Olisiko säätyypin muutoksesta mitään positiivista sanottavaa? Yhtäkkiä siirryttiin ihanasta syksystä keskelle talvea.
Se on ainakin positiivista, että ruusunnuput ja ohikukkineet ruusunkukat ovat edelleen tallella, vaikka eivät enää pystykään avautumaan – meilläkin ollaan oltu yötä päivää pakkasella viime ajat.
Tulin eilen mantereen-reissulta Korppoon viimeisen aluevaltuuston kokouksen kautta kotiin, ja kun lunta on, pystyin tutkimaan vierailijoiden jäljet. Kiersin koko pihan eikä sorkan sorkka ole pihalle astunut sen jälkeen, kun lunta tuli! No se on ihan huippua. Mutta muuten tuo valkoinen töhnä tekee maisemasta saakutin ruman. Nurmikko oli ihanan vihreä ja maisema yhtenäinen, nyt on kuin riekaleisia lakanoita olisi heitelty sinne tänne. Yh. Onneksi se kai huomenna sulaa. Toivottavasti.
Yhtäkkinen siirtyminen lauhasta syksystä keskelle talvea (meillä on usein tammikuun alkupuoli juuri tällainen vähäluminen ja pienellä pakkasella varustettu) huolestuttaa. Moni kasvi ei ollut ehtinyt suorittaa syystoimia loppuun. Mustaseljat olivat vihreälehtisiä pakkasjakson iskiessä.
Kultasadekin. Erikoinen heisi 'Dawn' näyttää vielä surkeammalta. Harmittaa, etten laittanut sille mitään suojaa pakkaselta, vaikea oli kuvitella viime viikon alussa, että talvi iskee näin pysyvästi.
Kiinanpunapuu on talvenarka, jos talvi tulee ennen kuin se on ehtinyt ruskaan. Nyt se ehti puolittain ja toivon, että se riittää.
Perennojen suhteen ei onneksi ole niin kriittistä, jos latva paleltuu. Tai on tämäkin tietysti huono, että maanpinta alkaa taas olla koppurainen eikä lunta ole kuin muutama milli suojana. Tuoksuasteri 'Herbstschnee' hyytyi pystyyn, jollain lailla kaunis näinkin.
Myös kurkkuyrtit jäätyivät vihreinä, ne ovat vielä jonkinlaisessa puskamaisessa muodostelmassa. Mutta ei tämä näky erityisen kaunis ole.
Ovenpielen Pierre de Ronsardin nuppu kuihtuu kauniisti. Nyt voisikin sen suojaverkon jo poistaa, ei tuosta enää kukkaa tule, ja siirtää se viereisen tummalehtisen 'Purpurea' -mantelityräkin suojaksi. Tuo tyräkki on ollut tosi huono talvehtija puutarhassani; ehkä se ei kestä lumettomia pakkasia, ja yhtä usein sen on peura nyhtänyt juurineen maasta varsia syödessään. Nyt alkaa olla maa jäässä eikä juuripaakku enää – toivottavasti – nouse.
Köynnösruusujen pakkassuojausta en ole edes aloittanut vielä. Huh, vaikea asennoitua tähän äkkiä tulleeseen talveen. Toissa viikonloppuna oli 15 astetta lämmintä!
Kauneutta löytyy yksityiskohdista. Tarhavarjohiippa on viimein tullut ruskaan ja onhan se tavattoman soma hertanmallisine lehtineen.
Karhunvatuissa on meheviä värejä.
Kyllähän tämä väistämättä näyttää siltä, että äänikirja-neule-yhdistelmä vie suuremman osan vapaa-ajasta. Lähetin tänä vuonna ensimmäistä kertaa villat Viroon kehrättäväksi, sillä kaikki Suomen harvalukuiset kehräämöt olivat täynnä ja jonotusajat mahdottomat. Positiivistahan se on, että villaa on selvästi alettu hyödyntää!
Tällä kertaa pistin menemään pelkkää ahvenanmaanlampaan villaa neljässä eri sävyssä. Lähetin myös näytepätkän lankaa, josta kehräämö näki toivomani kierteen, säiemäärän ja paksuuden. Takaisin tuli toiveet ylittäviä lankoja, joista tein ensimmäisenä testineuleena tämän vähän jugendvaikutteisen neulepuseron, A-linjainen malli omasta päästä, helman ja hihansuiden kuviot yhdestä kirjomallikirjasta. Tämä lanka on todella ihanaa, ja kivaa neuloa. Lanka on ohuehkoa, kaksisäikeistä, nk. fingering-paksuutta.
