Tähän kuuluu kertoa viisi asiaa itsestä. Monenlaista on tullut kerrottua tunnustusten kanssa ja ilman tässä vuosien saatossa, mutta tässä jotakin pientä:
1. Rakastan valkosipulia (no, en nyt ihan kaikessa sentään)
2. Olen heikkona vanhoihin kasvitieteellisiin piirroksiin ja maalauksiin
3. Rakastan saniaisia. Harkitsen saniaisverhoja, -taulua, -tyynyä, -lakanoita tms., mutta en vielä ole hankkinut/tehnyt niistä mitään. No nyt on muistivihko!
4. Rakastan villaa ja lankoja, enkä voi vastustaa ihanaa lankaa vaikka minulla on kymmeniä kiloja omaa itse sortteerattua/kerittyä korppoolaisten lampaiden villalankaa (no, toisaalta myyn sitä myös)
5. Rakastan kissojani ja muitakin kissoja ja monenlaisia muita eläimiä, eläimet ovat elämän suola ja kissat ehkä maailman ihanin asia.
Tunnustus jatkaa matkaansa täältä kohti Riihivillaa, joka on herkullinen kasvivärjäysblogi, mukana myös puutarhaa ja luontoa. Riihivillan puodista löytyy mitä kauneimpia lapasmalleja valmiina tarvikepakkauksina!
.JPEG)
.jpg)
Kylläpä ovatkin somasti sävy sävyyn juusto ja tarjotin :)
ReplyDeleteKauniita ovat kaikki Tukholman tuomiset ja nyökytän minäkin vanhoille kasvitieteellisille kasviaiheille, saniaisille, kissoile ja eläimille!
Juu :-D Tiedänkin jo, että olemme aikamoisia samiksia! Sulla oli niin herkullinen arpajaispalkinto josta myöhästyin, mutta toisaalta todella iloinen Dahlian voitosta. Itse tehty kasvitieteellinen taulu, vau! Ja sellaiset verkkohuput olis just omiaan suojaamaan nousevia tulppaaneja ym. kauriilta. Mutta tarttisin niitä ehkä 100... pitänee pistää hanskat käteen ja alkaa vääntää rautalankaa ;-) Luulen, että viime keväänä joku söi myös kaikki pienet kevätkurjenmiekkani, kun niistä ei näkynyt kuin tumpit!
ReplyDeleteSainpas tuossa äsken yhden idean, mutta en enpäs kerro enempää... jotain saattaa olla tulossa lähiaikoina postissa Saaripalstan emännälle ;)
ReplyDeleteHyviä ostoksia! :) Kyllä on ollut kauniit messut. Kiitos kuvista! Mä niin odotan Helsingin messuja!
ReplyDeleteHelsingin messut onkin jo ihan kohta!
ReplyDeleteOi Maria, odottelen nyt sitten rekkalastillista niitä kanaverkkosuojuksia ;-)
Kivoja ja hyödyllisiä messuostoksia olet tehnyt. Minulla tuli tästä oivallus, että hei, minunkin täytyy ehdottomasti mennä Helsingin puutarhamessuille, olen joskus ollutkin mutten ainakaan pariin viime vuoteen. Saisihan sieltä varmaan parvekekukkaideoitakin. Reilun viikon päästä ne jo näköjään onkin. Mustihan on selvästi jo ihan ruskettunut auringossa. Ja Ransu nauttii lankakeräkasassa. Meidän Ruskakin on ihan hulluina lankoihin. Yhdellä vieraalla oli mukana kudin, ja Ruska kävi varastamassa koko kerän kutimineen heti kun silmä vältti.
ReplyDeleteMolempiin hommiin tarvii ammattilaista, niin värivalintaa kuin rusketukseenkin, etenkin tuohon turkkiin :)
ReplyDeleteKiitos Saila!!
ReplyDeleteJuu, Helsingin messuille mars mars! Sieltä voi hankkia parvekekukatkin samalla.
