Helppo kranssi oveen, joka pysyy kasassa niin pitkään kuin on pakkasta: Kerää marjoja ja jäkälää kakkuvuoan pohjalle, jäädytä pakastimessa tai ulkona, irrota kastamalla vuoka kuumaan veteen hetkeksi, laita narulenkki ja ripusta.
Ps. Eikö vain ole hieno 1940-luvun alkuperäinen paneeliovi.
Tässä versiossa on kanervaa ja sammalta, mutta se ei oikein erotu. Tavara pitäisi saada pysymään ihan vuoan pohjalla kun se jäätyy; jos materiaali pyrkii nousemaan ylös veden pintaan, se ei jää niin mukavasti kranssin pintaan näkyviin.
Päivän Ransu-kuva. Linssilude ja jokapaikanhöylä nauttii iltapäivä-auringosta ja on varsin tyytyväinen itseensä, etenkin auringossa.
.JPEG)
.jpg)
On ihana ovi ja kranssi ja Ransu aina yhtä valppaana ;)
ReplyDeleteRansulta ei jää mikään askartelutuokio sivu suun! Ties vaikka tehtäisiin muikkukransseja.
ReplyDeleteTai katkarapukransseja? Nam nam. Taidan pistää nyt yhden kakkuvu'uan ulos jäätymään, ilman lisukkeita tosin. Sinne sitten tuikkuja jouluna.... :)
ReplyDeleteKatkarapukranssi! Siinäpä oiva lahjaidea kissuloille. Vaikka Ransulle kävisi nyt ihan tavallinen paahtopaistikranssi, minulla on vaikeuksia saada ruokarauha eilen tekemäni paahtopaistin kanssa. Ransulle se kyllä kelpaisi ihan ilman jäädytystäkin. Kun ei paitsia muuten tipu, käy Ransu nyt vähän väliä "ulkona" (=eteisessä) ja kotiin tullessaan on sitä mieltä että NYT on ruoka-aika kun olen tehnyt juuri pitkän lenkin (eteisen ympäri).
ReplyDeleteNäillä pakkasilla ei mene aherrus hukkaan. :) Ehkäpä kranssin voisi pelastaa pakastimeen jos tulee pari suojapäivää? Paneliovi kransseineen on tosiaan kaunis!
ReplyDeleteJäkälä- ja sammalkranssit on ihan lälläreitä, mä teen heti muikkukranssin, vaikka mulla ei ole edes kissaa!
ReplyDeleteHehee, johan virisi kranssi-innostus! Tai siihen voisi myös kokeilla kalapuikkoja tai pakasteseitä.
ReplyDeleteOlet tosi kekseliäs, hienoja kransseja ja eipän kerkeä kyllästyä, kun ovat sen aikaa kun ovat.
ReplyDeleteNiin,niistä akunastoista...hm..kerron kyllä sitten auliisti kuin mun kävi, olen kyllä sen verran hullu, että uskon niiden kyllä auttavan, en viittinyt laittaa siihen blogiin, että sain myös homeopaattisia lääkkeitä, luulevat vielä ihan kylähulluksi...;=) jaa mua vai..
**********
Ransu on niin ylvään näköinen, muuten sun molemmilla kissoilla on aina sellanen veikeä ilme, vähän sellanen ovela...;=)
Mukavaa viikonloppua.
Ehkä kaikilla kissoilla on veikeä ilme, vähän sellainen tulkitsematon, ihan kuin ne tietäsivät jotakin (yliluonnollista?). Ei ihmetytä, että kissoja on pidetty noitien apureina, niissä on joskus jotakin sellaista joka ei ole ihan "tästä maailmasta".
ReplyDeleteEi kai sinua pidetä kylähulluna, ei pitäisi ainakaan; homeopaattiset lääkkeet ovat monissa maissa olleet kauan tunnustettuja, mutta Suomi on nyt pitkään ollut lääketeollisuuden kultamaa. On hyvä että hoitomuodot moninaistuvat, vaikka ihan vakaviin sairauksiin ja leikkaustarpeeseen tarvitaankin sitä tavallista lääketiedettä.
Täälläpäs on mahtavia ideoita kranssiksi... ihan alkaa näpit syyhyä... ; )
ReplyDeleteOn, Sari, siihenhän voi laittaa mitä vain. Aarteet löytyvät sitten joskus kynnykseltä kun kranssi sulaa, mutta jos se ei haittaa, niin anti mennä vaan!
ReplyDeleteOlet taas ollut kekseliäällä päällä,kivoja kransseja ja Ransu se jaksaa poseeerata:D
ReplyDeleteOi, nyt on Ransu niin komeana, että eikun raamit ympärille ja taidenäyttely pystyyn! Sir Franzin upeus tulee auringonvalossa ilmi erityisen mahtavalla tavalla :)
ReplyDeleteAi Ransu-taidenäyttely? :-D Kissojen silmät oikein hehkuvat auringonvalossa <3
ReplyDelete