Lupasin jo Elsan lempituolin somessa, että voin yrittää lähettää lankatilauksen mukana tämän puseron ohjetta, jos asiakas niin toivoo, vaikka se syntyikin omasta päästä ilman mitään muistiinpanoja. Mutta ainakin voin monistaa kuviot kirjasta ja yrittää laskea joitakin silmukkamääriä. Olen kyllä tosi suurpiirteinen; esimerkiksi takakappaleen olkasauman päättelin muotoon, mutta etukappaleen yläreunaan saavuttuani olin jo unohtanut sen ja päättelin silmukat ihan suorana samalla kerroksella vain.
Langat löytyvät nettikaupastani Elsan lempituolista:
KLIK.
Karhunvattu Rubus Karhunvattu-Ryhmä
Kiinanpunapuu Metasequoia gylptostroboides
Kultasade Laburnum
Mantelityräkki Euphorbia amygdaloides
Mustaselja Sambucus nigra
Tarhavarjohiippa Epimedium × rubrum
Tuoksuasteri Symphyotrichum novae-angliae
.JPEG)
.jpg)
Uskomatonta, siellähän on enemmän lunta kuin täällä (puhdas nolla)! Kaipaisin kyllä pari senttiä, sillä se toisi kuitenkin valoa - emäntä
ReplyDeleteOho, no se on harvinaista! Ehkä pieni määrä toisi valoa, mutta tällainen epämääräinen vaippa kyllä vain rumentaa. Onneksi päivä on niin lyhyt, ettei sitä ehdi kauaa kirota ;-D
DeleteTalvi on tullut meillekin, lunta on ehkä hieman enemmän. Onneksi verkot on viritelty ja ruukutkin kellarissa joten ei paniikkia syyshommien suhteen. Verkkoakin vielä jäi vaikka kuinka paljon kun nyt päätin suojata espalier puut ainoastaan runkosuojilla, joilla ympäröin kaikki poikittaisetkin oksat rungon lisäksi.
ReplyDeleteIhan mahtia, ettei yhtään sorkan jälkeä löytynyt puutarhastasi🎉
Hyvä juttu, että siellä ollaan valmiita talveen. Katsoin juuri sääennusteen ja on se vain tungettava nyt talvivällyä kasvien verkkojen sisään ja käärittävä vanhat koinsyömät villapaidat köynnösruusujen ympärille, ei sää taida tästä paljoa lauhtua, vaikka kohta mennäänkin pariksi päiväksi plussan puolelle. Talvi näyttää tosiaan alkaneen nyt jo, marraskuussa. Huoh. Kuinkahan pitkä siitä sitten taas tulee?
DeleteOn kyllä ihanaa, ettei sorkkia ollut käynyt, mutta tänään, kun liikuskelin pihalla, oli heti aidan toisella puolella naapurin puolella pari metsäkaurista, melko kesyjä, eivät paljon jaksaneet löntystellä kauemmas ja hetken päästä oli toinen taas katsomassa minua verkkoaidan läpi.
Minäkin olen ollut vähän huolissani tästä varhaisesta pakkasjaksosta, jotenkin se yllätti ainakin minut, toivottavavasti kasvit ehtivät valmistautua riittävästi.
ReplyDeleteUpeaa, ettei sorkan jälkiä näkynyt, joku lohtu sentään.
Toivottavasti pysyvät poissa tontiltasi tästä eteenpäinkin.
Nuo neuleeseesi ovat ihania ja kiva, että käytät aitoa lapmpaanvillaa.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tullut jo useaan otteeseen talvi marraskuussa, niin, että se on siitä sitten vain jatkunut. Plääh, silloinhan talvi kestää lähes puoli vuotta! Toivottavasti se nyt loppuisi pian, mutta se tuntuu vähän toivottomalta toiveelta marraskuussa :-D
DeleteEilen ja tänään olen tarkkaillut paria-kolmea metsäkaurista, jotka hengailevat naapurin pihalla heti verkkoaidan toisella puolella. Ihme kyllä, sorkanjälkiä ei edelleenkään pihallani ole. Naapurinkin piha on kyllä aidattu.
