Kerroinko jo

...että kävin kesäkuisella länsirannikon lomalla myös Ahlaisissa? Teki mieli käydä katsastamassa uudelleen lapsuuden paikat, missä serkkuni kanssa pyöräilimme heidän kesämökkinsä maisemissa. Jotakin muistinkin, mutta en ihan kaikkea.
Kylänraitti on valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa. Todella hienoa sellaista! Ei voinut ajaa, pyörä olisi pitänyt olla taas alla, niin olisi voinut kunnolla ihastella. Kävelin osan matkaa, mutta hienoa raittia jatkuu kilometrikaupalla. Ojaan ajamisen riskillä.

Syreenit kukkivat ja tuoksuivat juuri silloin.
Mistä päästäänkin seuraavaan asiaan. Kerroinko jo, että olen rakastunut syreeneihin?

'Krasavitsa Moskvy' -jalosyreeni Pietarsaaren Koulupuistossa. Tunnetaan myös nimellä Moskovan Kaunotar. Mikä tuoksu, mikä viehkeys! Tämän löysin Barkholtin taimistolta, on vielä istuttamatta.

I'm in love with lilacs. This beauty, literally: 'Beauty of Moscow' I acquired for my garden just recently.

Jotakin tämäntapaista, siis puistosyreenin (unkarinsyreenin rsteymä) ostin kesäkuussa Sainion taimistolta Vaasan läheltä. Sen lajikenimi on 'Grete Wormdal', mutta en ole missään onnistunut näkemään siitä kuvaa. Sinipunakukkainen lienee sekin. Tämä komeus on ystäväni pihassa, toivon omastani yhtä komeaa ilmestystä!

My lilac collection grew in June with this: a Syringa x henryi, upright, narrow clusters of flowers and oblong, slightly felted leaves.

Ihanainen tumma kaunotar, jalosyreeni 'Andeken an Ludwig Späth', jonka ostin jo viime vuonna (siis ei tämä yksilö, tämä kukkii Tallinnan kasvi-tieteellisessä!). Istutin sen uuden kasvimaani kohopenkkien läheisyyteen.

Last summer my collection grew by 'Louis Späth'. It has not flowered yet – this is photographed at Tallinn Botanical gardens – mine was rather severely pruned by deer in the winter.

Pikkuruinen Späthini on oikeassa yläkulmassa, pienenpienine herttamaisine lehtineen.