Koska tunnustus tuli uudestaan Saaripalstalle – kiitos Suvi Nuppulinna-blogista ja Leena K Puutarhailmiöistä! – saan nyt vastata samaan kysymykseen uudestaan, jee!
Minulla on ihan sellainen tunne, että olen unohtanut jonkun toisen tunnustuksen, anteeksi kamalasti sen lähettäjälle! Pääni on laho ja lisäksi sama lahopää kesät talvet; mitäpä muuta voisi odottaakaan. Mutta ei tämä kivaa ole. Toivottavasti en loukkaa jotakuta unohteliaisuudellani!
Tähän tunnustukseen liittyy kolme kysymystä:
1. miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät
2. mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi
3. mikä on puutarhafilosofiasi
Lähetän tunnustuksen eteenpäin yhdelle blogille: Romulyylin puutarhaan. Romulyyli-Riitta on uskomattoman tuottelias ja idearikas väreillä ja kuoseilla herkuttelija! Ei mitään minimalismia, vaan maksimalismia! Ole hyvä, Riitta.
Ja koska vastasin kysymyksiin jo kertaalleen, keskityn nyt vain hehkuttamaan sipulikukkien ihanuutta... Ylin kuva on otettu muotopuutarhastani viime toukokuussa. Nyt siellä näyttää tältä:
The top image is my English garden in May, this is now. There are many promising shoots!
Alliums are looking brisk.
What on earth is this...? Looks totally psychedelic.
The snow has come and gone and come again... and gone again.
Toiveikasta torstai-iltaa!
Kerrannaiskukkainen (puisto)lumikello – Galanthus nivalis 'Flore Pleno'
Kirjopikarililja – Fritillaria meleagris
Sieberinsahrami – Crocus sieberi
Tähtilumikello – Galanthus elwesii
.JPEG)
.jpg)
Harmittelen niin, että olin syksyllä laiska ja muissa ajatuksissa, enkä istuttanut sipulikukkia...
ReplyDeleteKiitos sinulle Saila taas ihanista kuvista ja haluaisin kiittää myös kirjastasi Oman pihan suunnittelu. Se on ollut kovassa luvussa ja on yksi parhaista puutarhakirjoista mitä olen lukenut. Ja tämän hetken absoluuttinen suosikkini. :)
Hauskat kuvat, lumella ja ilman. Mä jo aattelin, että kerrot jotakin unikoista kun ne tuosta ekasta kuvasta pistivät mun silmääni. Olen niitä pihaani haalinut, siksi heti sieltä kuvastasi heti mulle huutelivat.
ReplyDeleteVoihan sipulikukat, on ne niiin ihania.
Kuje; Voi harmi! Minulla on syksyllä hullu vaihde päällä, kun silloin on niin hyvä aika istuttaa ja ajatella kevättä <3 Varsinkin viime syksy oli huippu istutussyksy. Onkin harmillista, että aika monella tuntuu veto loppuvan "kesken kauden" juuri syksyn korvalla!
ReplyDeleteKiitos ihanasta kommentistasi, ihan punastun onnesta!
Elämää ja elämyksiä; Ne on muuten unikon värisiä tulppaaneja! Tuossa kuvassa taitaa näkyä myös sormustikukkien ja idänunikkojen lehtiä rehevässä kasvussa (sitä se kuivakäymälän omistaminen teettää, suosittelen!)
Sipulikukat on niiiin ihania, ja niitä on niin paljon monenlaisia! Nuokin eka kuvan tulpsut ovat papukaijoja.
Sipulikukista minäkin pidän kovasti, mutta olen ihmetellyt jo monena vuotena, miksi saan olla niitä jatkuvasti istuttamassa uudestaan? Niidenhän pitäisi joka vuosi tehdä uudet sipulit seuraavaa vuotta varten. Olen joskus lukenut jonkun villin väitteen, että nykyään olisi kehitetty yksivuotisia sipulikasveja - jotta taimitarhoilla olisi joka vuosi riittävästi asiakkaita. Pitääkö tämä paikkansa? Jos todella näin on, niin mistäköhän mahtaa saada vanhan ajan sipuleita, niitä jotka sitkeästi vuosi toisensa jälkeen puhkeavat kukkaloistoon? Joko olen laiska tai sitten pihi, mutta en haluaisi joka vuosi tehdä samaa istutustyötä uusiksi.