Oikea villa on ihanaa ja minulla oli pitkään haave, että saisin omaa lankaa. Vaikka lampaat eivät ihan omia ole koskaan olleetkaan, niin ystävien lampaista on saanut tehtyä unelmien lankoja. Ensin suomenlampaista, ja tällä kertaa ahvenanmaalaisista. Kotimaista villalankaa on minusta tärkeää myös saada kuluttajille, siksi kehruutan isot määrät, jotta voin myydä sitä.
Meillä on tosiaan hieman enemmän lunta ja toivottavasti päästään pulkkamäkeen viikonloppuna lapsen lapset tulevat yökylään . Minulla oli myös Elsa niminen isoäiti .
ReplyDeleteNo sitten toivon teille lunta, meille kevättä! ;-D
DeleteMukava kuulla, että isoäitimme olivat kaimoja.
Elsa-mummo oli minullakin :)
DeleteOnpa hauskaa, että meitä on useita, joilla oli kaima-mummot!
DeleteUutisissa kerrottiin pari päivää sitten, että nyt etelärannikolla ja Varsinais-Suomessa on enemmän lunta kuin muualla Suomessa (Lapissa tietenkin lunta jo riittää). Sitkeästi pakkastakin on öin päivin. Mieluummin kuitenkin pieni pakkanen ja vähän lunta, kuin pääkaupunkiseudulle tyypillinen kuravettä läiskyvä harmaa marraskuu. Itse asiassa tuntuu aika hyvältä, että kohta alkaa joulukuu ja sen jälkeen ollaan viittä vaille keväässä.
ReplyDeleteSepä on yllättävää. Tosin huomasin etelärannikolla tämän viikon alussa, että sinne oli tullut monen sentin kerros. Täällä alkaakin tuo puolen sentin kerros olla kohta sula, +1:ssä ollaan tänään menty, mutta niin harmaata ja viileää on, ettei se kumminkaan ole sulanut. Kaupungissa kurasohjokeli ei ole yhtään kiva. Täällä tykkään enemmän siitä, että ollaan plussalla, kostea merisää on enemmän mieleeni ja silloin on toivoa, että maankaivuukausikin jatkuu ;-)
DeleteOnko lunta tarpeeksi Mustin lumihepuleita varten?! Tärkeä kysymys....
ReplyDeleteTärkeä kysymys on! Vaan nyt ollaan oltu yli vuorokausi plussalla; se vähä mitä oli, on sohjoa tai poissa. Ei yhtään kelvollista lumihepuliin, mutta olemme luottavaisia, että puuteriluntakin tulee jossain vaiheessa, alle kymmenen senttiä riittää jo mainiosti kunnon hepuleihin.
DeleteTäälä lunta liki samanverran, eikä oo mihinkää viälä hävinny. Eikä minkäälaasta merkkiäkää plussakeliistä. Kaivuukelit on kait lopullisesti ohi tältä vuarelta.
ReplyDeleteNo voi sentään. Pitkäksi käy talvi, kun ei voi lapioon tarttua :-D Vähän liian aikaisin kyllä tuli luminen maisema. Äsken palasin ystävän luota otsalampun valossa kotiin, lumituiskussa! Hiisi vie.
DeleteTaas jäi syyshommat kesken, tänäkin syksynä, vaikka joskus on ekat pakkaset tulleet jo syyskuun lopulla; tänä vuonna vasta marraskuun alussa. Lunta satelee. Tänään laitan siemeniä ulos kylmäkäsittelyyn. =)
ReplyDeleteSyksy saisi kyllä kestää pidempään. Jos talvi tulee jo marraskuussa, niin se vie aivan liian ison osan vuodesta! Lauha loppusyksy on kiva puutarhatöidenkin kannalta, jos vain on kauniita päiviä. Päivä on tosin auttamattoman lyhyt, oli sitten pakkasta tai ei. Mukavaa, että keksit kumminkin puutarhapuuhaa!
