Asiaa kesäkuulta
Viime jutun kommenteissa tuli Hiidenkiven puutarhan Minnan kanssa puhetta siitä, että kaikenlaista julkaisematta jäänyttä on myös kesäkuun puolelta. Etenkin siellä Pohjois-Savossa, mutta täällä etelässäkin. Kesäkuun alkupuoli on vielä sitä aikaa, kun kaikki tapahtuu aivan liian nopeasti. Eilen otetut kuvat ovat tänään jo vanhentuneita, tai siltä itsestä tuntuu.
Mikä merkillinen ajatus tässä paikoilleen hyytyneessä talvessa, jossa on eletty samaa jäistä talvipäivää jo kohta vuosisata!
Muistelen muuten, että näiden sipulipussissa luki englanninsinililja ja siksi ne suurella innolla hankin.
Rohanissa kasvaa itseoikeutetusti 'White City' -espanjansinililjaa. Vasemmalta kuvaan pyrkii linssiluteen lailla libanoninlaukka.
Vaaleanpunaista versiota istutin ruusutarhaan, missä ne meinaavat jäädä kaiken jalkoihin, mutta erottuvat tuolta sentään. Moni varmaan näkee tässä hirveää sekavuutta, mutta itse olen liekeissä tällaisesta monilajisesta kasvustosta, joka versoo kaiken värisenä ja -muotoisena.
Keväästä ei tosin kellosinililjojen kanssa voi puhua. Etelä-Englannissa asuessani käyskentelin keväisin metsissä, joiden aluskasvillisuutena englanninsinililja värittää metsänpohjat sinisiksi huhti-toukokuun vaihteessa.
Sitä ajatellen on kellosinililjoja tullut istutettua huonoihinkin paikkoihin. Kun olen kuvitellut niiden olevan kevätkukkia.
Ystävä lähetti englanninsinililjan sipuleita ja istutin aarteet parhaaseen paikkaan eli muotopuutarhaan. Mutta siinä vaiheessa, kun sinililjat kukkivat, on kaikki jo vähän liiankin korkeaa ja rehevää! Etsi niitä tuolta sitten. Tuo ihanan värinen tulppaani on muuten 'Blue Parrot', tai pitäisi olla, vaikka ei siinä paljon papukaijaominaisuuksia näy.
Tästä kuvasta löysin rankasti zoomaamalla yhden sinililjankukansinisen pisteen vuorikaunokin takaa. Vuorikaunokki on 'Amethyst in Snow', koristelaukka 'Early Emperor'.
Ainoat varmuudella aidot englanninsinililjani on kasvatettu siemenistä. Ne tilasin Englannista silloin vanhoina hyviä aikoina, kun sieltä vielä pystyi kasvinosia tilaamaan ilman, että ne pysähtyvät tulliin ja tuhotaan.
En ole ihan varma siitä, olivatko nämäkään sipulit englanninsinililjaa. Kukintovarsi on hieman liian pysty ja kukinto hailakka.
Brittein saarilla, missä englanninsinililjaa kasvaa luonnostaan, on erittäin epäsuotavaa istuttaa espanjansinililjaa – vaikka vahinko on jo tapahtunut ja jälkimmäistä kasvanut joka toisessa brittipuutarhassa jo vuosikymmeniä. Espanjansinililja risteytyy herkästi englanninsinililjan kanssa tuottaen risteymälajia ja hävittäen aitoa luonnonkasvustoa, joka on vähän hentoisempi.
Englanninsinililjana myytävät ovat usein sitä risteymälajia, elleivät suorastaan espanjansinililjaa.
Tämä taitaa olla ainoa viime kesänä ottamani kuva niistä. Kukkavarret ovat tuossa etualalla kuvan alareunassa. Englanninsinililjan kukat ovat asettuneet varren samalle puolelle vetäen sen kaarelle. Espanjansinililjan kukkavarsi on pysty. Englanninsinililjan kukkien sävy on myös tummemman sininen kuin espanjansinililjalla.
Tämä kuva on katajapenkistä, jossa viime vuonna kukki ihana vaaleansininen oregonintähtihyasintti ensimmäisen kerran. Tähtihyasinteistakaan en raportoinut riittävästi viime kesänä, sillä toissa syksynä olin istuttanut useita näitä vaaleansinisiä. Oregonintähtihyasintti ei päässyt esittelyyn lainkaan ennen kuin vasta nyt, mikä vääryys!
