Sunday 19 December 2010

Mustin lahja

Muustiiii! Tules kattomaan!
Availin eilen ystävän lähettämää joululahjapakettia, jossa oli oma paketti Mustille.

Hmm...

Lahja on ystäväni Sisu-kissalta.

Kiitti dude!

Entäs minä? Minäminäminä???!
Paketissa oli Ransulle oma kortti, jonka on lähettänyt Miilu-neiti. Kortti on täynnä sydämiä. Musti on kyllä vähän mustis, sillä mustat tytöt ovat erityisesti Mustin mieleen. Siis jos se yleensä uskaltaisi sanoa kenellekään tytölle tykkäävänsä.

17 comments :

  1. Hieno paketti ja varmasti kissan mieleen! Edellinen kissani oli kerran jäänyt päiväksi itsekseen ja päivän työn tuloksena löytyi lattialta juuri tuohon tyyliin silputtu vessapaperirulla. :D

    ReplyDelete
  2. Pakettteja ja rakkauskirjeitä, kyllä toisten kelpaa! :) Erinomainen kyllä tuo paketti-idea, tekisi mieli matkia.

    ReplyDelete
  3. Matki vain, ei kerrota kellekään! Tuo oli kiinnostava, mutta vielä ainakaan kumpikaan ei ole jatkanut rullan silppuamista. Vessa- ja talouspaperirullien silpuksi saaminen taitaa olla monenkin kissan mieliharrastuksia.

    ReplyDelete
  4. Oiva paketti :) Tätikissat ovat analyyttisinä neiteinä keskittyneet aina vain vessa- ja talouspaperirullien aukikerimiseen. Onhan jonkun laskettava, kuinka monta kierrosta rullassa on ja onko määrä sama kaikissa rullissa...

    ReplyDelete
  5. Ehkö me matkitaan, koska olemme kurjia, emmekä ole ainakaan vielä hankkineet pojille yhtään joululahjaa - ja Totolla on pian synttäritkin. Harkitsemme siis kovasti tällaista ihanaa sotkulahjaa, meillä talouspaperin raatelusta tunnetusti pidetään. :)

    ReplyDelete
  6. Hieno lahja hienolle miehelle! Ransullakin on niin paljon ihailijoita, että punaset leijuvat sydämet kulkevat aina sen mukana :)

    ReplyDelete
  7. Olen vastustamaton!
    RANSU
    '
    Tuo rullalahja oli siksikin hyvä, että se oli valmiiksi aloitettu, niinpä siinä oli kiinnostavat hajuterveiset. Mustin mielestä haju oli jopa kiinnostavampi kuin raatelu ja se tyytyikin nuuhkimaan pakettia tarkasti.
    Jenni, ei minullakaan ole pojille joululahjaa, ajattelin vain antaa ekstrapaljon rapsutuksia ja jotain herkkua... ehkä muikkuja (Ransu) ja tuoretta maksaa (Musti).

    ReplyDelete
  8. Moikka, ekaa kertaa tänne eksyin ja on hauskan oloinen blogi. Kivat koiramaiset nimet on kissoilla. Ja tuo lahjapaketti aivan loistava!

    ReplyDelete
  9. Eikö olekin hyvä lahjapaketti eläimelle? Minuakin nauratti kun löysin sen.
    Kissoille sattui osumaan koiramaiset nimet kummallekin, mutta ei nimi miestä pahenna eikä kai kissaakaan.
    Tervetuloa ja kiitos kommentista!

    ReplyDelete
  10. Aika kolee paketti! :D Voi noita poikia... :)

    ReplyDelete
  11. Musti ja Ransu on hassuja kun ne ovat niin vastakkaisia luonteiltaan. Musti on kohtelias, kärsivällinen, hiljainen ja siisti. Ransu sitten sitä kaikkea muuta, ihan niin kuin edeltäjänsä Viljo, joka oli oikeastaan vielä kärsimättömämpi, oikea nytheti-tyyppi.

    ReplyDelete
  12. Ajateltuja lahjoja ja kortteja - kannatetaan!

    ReplyDelete
  13. Totean kuten edellä Zepa. Tuollaiset sopivat ja ajatukella tehdyt tervehdykset ovat ihan parasta! Kiva kun ovat luonteeltaan niin erilaisia. Jaksavat toisiaan sitten hyvin. Ikään kuin täydentävät toisiaan. =)

    ReplyDelete
  14. Tuo paketti oli todella kiva yllätys naurattavine kissalahjoineen! Suosittelen nappaamaan idean eteenpäin.

    ReplyDelete
  15. Ihana lahja ♥
    Eka kuvassa ollaan niin Isona, juuri heräsin varmaan, venyttelee.
    Ihanat kissat!

    Iloista joulun odotusta kaikille täältä Mona kissa laittelee ♥

    ReplyDelete
  16. Mau. Ujo sellainen. Sain eilen narun päässä olevan lelun, kun kuulemma käsien kanssa ei saa leikkiä tai siis...niitä ei sais raapia. Minkäs teen, ekaa kertaa opettelen kotielämää. Kalle omi sen lelun itselleen, Sulo vilkaisi mua ja painui torkuille ja meikä jatkoi venyttelyä silistyslaudan päällä. Elämä alkaa tuntua vihdoin hyvältä ja siltä miltä sen pitääkin! Mutsi lupas uusia leluja jouluksi ja silittää vaan, kun en hyökkäille. Terkkuja Mustille ja Ransulle!

    ReplyDelete
  17. Musti oli tosiaan ensin tuossa sohvalla päiväunilla. On ihan eri asia jos kissa on ollut lemmikkinä pennusta asti; Musti on maalaistalosta mutta siellä kissat juoksivat sisällä talossa ja ulkona ja saivat paljon ihmiskontaktia, ja minä sain Mustin jo pentuna. Niipä Musti oli täysin kesy ja ihmisläheinen (ja tottunut minuun) jo pienestä, ja lisäksi niin ajattelevainen ettei ole ikinä raapinut käsiä.
    Voi Eetu, ihana kuulla että sinulla on hyvä ja eläinhenkinen koti, jossa osataan olla kärsivällisiä!
    Terveiset Monalle ja Eetulle, paljon silityksiä!

    ReplyDelete

Kaunis kiitos kommentista!