Musti and Ransu got a new toy from our friend Jenni.
Friday, 6 August 2010
On meillä hauska täti
Musti and Ransu got a new toy from our friend Jenni.
Subscribe to:
Post Comments
(
Atom
)
.JPEG)
.jpg)
Oi! Täti on hyvin iloinen, että lelu kelpaa edelleen. Meilläkin se kelpaa hyvin, tosin siitä on irronnut aika paljon haivenia. Pari yötä sitten Cisu herätti minut, että mulla on tällainen haiven suussa, voisitko ottaa sen pois. Onneksi eivät ole vaarallisen oloisia haivenia.
ReplyDeleteHyvää viikonloppua ja hyviä leikkejä, hyvä että mammakin saa uusia aktiviteetteja! :)
Jopa on sieviä killisilmiä :)
ReplyDeleteKaikenlaiset huiskat ovat meilläkin parhautta ja niitä tapetaan hengästymiseen asti, jos vain joku jaksaa huiskuttaa :D
Itse asiassa meilläkin lelu harvenee hetki hetkeltä... mutta on siinä vielä huiskutettavaa, eikä varsikaan ole vielä purtu poikki ;-)
ReplyDeleteMutta kohta tämänkin lelurassu kuolee... sellaista on elämä petojen kanssa, ja sitten tuodaan taas joku päivä uusi lelu edesmenneen tilalle.
Tässä saa mamma aikankin kädenheilutusliikuntaa.
Heippatirallaa! Sinä näköjään nautit siellä kotona kissan kanssa! Sä asut todella idyllisesti, maalla veden äärellä...ah...tänä kesänä olisin voinut tulla asumaan kanssasi siellä saarella, kun on ollut niin kuumaa.
ReplyDeleteTake care, ja pidetään yhteyttä!
No mutta... ei teilläkään nyt niin kovin pitkä matka merelle ole. Ja aika idyllistä oli minun mielestä teilläkin :-)
ReplyDeleteTervetuloa käymään kun tulet joskus lounaaseen!
Hih, ihana kuvasarja ! Tuo vika "kiitos" kuva on hauska ; )
ReplyDeleteHuiskaa on kiva pöllyttää. Ostin kerran strutsinsulkahuiskan (nyt siitä putoilevat jo sulat), mutta huiska kesti pitkään Kollonkin käsittelyä.:D
ReplyDeleteTämäkin taitaa olla strutsinsulkaa, sellainen hieno vihreä hohto tässä on, ja oikeiden sulkahaivenien tuntu (ja ehkä siksi tää onkin niin ihana! Pojat tykkää aidoista asioista :-)
ReplyDeleteMAKEE LELU, jätkät! Meitsi puRis tuota tikkua, mut nuo höttöSet näyttää kivoilta nekin! TerkuT!
ReplyDeleteToi on kiva! Mekin puretaan tikkua mut se ei oo vielä kuollu!
ReplyDeleteVoi miten on niin minun Prikun näköinen kissa! Luonteeltaan vaan ovat varmaan toistensa vastakohdat, meillä pelätään vieraita ihmisiä eikä ulkoilla edes valjaissa.
ReplyDeleteTuollaisia mustia kissoja tuntuu olevan, aina silloin tällöin joku sanoo että Musti muistuttaa heidän kissaa.
ReplyDeleteMustikin on ujo, vähän, mutta ei se kuitenkaan mene piiloon vieraita - elleivät ne ole harvinaisen pelottavia.
Rapsutukset (turvallisen kotiväen kädestä) Prikulle!
Joo, kyllä aina silloin tällöin törmää blogimaailmassa samanvärisiin kissoihin. Musta on niin kaunis :) Tosin en ole ystävääni valinnut ulkonäön vuoksi, hän vain eräänä elokuisena päivä sattui löytymään hylättynä.
ReplyDeleteOnneksi sai hyvän kodin, tällainen tarina lämmittää mieltä aina niin perinjuurin.
ReplyDelete