Siispä seuraava raportti tulee mahdollisesti tähtihyasinteista.
Englanninsinililja Hyacinthoides non-scripta
Espanjansinililja Hyacinthoides hispanica
Libanoninlaukka Allium zebdanense
Oregonintähtihyasintti Camassia cusickii
Pallohortensia Hydrangea arborescens
Vuorikaunokki Centaurea montana
.JPG)
.jpg)
.JPEG)
Ensimmäinen kuva todistaa hyvin kuinka hieno on sinisen ja vihreän väriyhdistelmä.
ReplyDeleteNiinpä tosiaan on! Lapsuuden lempivärini olivatkin vihreä ja sininen. Ei kai se mieli niin paljon iän myötä muutu...
DeleteTuo kukkien asettuminen on hyvä tuntomerkki englanninsinililjoilla, olen niitä myös havitellut omaan pihaani, ehkä joskus saankin. Mitä olen saanut taitavat olla risteymiä. Ihana sininen väri! Kevät/alkukesän kukinta menee niin nopeaan ohi, että pitäisi olla kameran kanssa koko ajan ulkona, jotta saisi kuvia eri valaistuksissakin - olisi aika ihanaa!
ReplyDeleteVoi että, eri valaistukset saavat aikaan kiinnostavia kuvia! Minun heikkouteni on se, että olen sikeässä ja parhaassa unessa silloin, kun aurinko kesällä nousee, niinpä en saa auringonnousukuvia lähes koskaan :-D
DeleteAjattele, tuo kaikki kaunis on meillä vielä edessä! Ihana alkukesä on aina kesän parasta aikaa.
ReplyDeleteSe on hienoa aikaa! Maalis-huhtikuukin on ihanaa, tai oikeastaan ihan parasta, kun kevät vasta alkaa ja on niin valoisaa.
DeleteKauniita ovat sinililjat. Niitäkin tuntuu olevan monia sortteja. Vähän harvassa on kukat noissa englanninsinililjoissa. Mänkö miten monta vuotta siemenestä kukkaan kasvattaessa! Meillä on nurmikon ruvennu valtoomaan tuosta Mongolianvaahteran alta ihan tavallinen Idänsinililja ja kaunis läntti on keväällä.
ReplyDeleteSiitä on niin monta vuotta, kun nuo siemenestä kasvatin, että en oikein enää muista. Olisiko mennyt kolme vuotta, voi olla neljäkin.
DeleteIdänsinililjamatto on todella ihana! Sellaisesta vielä haaveilen, mutta joka vuosi niitä on aiempaa vähän enemmän.
Sinililja on vähän hassu nimi näille espanjan- ja englanninsinililjoille, kun nämä ovat eri sukua eli kellosinililjoja (Hyacinthoides). Muut sinililjat kun ovat Scilla-sukua. Ja sitten on kevättähdet, jotka luetaan nykyään myös Scilloihin. Ota tästä kaikesta nyt sitten selvää!
Ihanaa, että kevät ja kesä ovat edessäpäin. Tuli jo kesätuulia ja kukkasia ikävä.
ReplyDeleteIhanimmat ajat vuodesta ovat ihan nurkan takana, nyt on olo jo toiveikas!
DeleteSinulla tätä tietoa on . Kai minullakin jotain pikku tupsuja on idän sinililjaa . Olen nykyään kuvanut tosi vähän joten mitään ylimääräisiä ei minulla taida olla . Mutta pitää tarkastella .
ReplyDeleteToivottavasti on tietoa, kun oikein ylemmän korkeakoulututkinnon olen aiheesta suorittanut :-D Idänsinililja on kaunis ja perinteinen. Minä tykkään keräillä ja kokeilla kaikkia mahdollisia eri lajeja.
DeleteOlisi kiva nähdä kevätkuviasi, jos jotain uutta löydät!
Espanjansinililjan kanssa minullakin kävi köpelösti. Kuvittelin sen olevan kevätkukkija mutta se kukkiikin vasta kesäkuun puolella ja jää nyt monien kasvien varjoon. Enpä ole tullut kaivaneeksi poiskaan. Ehkä hankin vain sillä sipuleita sillä niitä on ollut nyt joka syksy tarjolla.
