Feeling lucky

Minua on tänä vuonna onnistanut arvonnoissa kovasti. Koska olen hidas hämäläinen (vajaat 40 %:sti), mainitsen onnestani vasta nyt. Iloitsen näistä kauniista jutskista joka päivä!

Kirsikka tekee tällaisia kauniita sydämiä ja taidokkaita nukkeja. Voitin hänen arvonnassaan tämän sydämen ja toisen ruudullisen, joka koristaa vessan ikkunaa. Tämä suojeluspyhimys on heti eteisessä sisään tullessa vastassa.

S Mustetta ruudulla -blogista arpoi nämä arjen kaunistajat ja onnetar suosi minua! Jee!

Lisäksi S lähetti tämän kovasti ihailemani hänen maalaamansa taulun, tää on aivan ihana, ja todellinen ekstraylläri. Pidän tästä vallan mahdottomasti, en ole vaan vielä saanut kehyksiin. Eikö ole unenomainen kirsikkapuisto.

Tätä arjen ihanuutta en voittanut, vaan ihan rehellisesti ostin. Susannan työhuone tekee näitä bambuisia käsin painettuja rättejä, kuoseina tämän maatuskan lisäksi mm. pöllöt, sammakot, mitäs vielä... lisää tuntuu olevan tulossa koko ajan. Sen naisen tahdissa ei meinaa pysyäkään, vaikka ei hämäläinen olisikaan.

Hei, musta ei oo pitkään aikaan ollu mitään juttuu!

Ai niin, sori Ransu. Tässä Ransu viime keväisen muotopuutarha-kaivaukseni vierellä. Kun näitä arpajaisvoittokuvia arkistoistani kaivelin... sanoinhan, etten ole kovin nopea raportoimaan mistään...

Ekan muotopenkin valmistuminen 7. toukokuuta. Nyt on vihdoin tuo maakasakin talon edestä saatu tasoitettua salaojien kaivuutöiden jäljiltä. Odotus johtui mm. sepelin, maanrakennuskankaan ja salaojaputkien odottelusta sekä siitä, että halusin saada sokkelin maalattua ennen maan täyttöä (sokkeli oli ennen punainen). Ja siitä että olen hidas.
Tuo oikealla oleva omppupuu on oikeasti todella vanha, se on vain niin pieni, sillä peurat hoitavat talviset leikkuut. Vasemmalla on vaahtera, joka on joskus typistetty, ettei siitä kasvaisi kovin korkeaa. Pitää sitäkin leikata, etteivät oksat kasva liian pitkiksi esim. talon seinään päin.