Vaan narsisseja saa odotella vielä pitkän tovin, paikka on niin kevätkylmä.
Näyttää silti oikein mukavalta. Posliinihyasintit jatkavat, kun samansäviset persiansinililjat lopettivat. Tässäkin kasvaa pystykiurunkannuksia, isänsinililjatkin ovat löytäneet tiensä jostain.
Kevätniityllä on myös entinen lipputanko, nykyinen humalasalko.
Sen vierellä viihtyvät assyrianpikarililjat. Niiden vihreitä kukkanuppuja nuokkuvissa varsissa tuskin erottaa, mutta kohta ne ovat kukassa.
Ransu saapuu esittelemään.
Älä unohda, että olen toukokuun kalenteripoika!Viimeinen kerrottu puistolumikello vielä sinnittelee kirjopikarililjan nousevien kukkavarsien kannattelemana.
Kirjopikarililjoja on vihdoinkin enemmän – viimeiset kymmenen vuotta tästä on noussut vain kaksi, toki alussa ennen aitaa peurat kävivät syömässä niitä. Mutta nyt niitä on nousemassa tuplasti plus yksi niin vaalea, että arvelen sen olevan valkokukkainen. Olisivatko ne viimein asettuneet viihtymään, tai oliko viime talvessa jotain niiden elämää helpottavaa.
Krookukset ovat jo kuihtuneet, onneksi koko ajan nousee uusia kukkijoita. Tähtihyasintit kukkivat viimeisinä vasta kesäkuussa. Edessä herkkujen nurkassa on unkarinsinivuokko 'Blue Eyes'.
Sitäkin voi vielä ihailla, mutta tuskin ensi viikolla enää, jos lämpenee.
Herkkujen nurkan reunassa on komea puska keltakukkaista 'Lutea' -keisarinpikarililja, se ei ole vieläkään avannut kukkiaan. Varmaan liian viileää sillekin.
Vastakkaisella suunnalla kosteaa kevätniittyä reunustaa vetinen oja, jossa kerrottu rentukka 'Plena' on avannut ensimmäisen kukkansa.
Toisessa suunnassa kevätniittya reunustaa vaahteran alustan metsäpuutarhapenkki. Siellä kukkivat posliinihyasintit ja valkoiset idänsinililjat. Keltakukkaiset isommat koiranhampaat kasvattelevat kukkanuppujaan.
Ja viimeisellä sivulla on katajapenkki, jonka rusokoiranhammas avasi ensimmäisen kukkansa aamuauringossa – mutta kun iltapäivällä menin kuvaamaan sitä, oli se mennyt suppuun. Huomenna uusi yritys.
Aurinkoista viikonloppua!
Assyrianpikarililja Fritillaria uva-vulpis
Idänsinililja Scilla siberica
Keisarinpikarililja Fritillaria imperialis
Kirjopikarililja Fritillaria meleagris
Persiansinililja Scilla mischtschenkoana
Posliinihyasintti Puschkinia scilloides
Puistolumikello Galanthus nivalis
Pystykiurunkannus Corydalis solida
Rentukka Caltha palustris
Rusokoiranhammas Erythronium dens-canis
Unkarinsinivuokko Hepatica transsilvanica
.JPEG)
.jpg)
Hienoja kuvia; eikä pelkästään vihreyden ja auringonpaisteen vuoksi. Tuli niin kesäinen olo ja unohtui miten viileää vielä pari päivää on.
ReplyDeleteOn ihan ihme, että nurmikkokin venyy jo pituutta, vaikka keli on jäätävä. Ja jotkut sipulikukat onnistuvat myös venymään ja kehittämään nuppuja, tosin erittäin hitaasti.
DeleteKylläpä siellä kauniisti kukkii kaikenlaista. Nuo Kirjopikarililjat ei oo heleppoja miunkaan puutarhassa viihtymään, vaikka niitä ei mikkään söiskään. Oonkohan viärään paikkaan istuttanu! Nuo ruskoiranhampaat on kauniit jo lehiltään, saatikka kukkivana.
