiinnittämistä, sillä ne pitää ensin kastella kunnolla, sitten kuurata (jos ne on hiottu, niin muutamaan kertaan jotta suojaava pinta syntyy), ja lopuksi huuhdella runsaalla vedellä. Itse huuhtelin kuurauskertojen välissäkin, koska lankuissa oli vuosikymmenien pesemättömyyden pinttynyt likakerros.
    Nuo makuuhuoneen lankut on maalattu ruskeiksi, ne harjasin mäntysuopavedellä, maalattuun pintaan on turha uhrata pellavaöljyä, kun ei se siihen imeydy.

    Suvikummun Marja; Vai korottaa ääntään :-D Ehkä äänekkyys on mustien pantterin lajiominaisuus. Ainakaan Ransu ei näin paljon juttele, Viljo maukui kylläkin, sillä hän oli vaativa tyyppi. Toisaalta koska Mustilla on liperi, olen arvellut, että hän pitää pieniä saarnoja.
    Meilläkin sataa, todella rankasti!

    Zepa; Kyllä katselisi, ja pitäisi sylissäkin (terveisiä Mustilta joka valvoo sylissäni mitä kirjoitan).

    ReplyDelete
  21. Kyllä on sulla huikean muikeat lankut!

    En ole parin viime viikon aikana juurikaan ehtinyt nettiin, kun täällä Suomen suvessa ja saaristossa on niin valtavasti kaikkea projektia. Jos ei muuta niin täytyy ihan vaan rannalla tankata meren kohinaa ja silmiä hiveleviä näkymiä. Niin jaksaa sen voimalla taas seuraavaan kesään.

    tv Leena

    ReplyDelete
  22. Musti..oot ihQ :)

    Hurjalta näyttää taas tuo lattialankkuhommeli.. Pitkäjänteisyyttäsi voi vain ihailla!

    ReplyDelete
  23. Leena; Mukavaa lomaa siis :-)

    Kati; Niin se on <3 Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että vanhaa taloa kunnostettaessa ei ole fyysisesti edes mahdollista saada nopeaa tulosta aikaan, kun tehtävää on niin paljon ja kaikkeen kuluu enemmän aikaa kuin uskoisi. Ehkä se vaikuttaa ulospäin pitkäjänteisyydeltä ;-)

    ReplyDelete
  24. On piilossa viidakon,
    suojassa puutarhan kärryjen
    valtakunta vetinen
    Musti-pihapantterien.
    Vain Saila tuntee sen.

    Niin piilossa viidakon,
    lankkusillalla istuen,
    alkaa leikki iloinen
    Sailan poikien.
    Vain Saila tuntee sen.

    Illan tullen leikkimään
    pojat saapuu piiloistaan,
    hymyssä on Sailan suu.
    Isoveli mustanen,
    nostaa tassun huojuen,
    puutarhasta nau'ut kantautuu.

    Vähän ontuen ehkä, mutta tuli jotenkin tuosta viidakosta niin se käärmelaulu mieleen :D

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!