Uudet nupit

Käväisinpä päivänä eräänä Laura Ashleyn putiikissa pääkaupungissa. Siellä silmä osui hauskoihin ja hyvän värisiin vetimiin. Nämähän ovat kuin tehdyt keittiöni 50-luvun väreihin ja tunnelmaan!

Astiakaappi on takuulla keittiöni alkuperäinen kaluste. Sen ovet ovat joskus olleet vaaleansiniset ennen kuin ne on maalattu turkoosimmalla sävyllä. Maalipinta on hieman kulunut vedinten ympäriltä paljastaen alkuperäistä väriä, mutta se ei haittaa.
En ollut ajatellut vaihtaa nuppeja sillä nekin olivat alkuperäiset, vaikuttivat bakeliittisilta, vaikka ne olivat tahriintuneet huolimattoman maalarin pensselistä eikä niitä saanut puhtaiksi. Yleensä olen sitä mieltä, että alkuperäinen on monin verroin arvokkaampi kuin uusi. Mutta nyt menivät nupit vaihtoon.

Kaapissa on hieno ominaisuus sen lisäksi, että se on tietenkin täyspuuta. Vieressä on ovi eteiseen ja sen puoleisessa kaapinovessa on keskellä sarana, jolloin kaapinoven saa taiteltua kapeaksi eikä se häiritse ovesta kulkijaa. Nerokasta.
Hyllyllä on tietenkin samanlaisia kukallisia kahvikuppeja kuin nupeissa, sehän on selvä.
Kukkaisaa ja kahvirikasta loppuviikkoa!

My kitchen treasure, an original drying cupboard from 1950's, got new knobs. The old ones were stained with paint so I put them away despite the fact they seemed to be bakelite. But they could not be cleaned.
The new knobs are from Laura Ashley.
A brilliant feature is the cupboard's folding door: folded it is not in the way of people walking in and out – the door to the entrance hall is to the right. Small house, great solutions.