ReplyDeleteMinäkin mietin paikkaa ja olen niitä kylvänyt toiseen paikkaan (josta niitä ei näy ikinä kumminkaan nousseen) ja istuttanut pariin kukkapenkkiin, niistä nousee myös pari. Ehkä niiden siementaimia on jonakin vuonna sitten vähän enemmän. Jos viihtyisivät paremmin valittuaan itse paikkansa.
DeleteEn tietenkään unohda Ransu; turkkisikin hohtelee vaaleissa ja tummissa sävyissä komeammin vielä kuin Britannian kruununjalokivet! Olet upea.
ReplyDeleteMerja
No nyt tuli asiallinen kommentti! RANSU
DeleteRansu on niin ihana 🐱🩷 Unkarin sinivuokolla on kaunis väri. Kiitos, aurinkoa myös sinne 🌟
ReplyDeleteKiitos! Sitä piisaa, mutta lämpöä ei :-D Jospa se tästä alkaisi lämmetä.
DeleteKaunis sininen sävy unkarinsinivuokolla. Harmillisen hankalasti nuo sinivuokkojen erikoisemmat lajit saatavilla. Olisi kiva niitäkin omaan puutarhaan taviksen kaveriksi keräillä kun eivät isoa tilaakaan veisi.
ReplyDeleteSamaa minäkin harmittelen. Tukholman puutarhamessuilla joskus kuolasin osastolla, jossa oli kaikenlaisia: kerrottuja, valkoisia, vaaleanpunaisia, ties millaisia sinivuokkoja. Miksei meillä niitä myy kukaan?
DeleteUnkarinsinivuokko on ihan satumaisen kaunis.
ReplyDeleteSe tosiaan on.
DeleteVarmaan jännittävää tarkistaa pihaa aina poissaolon jälkeen :) Mitä kaikkea on tullut lisää.
ReplyDeleteRansun nenä näyttää parantuneen hyvin!
Se tosiaan on. Yleensä menee tärkeydessä ostosten jääkaappiin laittamisen edelle :-D
DeleteRansu on onneksi oikein hyvävointinen kissa vaivoistaan huolimatta!
Kevätniitty näyttää todella kauniille nyt. Posliinihyasintin sanotaan leviävän nopeasti mutta eivät ne täällä tunnu sitä tekevän. Yksittäin kasvaessaan niiden kukinnot vain pötköttelevät maassa. Tuollaisina tiheämpinä mättäinä niistä olisi tukea toisilleen.
ReplyDeleteUnkarinsinivuokko on ihana, oikea hempukka! Ihmettelin muuten, että miten en ole aiemmin huomannut kuvissasi pallotuijaa. Sitten kun tarkemmin katsoin, tajusin, että eihän se mikään tuija olekaan ja teksti varmisti keisarinpikarililjaksi. Tuli vain kuvasta ensin niin säännöllinen pallomainen muoto, että pää ei edes harkinnut muita vaihtoehtoja. Liekö tullut tuivioiden leikkauksesta tuija ensimmäisenä mieleen :D
Annahan kuukauden kalenteripojalle kunnon silitykset puolestani! Ei häntä ole unohdettu, vaikka kukkia tässä kovasti ihaillaankin.
Posliinihyasintti on täällä kyllä levinnyt kiitettävästi, mutta ei joka paikassa. Se saattoi olla ihan ensimmäinen sipulikukka, jota istutin jo 15 vuotta sitten. On sillä ollut aikaa levitä.
DeleteHeh, no minä taas ihmettelin, kun luin lauseesi, että mitä ihmeen tuijaa. Sitten jatkoin seuraavaan, tajusin. Jännästi päähän jää päälle jotkut asiat!
Annan silitykset heti, kun poika palaa sisään. Hän lähti ulos vähän nyreissään, kun tungin sydänlääkkeensä suuhun. Se taisi mennä jotenkin huonosti ja se maistuu sitten pahalta, jos ei uppoa heti kurkusta alas.