ReplyDeletetv Leena
Siis; KIITOS!!! Ihana Saila!! Oi,miten ihanat kuvat sulla! Meillä ei vielää paljoakaan kasvit pilkistele, kun lunta on niin paljon, mutta kyllä kevät selvästi silti etenee; linnut laulaa ja lumikasat painuu, räystäät tippuu..Oikein Hyvää Pääsiäistä Sinulle!
ReplyDeleteIkkunalaudalla kukkien kelta,
ReplyDeleterairuoho versoo jo lautaselta.
Pajujen oksissa silmut uudet,
suklaamunissa salaisuudet.
Leena; Villit lajit, joita myös "kasvitieteellisiksi" kutsutaan (mikä on hölmö ja harhaanjohtava nimitys, sillä kaikki kasvithan ovat yhtä kasvitieteellisiä, hmph!) levittäytyvät varmimmin. Siis luonnonlajit, joilla ei ole lajikenimeä. Minun puutarhassani tällainen on esim. Tulipa turkestanica. Sen sijaan esim. Tulipa 'Princess Irene' on 1900-luvulla jalostettu lajike, joka on kadottanut osan luonnollisista vaistoistaan tuottaa jälkeläisiä.
ReplyDeleteKaikkein vanhimmat jalostetut lajikkeet, joita vaalii ja myy mm. hollantilainen Hortus bulborum tai heidän yhteistylkumppaninsa, esim. Suomessa Villi niitty, leviävät paljon varmemmin kuin nykylajikkeet. Niillähän ovat villit geenit vain yhden-muutaman sukupolven päässä. Tällainen vanha lajike, joka minulla tekee ihan kivasti sivusipuleita, on esim. 'Philippe de Comines'
Riitta Sinikka; Ole hyvä :-) Hyvää pääsiäistä ja pikaista kevättä ja kukkia sinulle!
Varjoyrtii ja Myrtti; Oikein ihanaa pääsiäistä teille! Teillä onkin omat pienet pajunkissatuppaat töpsöttämässä pitkin kotia ja pihaa, nimittäin Myrtin karvaiset varpaat <3
JUURI tällaisia hetkiä ja kuvia varten sipulikukkia pitää istuttaa. Paljon! Ihania, ihania, ihania. Nuo sahramit ovat herkullisen herkän hempeän huikean näköisiä.
ReplyDeleteNiin, niissä on ihanat herkät suonet näkyvissä <3
ReplyDeleteIhania piippoja ja keväänlupauksia:) Tähän aikaana sitä kulkee koko ajan katse maassa, että mitä sieltä oikein nousee.
ReplyDeleteTuo jälkimmäinen lumikello ei mielestäni ole G.elwesii, sillä on erilaiset lehdet. Se voisi olla joko G.woronowii tai G.plicatus. Plicatuksella lehden reunat kiertyvät millin parin matkalta taaksepäin, sitä ei erota kuvasta kiertyvätkö ne tuolla vai ei. Jos ei, niin sitten todennäköisesti woronowii
Voi kiitos Leena tiedoista, pitää tarkkailla lehtiä tarkemmin ja kukkaa paremmin, onko siinä vihreitä merkkejä ja jos niin missä, sitten kun se avautuu. Nyt tuntuu kaikki pysähtyneen, krookuksetkaan eivät avaudu, kun tuli kylmä. Toisaalta ihan kiva, niin kukinta kestää pidempään :-)
ReplyDeleteAinakin tuossa on selvästi leveämmät lehdet kuin tavallisessa nivaliksessa ja rotevampi on kooltaan, sen verran osasin itse tunnistaa.