ReplyDeleteMinulla on jotain tähtihyasinttia, camassia nimellä olen ostanut, sellaista perinteistä sinisen liilaa. Tykkään siitä tosi paljon ja viime kesänä sain jo jaettua sitä.
No sama täällä, oppia kantapään kautta. Noin matalalle kasville on vähän vaikeaa löytää paikkaa kesäkuisista kukkapenkeistä, ainakaan siellä keskellä se ei voi olla.
DeleteTähtihyasintit ovat kaikki tosi ihania, ja mikä parasta, vaikuttavat viihtyvän täällä oikein hyvin. Kuten sinä, minäkin voin jo kaivaa siementaimia tai jakaa sitä laajemmalle.
Kiva on näitä katsella näin talvella. Tykkään kovasti Espanjan liljasta.
ReplyDeleteIhana katsoa värejä ja kukkia. Valoa alkaa onneksi jo olla, aurinko nousee taas siniselle taivaalle.
DeleteNättejä ovat kellosinililjat, kiva tietää, että ne ovatkin vasta kesän alun kukkia.
ReplyDeleteTykkään kovasti monilajisista perennaviidakoista ja siitä, että voi oppia niiden käyttäytymisestä toistensa lomassa. Ja ne kaikki kukintayhdistelmät!
Sinilijan kukka tsuumattu ja bongattu kuvan keskeltä!
Odotan innolla tähtihyasinttiraporttia :-)
Merja
Kukinta-aika on hyvä tietää. Perennaviidakot ovat kyllä ihania, mutta silloin tällöin vaativat toimenpiteitä. No niinhän koko puutarha.
DeleteIhme, että näit sinililjan, kun pienennän nämä kuvat blogiin niin pieniksi!
Taisin tarkoittaa huonosti muotoillussa kommentissani lähinnä sitä, että meillä kesäkuun alussa kukkivat kasvit ovat jo ajat sitten kuihtuneet Etelä-Suomessa, ja ne voisi siksi laskea toukokuun unohdettuihin :D Mutta tottahan sekin on, että myös kesäkuussa kello tikittää supernopeutta verrattuna vaikkapa tähän hetkeen ja koko ajan tapahtuu jotain. Kaikkea ei vaan voi millään ahtaa blogiin tai joutuisi tekemään useamman postauksen päivässä. No, riittääpähän kuvamateriaalia talven varalle. Vielä en ole saanut selattua kuvakansioita, mutta ajatus on kyllä vahvasti suunnitelmissa.
ReplyDeleteMinä tein vaaleanpunaisen espanjansinililjan kanssa aivan saman virheen kuin sinä; istutin ne sellaisten kasvien sekaan, mitkä ovat aivan liian korkeita siinä vaiheessa kun sinililjat kukkivat. Kuvittelin espanjansinililjojen kukkivan paljon ennen kuin muut ovat edes nousseet, mutta sinne jäivät piiloon kaikki. Osan siirsin muualle, mutta taisi sinne vielä jotain jäädä piilottelemaan.
Onpa nätti tuo oregonintähtihyasintti! Jään innolla odottelemaan postausta siitä ja kumppaneistaan.
Kommenttisi oli oikein hyvä, ymmärsin kyllä, että viittasit eroon kasvuvyöhykkeissä, mutta aloin itsekin miettiä kesäkuun kasveja. Ja tosiaan, löytyihän niitä ja olin ihan unohtanut suuren tähtihyasinttiraportin, mikä oli tarkoitus tehdä, mutta kesäkuun alku... you know.
DeleteIhana on nähdä, mitä kuvia kevätkesästä löydät!
Itsekin mietin, että sinililjoja voisi siirtää tuolta muotopuutarhan rehotuksesta, mutta toisaalta kyllä niitä siellä huomaa ja ehkäpä runsastuvat kumminkin. Mutta täytyy jatkossa miettiä, että ei ole liian korkeita vieressä. Esim. ensimmäisessä kuvassa vieressä on imikkää, joka on jo lopettanut kukintansa ja on riittävän matalaa, se onkin hyvä naapuri.