Wednesday, 4 April 2012

Taas näitä multakuvia

Näitä kuvia tulee taas katsottua keskikesällä sillä silmällä, että olinko ihan täysjärkinen, kun tällaisia otin ja julkaisin kasapäin. Näissähän näkyy pääasiassa multaa, ruskistuneita lehtiä ja vähäisiä lehdenalkuja. Mitähän tässäkin kuvassa on, olenko zuumannut voikukanlehtiin, vai oliko tämä idänunikko...
Mutta kun ne ovat LEHDENALKUJA! Elämä voitti taas talven! Ja multaa! Kosteaa kasvualustaa, täynnä elinvoimaa ja kastematoja!

Tässä on ainakin havainnollinen kuva rikkaruohosta: märän maan vitsaus, rönsyleinikki. Tätä saa nyt kitkeä yllin kyllin, mutta on pidettävä mielessä, että pian puhkeavat vuokkojen ja kulleroiden lehdet muistuttavat tätä. Niitä ei saa kitkeä vahingossa. Luulen, että olen hävittänyt kerrannaiskukkaisen arovuokon, kun luulin sen olevan leinikki. Jokainen taimi kannattaisi merkitä kunnolla...

My pet hate: creeping buttercup.

Mukulaleinikkiä ei tarvitse kitkeä. Sen paksut juurimuhkurat erottuvat hyvin mullasta, kun maata vähän möyhii. Tähän aikaan keväästä jo varsin reippaan vihreät lehdet ilostuttavat ja kukatkin puhkeavat pian. Juhannukseen mennessä kasvi on kokonaan hävinnyt takaisin juurimukuloihinsa.

On the ther hand, lesser celandine is quite sweet and welcome weed. It is already very bright green as opposed to mostly bare soil.

Kah, punapeippi kukkii jo! Rikkaruoho tämäkin, periaatteessa.

Ruijanruohosipuli lähtee kasvuun pohjattomassa ämpärissään yrttipenkissä.

My Allium schoenoprasum ssp. sibiricum is getting started for the season. The regular chives is a native here in the archipelago, but this one is a more northern type and a bit taller.

Tästä starttaa tämän kesän raparperipiirakka.

The beginnings of this summer's rhubarb crumble.

Tämä fallossymboli on keisarinpikarililja.

Lehtoakileijojen lehdet ovat hyvässä alussa.

This is a white columbine, thanks C for the seeds!

Sokerina pohjalla köynnösukonhatun 'Red Wine' reipas kasvuunlähtö! Tämän ostin pienenpienenä taimena viime kevään Tukholman puutarhamessuilta. Viime kesänä tämä ei vielä kukkinut, jospa tänä vuonna!

I'm soooo thrilled about this climbing Aconitum 'Red Wine'! It's alive! It's showing LOTS of growth!

Keisarinpikarililja – Fritillaria imperialis
Köynnösukonhattu – Aconitum hemsleyanum
Lehtoakileija – Columbine – Aquilegia vulgaris
Mukulaleinikki – Lesser celandine – Ranunculus ficaria
Punapeippi – Lamium purpureum
Ruijanruohosipuli – Allium schoenoprasum ssp. sibiricum
Rönsyleinikki – Creeping buttercup – Ranunculus repens

21 comments :

  1. Multakuvathan on tähän vuodenaikaan just innostavia! Uudet alut on tosi jänniä oikeastaan : )

    Ja hei meilläkin nousee noita fallossymboleja pihalla! Kiva, että sille on nyt oikea nimikin, suurkiitokset!

    Tosin eihän täällä lumen keskellä mitään vielä (tai enää) näy, plääh....

    ReplyDelete
  2. Hei, joko siellä taas on maa paljas, vai satoiko siellä edes lunta viikonloppuna!?
    Byäää, täällä kaikki on vielä sen viikonlopun lumen alla, liian kylmää, että lumi sulaisi :(
    Raparperipiirakan kasvua minäkin odottelen innolla, viime kesänä hankin Red Champagne-lajikettakin ;)
    Onpas tuuhea mukulaleinikki!