DeleteMeillä on kovin erilainen maku lumesta; minusta tässä vaiheessa vuotta saa olla jo valkoista maassa, jos se on sellaista pakkasvalkoista eikä läpimärkää loskaa. Nyt on ollut oikein hyvä melkein kaksi viikkoa ja samanlainen pikkupakkanen näyttää jatkuvan ainakin viikon päähän. On niin raikasta ja valoisaa, kun musta maa ei syö kaikkea valoa. Ymmärrän kyllä sen, että siellä saaristossa pakkanen tässä vaiheessa ei ole se toivottavin säätyyppi. Routa menisi varmaan todella syvälle, jos pakkasta olisi marraskuun loppupuolelta maaliskuun (?) loppuun, kun ei ole kuitenkaan paksuja hankia suojaamassa maata jäätymiseltä toisin kuin täällä. Toivottavasti pakkanen ei kiusannut liikaa talvenarkoja aarteitasi.
ReplyDeleteHuippua, että sorkkajalat ovat pysyneet aidan ulkopuolella! Jos ei lumesta muuta iloa sinulle ole, niin näet ainakin, milloin ja mistä ahmatit tulevat läpi.
Hienoa, että suomalaista lampaanvillaa on selvästi alettu hyödyntää enemmän. Toivottavasti trendi jatkuisi ja jalostuisi, sillä sehän olisi ekologinen ja muutenkin erinomainen tuote.
Osallistuin nyt viimein siihen Kuusi kuvaa toukokuusta -haasteeseen.
Ymmärrän kyllä tuon lumipointtisi, mutta kun itse en ole ollenkaan talvi-ihmisiä. Tänne tuli viime yönä lumi takaisin, mittari on nollan yläpuolella, joten tuo olisi oivallista lumiukkomateriaalia, mutta kun en halua koskea tuohon märkään ja kylmään töhnään :-D Valkoinen väri ei muutenkaan ole oikein juttuni, siinä on monta puolta lunta vastaan... Koiran kuratassut on varmaan yksi iso syy tykätä pakkasesta ja lumesta. Ehkä vain asuin liian monta vuotta Britanniassa ja Keski-Euroopassa ja totuin kosteankoleaan, lauhaan talveen. Minusta sellainen on tosi jees. Vihreä maa ja paljaat puut.
DeleteJuuri äsken kävin sähisemässä kahdelle metsäkauriille, jotka kiertelevät tässä ympärillä päivästä toiseen. Aiemmin päivällä näin ne ikkunasta kylätiellä, olivat kulkeneet aivan kylki porttiani viistäen ja tutkineet portinpielet, jos jostain kohdasta pääsisi. Äsken ne olivat taas naapurin puolella. Yritän istuttaa niihin pelkoa tätä pihaa kohtaan, ehkä hieman toivottomasti :-D Niiden kanssa on iso etu kyllä se, että ne eivät loikkaa ollenkaan niin kuin valkohäntäpeurat. Valkohännät kyllä loikkaisivat aidan yli naapurin (aidatulta!) pihalta tänne, mutta metsäkauriit mielummin ryömivät ali tai mistä tahansa pikku raosta, ne eivät pääse tuollaisesta 170 cm aidasta yli, siinä missä valkohännälle se on kevyt loikka. Tässä uudessa lumessa tutkin aamulla ensimmäisenä jäljet, mutta paljastui vain Mustin partiointikierros ja oravan jäljet. Edes kettu tai jänis ei ollut yön aikana käynyt, illalla kyllä pelästytin yhden valkoisen jäniksen pihalta. Se loisti kuin valkea huutomerkki, mutta tänään sillä onkin taas hyvä suojaväri. On niilläkin haastavaa, jos on kasveillakin!
Ihanaa, että laitoit toukokuu-postauksen!
Ymmärrän täysin, että tuo valkoinen olisi saanut jäädä satamatta. Niin täälläkin. Oli ihanan leutoa ja nyt kylmää, liukasta ja valkoista. Sisälläkin viileni talvilämpötilaan. Edelleen kaiholla muistelen 2019–2020 talvea, paras ikinä kun lunta ei juuri tullut. Jos nyt on pakko olla lunta, niin Musti-hepuleita odotellessa... :)
ReplyDeleteMusti ehti jo vetää pienet suojalumihepulit pakkaslunta odotellessa :-) Ei vain ollut kamera silloin ulkona mukana.
DeleteKoska säät ovat olleet viime vuosina erikoisia moneen suuntaan, voisi tällä kertaa vaikka käydä niin, että podetaan talvi marras-joulukuussa ja sen jälkeen tulee kevät ja lumikellot kukkivat tammikuussa <3 Kai sekin voisi joskus tapahtua!