Muotopuutarha muotoutuu

Nyt elokuussa alkaa muotopuutarhan ensimmäisissä kukkapenkeissä jo olla rehevää.
Tällä hetkellä siinä kukkivat keltaiset liljat, ehkä tarhasarjalilja 'Citronella', ja töyhtövana (Eucomis).
Tästä lähdettiin:

Muotopuutarhan idea syntyi, kun rintamamiestaloni ja tien välissä on suorakulmainen paikka kahden ojan välissä. Ojat on nyt täytetty, niissä on salaojat, mutta silti paikka mahdollistaa symmetrian ja geometrian paremmin kuin puutarhani mikään muu kohta.
Alun perin tässä on ollut omenapuita ja marjapensaita, alue oli varsin heinittynyt, joten ensimmäiset vuodet vain niitin sitä viikatteella, sittemmin ruoholeikkurilla. Yksi puu oli jo kaadettu, toinen, 'Åkerö', on vanha mutta sympaattinen ja luo osaltaan tilan tuntua alueen laidalla. Toisella laidalla (kuvasta vasemmalle) on pari vaahteraa.

Vanhat marjapuskatkin ovat sympaattisia ja suosittuja lintujen piireissä. Säästänkin niitä mahdollisuuden mukaan, pari mustaa viinimarjaa ja pari karviaista.

Viime keväänä alkoi maan kaivuu, oikeastaan siksi kun minulla oli jo taimia tähän kohtaan ja siksi, että kuivikekäymälän säiliö piti tyhjentää...
Muotopuutarhan voi tehdä monella tavalla, itse päädyin englantilaiseen muotopuutarhaan, jossa on geometrinen rakenne mutta ryöppyävät kasvit. Kaivan neljä samanmuotoista kukkapenkkiä, yhden alueen joka kulmalle. Niiden väleihin jäävät nurmikäytävät ja keskelle pyöreä pieni kenttä.

Kesäkuussa muotoilin 'Flammentanz'-köynnösruusulle pajuista ja muista vesoista kaaren. Niitä peratessani viskelin lehdet ja pienet oksat maan peitteeksi.
Toiselle puolelle kaarta tulee alppikärhö 'White Swan'. Pienet pajuaidat reunustavat tien puoleisia kukkapenkkejä. Talveksi on pakko virittää tähän peuroja vastaan kunnon verkko.

Heinäkuun alussa taimet ovat kasvaneet mukavasti. Aivan kaaren edessä on yksi vanhoista mustaherukoista. Etualalla valkoista sormustinkukkaa ja neilikkaruusu 'Pink Grootendorst', sekä tähtimagnolia (Magnolia stellata) kokeilumielessä, kestääkö talvea.

Heinäkuun lopulla, helteiden kuivattaman nurmen kera. Yksi auringonkukkakin on sopivasti kylväytynyt kukkapenkkiin, sillä pidän talvisin lintulautaa omenapuussa. Tuo ruusukaaren toisen puolen kukkapenkki ei vielä ole kokonainen, sillä tuolla kaukaisella reunalla oleva karviainen on niin suuri ja villiintynyt, etten ole vielä saanut kerättyä tarpeeksi voimia sen kanssa taiteiluun/taisteluun. Osa tai osia siitäkin jää tähän, ehdottomasti. Siinä on hyvät ja mehukkaat marjat.
Talon edustan kukkapenkit valmistunevat ensi keväällä, sain vasta tasoitettua maan siltä kohdalta. Minulla oli vieras Englannista käymässä, ja tietysti hänen piti päästä puuhaamaan englantilaisessa puutarhassani. Se olikin hikistä hommaa.

Englantilaisen vieraani ottama kuva englantilaisesta puutarhastani.
Photo courtesy of Mr. R. E. Seijo