    ReplyDelete
  3. Voi että kun siellä ei ole enää lunta.. kade kade kade...
    No, kyllä täälläkin tämän täytyy sulaa jossain vaiheessa:)

    ReplyDelete
  4. Saaripalstallasi on tosi paljon ihania kevään merkkejä. Niitä on jonkin verran täällä Koskellakin näkyvillä. Tuntuu ihan, että täällä on eri vuodenaika kuin Espoossa. Täällä kevät, siellä talvi. Nokkosetkin jo työntävät täällä lehtiä ja vartta jäisestä maasta.

    ReplyDelete
  5. Hihhii, just näin - parin kuukauden päästä sitä ihmettelee miksi, mutta oikeasti nuo pienet mullasta putkahtelevat alut taitavat herättää ne kaikkein suurimmat tunteet noin niin kuin yksittäin:D Kesällä kaikkea on jo niin paljon, että jos jokaisen kohdalla olisi yhtä isot tunteet sitähän ihan pakahtuisi:)

    ReplyDelete
  6. Täällä ollaan vasta kuukauden tai puolentoista kuukauden päästä tuollasissa kuvissa... Eli aivan kohta ;)

    ReplyDelete
  7. Aivan ihania kuvia, sun multa ja risut ja rikkaruohot ja kaikki ne nousevat pikku lehdykäiset ovat niiiin lupaavia. Ehkä se kesä tulee tännekin joskus.
    Jäin muuten jumiin autolla lumeen ihan Tampereen keskustassa tänään, että revi siitä huumoria. Että kiitos, lisää kuvia vaan tänne ahmittvaksi. Mä kuvittelen leikisti että ne on mun puutarhasta, ha.

    ReplyDelete
  8. Kiitos kaikille ihanan elämäniloisista kommenteista!
    Kevät tulee, tuli sitten lunta tai ei :-D Päivä on niin pitkä jo.

    Inka; Kyllä näistä innostuu. Maasta nousee monenlaisiakin fallossymboleja, mutta nämä keisarinpikarililjat ovat suurimpia. Niiden versot muuten haisevat, mutta sen pitäisi karkottaa myyriä eli erittäin hyödyllinen kasvi. Ja komea kukka sitten toukokuussa.

    Myrsky; Niin, namnam!

    Risusydämen Marja; Kyllä lunta tuli mutta se aina suli pois. Voi, sen raparperipiirakan kanssa on sitten nautittava samppanjaa. Voi harmi ;-) Tulee kalliiksi.
    Pihallani kasvaa mukulaleinikkiä melkein joka paikassa ihan mattona. Pari vuotta sitten perustettuihin kukkapenkkeihin se on vasta tuolleen asettumassa ruusukkeina.

    Leena; Niin, voi kun sielläkin sulaisi! Ja kyllä se sulaakin.

    Paula; Niin minustakin tuntuu, että pääkaupunkiseudulla ollaan vielä talvessa ja Varsinais-Suomessa keväässä.

    Inkivääri; Olen tismalleen samaa mieltä suurista tunteista :-D Pienet lehdenalut ovat uskomattomia, eikä edes sekään sana riitä. Kesällä on sitten kaikkea. Siihen tosiaankin pakahtuisi ellei vähän turtuisi ja tottuisi.

    Multasormi; Kevät tulee sinnekin! Ja se tuleekin sitten nopeasti kun on tullakseen. Täällä on hidas kevät, kun nyt on niin kylmää niin edistystä ei tapahdu, mutta ei tarvitsekaan - kun kevät on jo :-)

    Elämää ja elämyksiä; Niin, kuvittele mielellään jos se tuo iloa ja kevätmieltä. Lumeen juuttuminen, voi ärkl!

    ReplyDelete
  9. Ihastuttavaa nähdä maata. On kuin olisi seilannut monta kuukautta merellä ja kaipaa niin kovasti mullan tuoksua. Lumi on niiiiin pasé!