ReplyDeleteVoi Ruska-kissaa, varasti koko kutimen :-D Meinasikohan itse jatkaa sitä vai miten. Ransu tuossa mallailee avuliaasti, että jos käyttää pohjavärinä harmaata, niin miten nää eri lankakerät sointuu siihen..
Musti ON auringossa ruskea! Auringossa myös erottuu jokunen raita. Luin jostakin, että mustat pantterit ovat vain hyvin tummapigmenttisiä, ja se näyttää pitävän paikkansa. Musti on ekstratumma tabby, poskien raidatkin näkyy kun kirkkaassa valossa katsoo. Mustat kissat kai on sitten sitä aina, vaikka valosta riippuen saattavat näyttää jopa hiilenmustilta. Mutta hiilenmustan koiran vieressä eron huomaa kyllä selvästi.
Saila, minullakin oli ennen Keiju, joka oli auringossa ruskea. Keiju oli myös ns. mustasavu, niin että pohjavilla oli vaaleaa vaikka näytti ihan mustalta kissalta. Pohjakuvionti - tiikeriraidoitus - Keijullakin näkyi kirkkaassa valossa.
ReplyDeleteMustasavu on kaunis väri! Mustilla on ihan tummanharmaa pohjavilla, niin että ehkä Mustissakin on vähän savua. Toisaalta savulla sen kai pitäisi olla ihan selkäesti vaalea, niin kuin Keijulla, ehkä tummanharmaata ei lasketa savuksi.
ReplyDeleteMusti on Musta Pantteri.
Upea rantapoikapantteri <3 Mitä värejä Ransu valitsi harmaan kaveriksi?
ReplyDeleteItse tunnen montakin mustaa kissaa, jotka ovat iän myötä muuttuneet tummanruskeiksi, mutta toisaalta taas monia mustavalkoisia, jotka eivät kirkkaassa auringossakaan näytä rusehtavilta. Ehkäpä mukana oleva valkoinen huijaa silmääni, sillä luulisi kuitenkin kissojen käyttävän turkeissaan "samaa mustaa" riippumatta siitä onko väriä paljon vai vähän.
Niin, samaa minäkin mietin kun luin, että mustat villikissat nk. "mustat pantterit" - siis jaguaarien ja leopardien mustat mutaatiot - ovat oikeastaan hyvin hyvin tummia ruskeita, ja turkin pilkku- ym. kuviot erottuvat kirkkaassa auringonvalossa. Luulisi, että kotikissalla on tässä asiassa samanlaisen geenit.
ReplyDeleteMielenkiintoista; tummapigmenttiset muunnokset esiintyvät useammin trooppisissa sademetsissä kuin avoimessa maastossa.
Mustilla oli pienenä erottuvammat kuviot ja enempi tummanruskea habitus; aikustuttuaan se on mustunut ja mustan sekaan on tullut myös charmikkaita valkoisia karvoja sinne tänne. Pienenä Mustilla oli vain valkoinen liperi ja kalsarit, siis jonkin verran valkoisia karvoja takajalkojen välissä.
Ransu taisi valita kaikki värit, ainakin se loikkasi lankojen keskelle.
Hienoja ostoksia! Musti keskittyy olennaiseen - eli itseensä :)
ReplyDeleteToivottavasti saat kaiken kasvamaan (mitä en siis epäile kuitenkaan), saat sitten kuvata kaikki kukinnot meille!
ReplyDeleteMusti näyttää hyvin tietävän kissanelämän edut :)
Musti-isäntä viettää löhölomaa kaupungissa :-)
ReplyDeleteJuujuu, kuvia tulee - sitten joskus!
Meidänkin Doris oli auringossa enemmän ruskea kuin musta. Mustikin näytää ruskeelle tuossa kuvassa.
ReplyDeleteKyllä, todella kirkas valo näyttää turkin oikean sävyn.
ReplyDelete