Koivikon narsissit

 Kukinta alkoi huhtikuun loppupuolella ja jatkuu vain! Varhaisimmat 'Tête-à-Tête', 'Tête Bouclé' ja 'Eaton Song' ovat kuihtuneet, mutta uusia on tullut tilalle.

Viime vuonna kävi niin, että kun puutarhasta on toukokuussa niin paljon raportoitavaa, jäi koivikon paras narsissivaihe kertomatta kokonaan ennen kuin vasta joulukuussa. Tänä vuonna en aio tehdä samaa virhettä, vaan haluan jakaa narsissi-ilon niiden kukinta-aikaan.

Nyt alkaa vain tunnistaminen olla vaikeaa, sillä olen istuttanut näitä jo monen vuoden ajan. Jokaisesta sipulipussista ei ole edes tullut oikeaa lajia. Olen myös siirtänyt narsisseja muista paikoista silloin, kun jaettavaa on ollut.

Väreinä olen halunnut pitää valkoisen-vaaleankeltaisen, paitsi tuossa edessä näkyy valkonarsissi, jonka torven reuna on oranssi, kuten niillä usein on. Tummankelta- tai oranssitorvisia tai persikkaisia ei tältä alueelta kuitenkaan muuten löydy. Keskellä kuvaa on kuihtuvia kukkia, se on 'Eaton Song'.

Aivan koivikon alareunassa, ison kiven edessä, on ensimmäisiä tänne istuttamiani narsisseja ja ne muistan hyvin. Kookas, vaalea- ja isotorvinen lajike on 'Snow Frills'.

Keskellä koivikkoa on kuihtuva 'Eaton Song', iso tupas kevätesikkoa ja sen vieressä viime syksynä istutettu kerrannainen 'Westward'. Ihan sen takaa nousee yllätyksekseni toistakin narsissia. Kun istuttaa uusia syksyllä, on vähän vaikea tietää, jos 20 senttimetrin päässä kasvaakin jo jotakin. Tuo keltainen, vaaleatorvinen vain on täysi mysteeri. On se voinut tulla Westwardinakin, pussissa yksi väärä sipuli, sitäkin sattuu.

Aivan koivikon yläreunalla kukkii keltaista narsissia, jonka ostin valkokukkaisena, pienitorvisena 'Princess Zaidena', mutta ei todellakaan ole sitä. Jokaisesta sen pussin sipulista tuli keltaista perusnarsissia. Onneksi se on ihan ok täällä koivikossa.

Koivikko on jonkin verran kuiva rinne, mutta ei täysin kuiva. Syksyllä sipuleita istuttaessani olen yllättynyt, kuinka usein kuopan kaivettuani pohjavesi löytyy alle lapionmitan syvyydestä. Näille pitäisi siis riittää kosteutta ainakin jonkin verran ja johonkin aikaan vuodesta. Suurin osa lajikkeista onkin sinnitellyt ainakin parin yksilön voimin, osa vähän paremminkin, mutta erityistä runsastumista ei ole tapahtunut. 

Toisaalta minulle kelpaa harvanarsissinenkin koivikko, pääasia, että siellä on kukkia joka kevät. Ja koska istutan niitä joka vuosi aina pussin tai pari lisää, on niitä joka kevätkin aina vähän aiempaa enemmän.

Kuvan vasemmassa alareunassa on yksi vanhimmista ja varsinainen ilopilleri: 'Peeping Jenny', joka muiden syklaaminarsissien tapaan kääntää torvensa kohti taivasta.

Yksi koivikon ihanimmista puolista on sen tunnelma. Se on pieni, valoisa metsäläntti. Tunnelma on avara ja rakastan tätä kevään kelta-valko-vihreää väritystä. Taustalla levittäytyy naapurin mahtava kevätesikkomeri kriikunapuiden alla.

Nyt joukkoon on liittynyt yksi kauneimmista narsisseista, nuokkuvakukkainen 'Dutch Lemon Drops' -orkideanarsissi.

Tässä kuvassa näkyy enemmänkin tuota mystistä valkotorvista, joka on sekä oikeassa reunassa että kiven edessä 'Westwardien' seassa. Kyllä se on varmasti omassa pussissaan ostettu. 

Olen istuttanut tänne myös 'Mount Hoodia', mutta sen ei pitäisi vaaleta näin päin, vaan kehälehdet edellä. Sitä paitsi niitäkin on kukassa ja ne ovat aivan kermanvalkoisia. Yksi vaihtoehto on, että nuo tulivat pari vuotta sitten istutetun Mount Hoodin tilalla vääränä lajikkeena. Sitä kukkii kieltämättä merkillisen vähän siihen nähden, että olen sitä pariinkin kertaan istuttanut.

Täytyy yrittää selvittää, ehkä tieto löytyy vanhemmista istutusmuistiinpanoista, tutkin nyt vain kolmen edellisen syksyn istuttamiset. 

Joka tapauksessa mysteerinarsissi on aivan täydellisen ihana! En oikein tajua, miksi ostin syksyllä tuota kerrottua, kun en ole niiden kukkamuotoihin kovin ihastunut. Merkillinen hörselö kuin suihkusieni.

Toinenkin kerrottu löytyy: 'Sir Winston Churchill', joka on joitakin vuosia vanha ja silti nousee yhä, mikä on aika hyvin tasettiperimäiselle narsissille. Ne eivät ole meidän ilmastossamme kovin kestäviä.

Onnistuin syksyllä hankkimaan erittäin mieleistäkin narsissia ja sitä on tuo rehevä tupas oikealla: orkideanarsissi 'Starlight Sensation'. Se on melko uusi lajike Hollannista.

Nyt 'Starlight Sensation' on täysin kukassa. 

Se on muodostanut todella reheviä, erittäin runsaskukkaisia tuppaita. Toivon, että se pysyy ja viihtyy.

Koivikon alakulmassa on puska, joka ei niin viihdy, mutta se on oma syyni. En ole suojannut onnenpensasta talveksi, sillä peurat eivät syö sitä – tavallaan. Niillä on kuitenkin äärimmäisen ärsyttävä tapa närppiä kaikenlaisia sopivalla korkeudella kasvavia oksankärkiä vieden kukka-aihiot mennessään. Onnenpensaassani oli tänä keväänä vain kolme kukkaa. Eikä se oikein kasvakaan.

Ensi talveksi täytyy laittaa sillekin verkko. Tästä tuli taidekuva, kun koivun oksa heilahti eteen.

Sen lähellä kasvaa joitakin vanhoja valkonarsisseja, joiden lajikenimi ei ole tiedossa.

Kaiken kaikkiaan kaikki narsissit ovat ihania! Kevätesikon lisäksi olen siirtänyt tänne valkovuokkoa, kun tavallista yksinkertaiskukkaista on löytynyt erikoisemman lajikkeen kyljestä. Nämä värit yhdessä ovat minulle kevään sykähdyttävimmät.

Kevätesikko Primula veris

Narsissiryhmä 2 = isotorviset

Narsissiryhmä 3 = pienitorviset

Narsissiryhmä 4 = kerrannaiset

Onnenpensas Forsythia

Orkideanarsissi Narcissus Triandrus-Ryhmä, ryhmä 5

Syklaaminarsissi Narcissus Cyclamineus-Ryhmä, ryhmä 6

Tasetti Narcissus Tazetta-Ryhmä, ryhmä 8

Valkonarsissi Narcissus Poeticus-Ryhmä, ryhmä 9

Valkovuokko Anemone nemorosa