    ReplyDelete
  10. Niin on, lumi on niiiin mennen talven lumia :-D

    ReplyDelete
  11. Ymmärrän kyllä kesäiset ihmettelysi - tavallaan. Minä aina ihmettelen miksi pitää julkaista yli- tai alivalottuneita tuhruja blogissa. Mutta ehkä se vain niin on, että kaikella on aikansa? :) Multa on sitä paitsi se, joka tuo kevään tuoksun tullessansa. Eikö? Melkein sen ihan noista kuvista haistaa. :)

    ReplyDelete
  12. Onko sinulla kasvustoissasi mangoliaa..? Millaisessa kasvupaikassa se voisi menestyä - jos voisi..?
    Kysyy nauvossa asuva.

    ReplyDelete
  13. Innostavia kuvia, juuri noissa kevään aluissa piilee yksi oman puutarhan viehätyksistä. Jokainen kevät on uusi ja kaikki lähtee ikäänkuin alusta. Kunhan lumet sulaisi...

    ReplyDelete
  14. Jokke; Mmmm, se tuoksuukin!

    Naukulan Mamma; Niinpä! Kyllä sitä joskus tulee ihmeteltyä miksi tuonkin kuvan on ottanut (tai säästänyt). Kissojen kanssa käy usein niin, että se paras ilme onkin huonolaatuisessa kuvassa :-/

    Nauvossa asuva; Minulla on kolme magnoliaa, joista kaksi on elänyt nyt kahden talven yli ja se kolmas istutettu vasta viime syksynä. Suomen oloissa kestävimmät ovat käsittääkseni pensas- ja japaninmagnolia. Kuten kaikki arat lajit, magnoliatkin kärsivät varmaan eniten talvisesta maan märkyydestä. Eli mieluiten loiva rinne tai muu paikka, jossa vesi ei seiso, rakennuksen eteläseinusta tai muu auringon lämpösäteilyä heijastava paikka ja tuulensuoja. Tuuli nimittäin kylmentää ilmaa hurjasti, siltä suojassa moni arempi kasvi pärjää normaalia kasvuvyöhykettään hieman pohjoisempana. Hyvää tuulensuojaa tuovat ympäröivät puut ja pensaat.
    Omat magnoliani ovat japanin- ja tähtimagnolia sekä 'Susan'. En ole suojannut niitä talveksi, mutta pitää vielä odottaa nähdäkseen miten ne ovat tästä talvesta selvinneet.

    Katja; Niin on, versot ovat ihania. Hyvin sanottu, niissä on uusi alku!

    ReplyDelete
  15. Ihan nousi hymy huulille juttua lukiessa. Samaa minäkin ihmettelen myöhemmin kuviani selatessa, mutta juuri nyt ne ovat niitä kevään ihania merkkejä, kaikki pienet vihreät alut.

    ReplyDelete
  16. Ihania pieniä alkuja, vihreitä vauvoja!

    Kiitos kuvista.. Voi, toistan taas itseäni ;)

    Aurinkoista ja ihanaa pääsiäisen aikaa ja
    pojille päästäisiä!

    t.Leena ja Pojat

    ReplyDelete
  17. Pioni; Niinpä... ja muut kuin innokkaat puutarhurit eivät varmaan ymmärrä lainkaan tätä innostusta mikä valtaa mielen, kun pääsee tonkimaan kuraista multaa talven jälkeen :-D

    Leena ja Pojat; Niitäpä juuri, pikku vauvoja! Puutarha täys! Oi tätä ihanuutta <3 Ihanaa pääsiäistä teillekin!

    ReplyDelete
  18. Woohoo! Sieltä ne tulevat, sieltä ne tulevat! Tottakai niitä täytyy kuvata, niitä varten täytyy virittää fanfaarit ja kohdevalot ja punainen matto. Joka vuosi.

    Hurraa!!!

    ReplyDelete
  19. Kohdevalot :-D Nyt minulle valkeni yhtäkkiä, mitä pihani on ollut vailla kaikki nämä vuodet! Eikös olekin hurraa tuo 'Red Wine'? Se on samalta Odlarglädjeniltä, jolta aion nyt hankkia raidallisia kieloja :-)

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!